Vihertehokkuus

Vihertehokkuudella tarkoitetaan alueen vihreän tai muutoin sadevettä läpäisevän pinnan määrää suhteessa koko alueen pinta-alaan. Alueella tarkoitetaan yleensä tonttia tai korttelia. Se on kuten rakennustehokkuus, mutta kertoo vihreän määrästä tonteilla.

Vihertehokkuus-menetelmän avulla varmistetaan riittävä vihreä ja sadevettä läpäisevä pinta-ala tonteilla. Tämän merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa korostuu kaupunkien tiivistyessä. Puistojen ja katualueiden kasvien lisäksi tarvitaan myös tonttien kasvillisuutta riittävän viherrakenteen muodostumiseen, ja siksi Vantaan kaupungin asemakaavoituksessa on otettu käyttöön kestävän kehityksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen mukaisia suunnitteluperiaatteita. Kasvillisuus ja läpäisevät pinnat vähentävät tulvariskiä, sitovat hiilidioksidia, viilentävät rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita ja lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä ja terveysvaikutuksia.

Miten vihertehokkuutta lasketaan?

Vantaalla vihertehokkuus lasketaan Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) -hankkeessa vuonna 2014 luodulla excel-taulukkolaskurilla, jota on muokattu Vantaan tarpeisiin. Menetelmää on testattu ja kehitetty asemakaavoituksessa vuodesta 2016.

Tonteilla, joissa on asemakaavoitusvaiheessa päätetty käyttää vihertehokkuuslaskentaa, on saavutettava ILKKA- hankkeessa määritelty maankäytön mukainen tavoiteluku. Laskuri ilmoittaa myös minimitason, mutta Vantaalla vaaditaan tavoitetason mukainen vihertehokkuus. Tavoiteluvut ovat: asuminen 0,8 - palvelut 0,7 -kauppa- ja liikerakentaminen 0,6 - teollisuus 0,5. Myöhemmin rakennuslupavaiheessa tarkistetaan myös tavoiteluvun saavuttaminen. Excel-laskuri sisältää neljä välilehteä: lähtötiedot, elementit, yhteenveto ja lisätiedot. Elementtiryhmiä on neljä, joissa on yhteensä 25 elementtiä vihertehokkuuden tavoiteluvun saavuttamiseksi. Elementit on laskurissa painotettu viherkertoimilla maisema-arvon, ekologisuuden, toiminnallisuuden ja kunnossapitomäärän suhteen. Laskurin Elementit-välilehdelle syötetään kunkin pihasuunnitelmassa olevan elementin pinta-ala tai lukumäärä, jonka laskuri kertoo viherkertoimella. Saavutettu vihertehokkuusluku on laskurissa nähtävissä laskennan aikana. Laskurilla voi myös tarkistaa oman tonttinsa vihertehokkuuden, vaikka kyseessä ei olisikaan kaavoitushanke.

Vihertehokkuuden tärkeimmät elementit

Tärkeimpiä elementtejä ovat säilytettävät isot puut, viherkatot ja kattopuutarhat sekä hulevesien (=sadevesien) hallinta.

Isot puut ovat maisemassa merkittäviä ja tuovat viihtyisyyttä ja varjoa, sitovat sadevettä latvukseen ja juuristoon sekä puhdistavat pienilmastoa. Syväjuuriset puut (esim. mänty ja tammi) selviävät paremmin kasvuolosuhteiden muutoksista rakennettaessa kuin pintajuuriset puut (esim. kuusi ja koivu), jotka usein ränsistyvät olosuhteiden muuttuessa.

Näistä kaikista lisää esitteessä ja laskurissa, jotka löytyvät oikean puolen palkista.

Ajankohtaista

Twitter