Ankkapuiston ja Metsopuiston uudistus

Korsossa uudistetaan Ankkapuistoa ja Metsopuistoa.

Ankkapuisto

Ankkapuiston perusparannuksen myötä kohteen maiseman vahvat luontaiset elementit, vesi, jylhät kalliot ja reunametsät pääsevät esiin. Hanke on uusimassojen käytön kautta merkittävä kestävän ympäristörakentamisen (KESY) hanke, ja yksi Vantaan pilottikohteista – kohde sai Suomen kuntatekniikan yhdistyksen kunniamaininta Kuntatekniikan päivillä 2018. Merkittävän maamassojen uusiokäytön lisäksi kohteen rakentamisessa hyödynnettiin myös muita kierrätysmateriaaleja. Kalojen, mm. taimenen liikkumista Rekolanojassa helpotettiin rakentamalla vanhan padon tilalle kalatie. Istutusten osalta erityisesti puulajivalikoimassa haettiin monimuotoisuutta vanhan, osin hyvin huonokuntoisen puuston tilalle. Puiston reunoilla syntyviä hulevesiä käsitellään/ johdetaan luonnonmukaisesti, osin näyttävinä aiheina.

Hankkeessa parannettiin puiston käyttömukavuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta. Asukasyhteistyö suunnitteluprosessissa oli tiivis ja rakentaminen toteutettiin vaiheittain niin, että osa puistosta oli koko ajan käyttökunnossa – asukaspalaute rakentamisen aikana oli pääsääntöisesti positiivista.

Kohteen maiseman hienoja ominaispiirteitä; vesimaisema ja reuna-alueiden jylhiä kallioita ja voimakkaita muotoja haluttiin tuoda esiin ja avata pitkiä näkymiä - tavoitteena oli monipuolinen maisemapuisto. Olemassa oleva puusto käytiin läpi ja huonokuntoista puustoa poistettiin runsaasti. Harkituilla täydennysistutuksilla haluttiin lisätä lajiston monimuotoisuutta vahvistaa maisemapuiston luonnetta sekä käyttämällä myös harvinaisempia puulajeja, erikoisia lehtimuotoja, riippakasvuisia lajeja, poikkeavan värisiä lajeja yms. Paikoin vahvistettiin metsäalueiden reunavyöhykkeitä kerroksellisilla istutuksilla, jotka samalla toimivat vetovoimatekijöinä puistossa.

Tulvaniityt monipuolistavat paikoin rantavyöhykettä ja sen lajistoa. Rinteiltä valuvat hulevedet johdetaan avopainanteissa metsän reunoilla ja reittien ali rumpujen kautta lampiin – osin näyttävinä, kivettyinä aiheina.

Puiston neljä vanhaa siltaa korvattiin uusilla, leveämmillä ja pidemmillä teräsrakenteisilla, puukantisilla silloilla. Eteläisimmän sillan padon juoksutusaukko purettiin ja sen alapuolelle rakennettiin luonnonmukainen kivikynnys, jonka kautta kalat pääsevät nousemaan ylös Rekolanojaa pitkin. Kalatien yhteyteen rakennettiin kutusoraikkoja. Eroosiosta kärsineitä rantoja kunnostettiin mm. rantakasvimattojen ja luonnonkiviverhouksen avulla. Kaikissa kivitöissä käytettiin pääasiassa joko paikalta saatua kivimateriaalia tai kaupungin varastoissa ollutta kierrätyskiveä.

Oleskelupaikkojen tarve ja sopivat sijoituspaikat tarkistettiin ja puistoon toteutettiin levähdys- ja oleskelupaikkoja eri-ikäisi ihmisiä silmällä pitäen: laiturimaisia puutasoja rannan tuntumaan, piknikpaikkoja pöytineen, penkkiryhmiä, nojailukaide ja puiston olemassa olevat näköalapaikat sekä hiidenkirnulle johtavat portaat kunnostettiin. Urpon putous saatettiin toimintakuntoon.

Käytävät kunnostettiin; levennettiin, paikoin linjauksia tarkistettiin ja tasausta muutettiin, reittiä kavennettiin poluksi ja risteysalueiden näkemiä parannettiin. Korsontien ali etelään rakennettiin uusi yhteys Metsopuistoon, jonka kanssa Ankkapuiston muodostaa merkittävän puisto- ja virkistysaluekokonaisuuden. Valaistus uusittiin pääreittien varsilla. Kohteen ominaispiirteitä (kalliojyrkänne, puuryhmät) ja aiheita (alikulku etelään Metsopuiston suuntaan ja siltojen kaiteet) korostettiin erikoisvalaistuksen avulla.

Puiston lammet olivat rehevöityneet ja liettyneet, jonka vuoksi ne ruopattiin imuruoppaustekniikalla kesän aikana. Lampiin muodostuneita saaria muotoiltiin uudelleen, jotta vesi pääsee virtaamaan aiempaa vapaammin. Ruoppausmassoja kuivatettiin puistossa geotuubeissa noin vuoden ajan. Ruoppausmassat (1 500 m3) valmistettiin paikan päällä kasvualustaksi sekoittamalla siihen hiekotussepeliä (Vantaalta) ja kompostia (Honkanummen hautausmaalta). Kasvualustat käytettiin paikan päällä niittyjen ja nurmikon kasvualustaksi, minkä lisäksi massaa hyödynnettiin puiston pohjoisosan maastonmuotoilussa. Uusiomateriaalien käyttö vähensi sekä päästöjä että rakentamiskustannuksia tuntuvasti. Vähentyneiden kuljetusten myötä myös teiden ja katujen kuormitus pieneni ja liikenneturvallisuus parani.

Puiston uudistustyöt ovat Tikkurilan jokirannan rakentamisen ohella Vantaan lähivuosien suurimpia puistohankkeita.

Metsopuisto

Metsopuiston yleissuunnitelma on valmistunut. Suunnittelun tavoitteena on ollut kattavan ja yhtenäisen ulkoilureittiverkoston luominen sekä alueen käyttöarvon, turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen niin, että alueen luontoarvot säilyvät. 1990-luvulla rakennetut reitit ja Rekolanojan ylittävät sillat parannetaan talvikunnossapidettäviksi. Samalla kunnostetaan Metsokotia palvelevat esteettömät reitit. Suunnittelu jatkuu rakentamissuunnitelmien laatimisella.