Kivistön suuralue
Kivistön suuralueella kaupungin värit yhdistyvät idylliseen maalaismaisemaan. Vuonna 2015 pidettyjen asuntomessujen jälkeen alueelle kehittyy Vantaan uusin kaupunkikeskus, jota ympäröivät omakotialueet. Kehärata kuljettaa kymmenessä minuutissa lentoasemalle ja Vehkalaan nousee lähes 10 000 työpaikan keskittymä. Kivistön suunnittelu perustuu kestävälle kehitykselle ja vinkkejä työhön on haettu muun muassa Tanskasta. Kaiken kruununa on Vantaanjoen kulttuuriympäristö.
Kasvava ja kehittyvä Kivistö
Kivistön suuralue on pinta-alaltaan Vantaan suurin. Siellä asuu noin 13 000 asukasta kymmenessä eri kaupunginosassa. Sen keskus on Kivistön kaupunginosa, jossa asuu puolet kaikista asukkaista. Muita kaupunginosia ovat Keimola, Kiila, Lapinkylä, Luhtaanmäki, Myllymäki, Piispankylä, Riipilä, Seutula ja Vestra. Alueella asuu paljon perheitä ja keskimääräistä enemmän alle 16-vuotiaita. Alue kasvaa reippaasti ja pelkästään vuosina 2015-2018 alueelle muutti noin 4000 uutta asukasta. Väestöennusteen mukaan vuonna 2028 Kivistön suuralueella asuu lähes 23 000 asukasta.
Kehärataa ja asuntomessuja
Suuralueen asuntokanta alkoi kasvaa erityisesti vuoden 2015 pidettyjen asuntomessujen myötä. Samalla valmistui Kehärata ja Kivistön rautatieasema. Niiden ympärille on rakentunut värikäs ja persoonallista arkkitehtuuria edustava kaupunkikeskus. Vanhempi, 1950-luvulta lähtien rakennettu Kivistön omakotialue levittäytyy useiksi pienalueiksi. Niille on myös rakennettu paljon uutta asutusta. Vanhan Keimolan moottoriradan alueelle on syntynyt moderni Keimolanmäen asuinalue. Perinteisempää urbaania asumista edustaa Vantaanpuisto Piispankylässä. Kokonaisuudessaan suuralueen asuntokannasta noin puolet on pientaloja ja puolet kerros- ja rivitaloja.
Valtaväylien ääressä
Kivistö on sijainniltaan keskeinen isojen valtaväylien varressa. Hämeenlinnanväylä halkaisee sen pitkittäin ja Kehä III kulkee sen etelärajana. Kehäradan valmistumisen jälkeen saavutettavuus parani merkittävästi. Kivistön asemalta pääsee nyt lentoasemalle ja Myyrmäkeen 10 minuutissa. Tikkurilaan, Pasilaan ja Helsinkiin pääsee alle puolessa tunnissa. Myös Vehkalan yritysalueella on oma asemansa. Kivistön asemalta lähtee useita bussilinjoja lähiseuduille sekä Helsinkiin. Hämeenlinnanväylän varresta lähtevät pikavuorot pohjoiseen ja paikallisbussit Kamppiin.
Kestävyyden koti
Kivistön kärkiteema on kestävyys. Ekologisesta kestävyydestä esimerkkejä ovat viher- ja luontoalueiden säilyttäminen uusien kaupunkikorttelien lomaan sekä autottomuuden ja käveltävyyden mahdollistaminen. Sosiaalisesta kestävyydestä esimerkki on Vantaan ensimmäinen asukastila Rubiini. Siellä useita tapahtumia ja yhteisöpalveluita järjestää asukkaiden aluekehitysverkosto MarjaVerkko. MarjaVerkon kautta uusi asukas voi saada esimerkiksi naapurikummin, joka avustaa alueelle asettumisessa. Toinen asukastila ja kohtaamispaikka on Katrinebergin kartanossa, Seutulassa.
Tulevaisuuden visiot
Alueen tulevaisuuden suunnitelmissa on keskusalueen laajentuminen Kivistön kaupunginosasta Lapinkylään. Lapinkylälle on olemassa Kehäradan asemavaraus, jonka ympärille voidaan rakentaa asumista ja palveluja yhdistäviä asemakortteleita. Myös bussiliikenteelle on tarkoitus kehittää suurempi vaihtoterminaali Kivistön aseman yhteyteen. Alueelle on olemassa myös varaus pikaraitiotielle ja Petaksen asuinalueelle on olemassa Kehäradan asemavaraus. Kestävyyden teemaa vie eteenpäin tuleva puurakentamisen erityiskohde, Puu-Kivistö.
Kehittyvät palvelut
Suuralueen palvelut painottuvat Kivistön keskukseen. Sieltä löytyy tällä hetkellä kaksi päivittäistavarakauppaa, kioski sekä kahviloita ja ravintoloita. Keskuksessa toimii myös useita parturi-kampaamoita ja kosmetologeja. Vanhassa Kivistössä on oma lähikauppa ja grilli. Suuralueen palveluja kehitetään jatkuvasti ja sinne on suunnitteilla oma kauppakeskus. Kivistöllä on oma neuvola Aurinkokivessä ja lähin terveysasema Martinlaaksossa. Seutulassa toimii Vantaan Katriinan sairaala. Kirjastoauto kiertää suuralueella maanantai-iltaisin.
Lasten ja nuorten Kivistö
Suuralueella toimii 11 päiväkotia ja yksi avoin päiväkoti. Peruskouluja on kolme, josta suurin eli Aurinkokiven koulu on Kivistön keskuksessa. Seutulassa ja Kannistossa on omat alakoulunsa ja päiväkotinsa. Nuorille löytyy oma Kanniston nuorisotila Kannu monitoimi- ja kuntosaleineen. Lähimmät toisen asteen oppilaitokset löytyvät Martinlaaksosta ja Myyrmäestä. Korkea-asteen koulutusta tarjoaa ammattikorkeakoulu Metropolia Myyrmäessä ja Laurea Tikkurilassa. Kulttuuri- ja taideopetusta Kivistössä tarjoavat Vantaan musiikkiopisto, Vantaan kuvataidekoulu, Kivistön musiikkiopisto Musaiikki sekä Musiikkikoulu MinjArt.
Kivistössä tapahtuu
Suuralueella on siis aktiivista yhteisötoimintaa ja tapahtumia. MarjaVerkko järjestää vuoden aikana neljä alueen päätapahtumaa, jotka ovat Kivistön kyläjuhla, Kytke-festari, Kivistön joulutori sekä ystävänpäivän rusettiluistelutapahtuma. Katrinebergin kartano Seutulassa on asukkaiden oma kohtaamis- ja toimintakeskus. Keimolan omakotiyhdistys järjestää keväisin Kivistön markkinat. Muita alueen aktiivisia järjestöjä ovat esimerkiksi urheiluseurat Keimolan Kaiku ja Seutulan Urheilijat –37 sekä Kivistön Martat, Seutulan kyläyhdistys ja Syväojan omakotiyhdistys.
Luonto takapihalla
Luonto on Kivistössä erittäin lähellä, käytännössä takapihalla. Niin omakoti- kuin keskusta-alueella virkistys- ja viheralueita on säilytetty kestävyyttä vaalien. Kaupunkikeskuksesta löytyy uniikkeja ja persoonallisia puistoja, joissa on erilaisia liikunta- ja leikkivälineitä. Yhteensä koko suuralueella on kymmenen eri leikkipuistoa. Hämeenlinnanväylän länsipuolella sijaitsevat myös Petikon ja Vestran laajat virkistysmaastot, joista löytyy niin patikkareittejä, hiihtolatuja kuin Natura-suojeltuja metsiä ja soita. Vantaanjoen kulttuuriympäristö on leimallinen pohjoisille kaupunginosille.
Munkeista öljylamppuihin
Suuralueen historiaa tunnetaan melko pitkälle. Sieltä on löydetty muun muassa vanha kuppikallio, joka on ollut muinainen uhripaikka. 1400-luvulla Vantaanjoelle saapui virolaisesta Padisen luostarista munkkeja kalastamaan. Tämä ärsytti silloista Turun piispaa, joka osti alueelta maita kilpaillakseen munkkien kanssa. Tästä juontuu muun muassa Piispankylän nimi. Lähihistoriassa Kivistö tunnetaan kartanoistaan, Luhtaanmäen ja Keimolan sotalinnoituksistaan sekä siitä, että sähkövalot tulivat alueelle myöhään läheisen radioaseman takia. Tarinan mukaan aluetta kutsuttiinkin aikanaan “öljylamppukyläksi”. Aivan tuoreimmassa historiassa Keimolan moottorirata oli kuuluisa autourheilun keskus.