Elävät kaupunkikeskustat

Asiasanat

KaupunkisuunnitteluTyö ja elinkeinot

Elävät Kaupunkikeskustat on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen järjestö. Vantaa on mukana järjestössä ja seuraa keskustojen elinvoimalaskentaa.

Vantaan keskustojen elinvoimalaskenta 2022 - yhteenveto  

Elävät kaupunkikeskustat – yhdistys on toteuttanut elinvoimalaskentaa seitsemän vuoden aikana yli 40 Suomen keskustassa. 

Elinvoimalaskenta suoritetaan määrittelemällä keskusta-alueet ja kartoittamalla näiden liiketilat käytön mukaan. Liiketilojen laskennassa käytettävät kategoriat ovat lauantailiikkeet, ravintolat, arkiyritykset ja tyhjät liiketilat. Laskennassa ovat mukana liiketilat, joilla on ovi kadulle tai kauppakeskukseen sekä taajama-alueella suurmyymälät ja suurikokoiset vähittäiskaupan yksiköt.

Lauantailiikkeitä ovat kuluttajakaupat ja ravintolat, jotka palvelevat lauantaisin.

Mitä vähemmän tyhjää liiketilaa on ja mitä enemmän lauantaisin palvelevia liikkeitä löytyy, sitä elinvoimaisempi keskusta on kyseessä. Varsinainen elinvoimaluku lasketaan vähentämällä tyhjien liiketilojen osuus lauantaiyrityksistä ja jaetaan kaupungin asukasluvulla ja mitä korkeampi luku, sen parempi.

Valtakunnallinen elinvoimaseuranta (EKK) osoittaa, että kauppojen osuus kaupunkien keskustoissa on vähentynyt vuosittain. Tyhjien liiketilojen osuus on vastaavasti kasvanut. Ravintolat ovat menestyneet paremmin useissa keskustoissa. Tikkurila on Vantaan keskustoista mukana EEK ry:n vuotuisessa vertailussa.

Pandemian vuoksi etätyön lisääntyminen ja matkailijoiden vähentyminen hiljensivät keskustoja keväästä 2020 alkaen. Pandemian vaikutus näkyy viiveellä. Elinvoiman lasku kaupunkien keskustoissa oli nähtävissä jo ennen pandemiaa. Kaupunkikeskustojenelinvoimaluvun vuotuinen lasku (2019−2022) oli keskimäärin -3,9 %.

Tikkurilan keskustanelinvoiman kehitys on vaihdellut voimakkaasti johtuen viime vuosien runsaasta liike- ja asuntorakentamisesta Tikkurilassa. Kolmen vuoden muutostarkastelun keskiarvo on kuitenkin plusmerkkinen (1,1%). Tyhjiä liiketiloja oli kaupunkikeskustoissa valtakunnallisesti keväällä 2022 keskimäärin 11,4 %. Tikkurilassa tyhjien osuus on noin 11,1 %.

Vantaan Tikkurilan osalta vertailua muihin kaupunkeihin viimeisen 4 vuoden aikana on tehty asukasmäärältään samankaltaisten keskustojen kanssa, kuten Lohjan, Järvenpää ja Savonlinna. Tämän kokoluokan keskustoissa lauantaisin palvelevat kaupat ovat vähentyneet kaikissa kaupungeissa. Suhteellisesti eniten vähennystä on tullut Lohjalla ja Järvenpäässä; vähiten Kokkolassa ja Vantaan Tikkurilassa.

Ravintolat ja kahvilat ovat useissa keskustoissa likipitäen säilyttäneet tasonsa (+/-3kpl). Kokkolassa ne ovat kuitenkin vähentyneet ja Tikkurilassa lisääntyneet. Arkipäivä-luokassa on tapahtunut lisäystä useissa keskustoissa; poikkeuksena Tornio-Haaparanta, jossa on tullut vähennystä.

Tyhjät eli vapaat liiketilat ovat lisääntyneet erityisen paljon Vantaan Tikkurilassa ja Järvenpäässä sekä Lohjalla. Vähennystä on tullut vain Kokkolassa ja Savonlinnassa. Liiketilojen kokonaismäärä on kasvanut selvästi Tikkurilassa; lisäystä on myös Järvenpäässä. Vähennystä on tullut Savonlinnassa ja hieman Kokkolassa.

Vantaan keskusten elinvoima

Vantaa osallistui laskentaan vuonna 2022 kuudetta kertaa. Laskenta on tehty viiden vuoden ajan syyskuussa samoilla aluerajauksilla. Täten toimintaympäristön muutosta ja elinvoiman kehitystä on voitu seurata tehokkaasti. Liiketilojen käyttöasteen ja sijoittumisen kehitystä seurataan myös erikseen. Tulokset päivitetään sähköiseen karttapohjaan.

Vuoden 2022 laskennassa Vantaanportin ja Aviapoliksen laskenta-alueiden osalta on tehty uusi osa-aluejako. Aluekokonaisuuden uusi nimi on AVIAPOLIS. Vanhojen liiketila- ja elinvoimalukujen vertailtavuus on säilytetty tilastoimalla entisten Aviapoliksen ja Vantaanportin luvut vanhan aluerajauksen mukaisesti. Vantaanportissa toteutettiin samalla pieni aluelaajennus alueen koillis-ja itäosassa.

Vantaan osalta elinvoimaluku on laadittu kokonaiselivoimalaskentana, jossa kaikkien keskusten keskiarvo on suhteutettu asukaslukuun. Laskennassa on mukana 8 keskustaa: Tikkurila, Aviapolis, Hakunila, Kivistö, Koivukylä, Korso, Martinlaakso ja Myyrmäki. Lisäksi mukaan on otettu 4 kaupan keskittymää: Tammisto, Vantaanportti, Petikko-Varisto ja Porttipuisto. Tämän lisäksi Vantaan pääkeskustalle Tikkurilalle on laskettu oma elinvoimaluku. 

Osana syksyn 2022 toimeksiantoa on myös selvitetty Vantaan keskusten kivijalkaliikkeiden verkkokaupat ja verkkopalvelut.

Vuoden 2022 tulokset osoittavat, että Vantaan keskustojen elinvoima on koko maan tuloksiin verrattuna varsin hyvä edellisvuosien koronatilanteesta huolimatta. Kaupungin elinvoimaluku on edelleen jatkanut nousua. Luku on nyt 3,7, kun edellisvuonna 2021 vastaava luku oli 3,6. 

Kaupunkikeskustojen elinvoimaluvun vuotuinen lasku koko maassa (2017-2021) oli keskimäärin -3,7 %. Vantaalla ja erityisesti Tikkurilassa kehitys on päinvastainen. Vuotuinen muutos on ollut keskimäärin positiivinen (+3 %). 

Viimeisen vuoden aikana Vantaan keskustoissa kauppojen yhteismäärä on pysynyt samalla tasolla. Vaihtelua on kuitenkin keskustojen välillä. Eniten lisäystä on tullut Aviapoliksessa, jossa lentoaseman remontin valmistuminen näkyy liiketilojen lisääntymisenä. Ravintoloiden yhteismäärä on kasvanut kaikissa keskustoissa (yht. +14 kpl). Eniten kasvua on tullut Aviapoliksessa (+7 kpl) ja Koivukylässä (+3 kpl).

Kaupan keskittymissä kauppojen ja ravintoloiden yhteismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla, paitsi Vantaanportissa, jossa lukumäärä nousi (+ 6 kpl). 

Arkiyritystenmäärä on kasvanut neljässä keskustassa ja puolestaan laskenut neljässä. Kaupan keskittymistä arkiyritykset ovat lisääntyneet Vantaanportissa ja Petikko-Varistossa.

Tyhjien eli vapaiden liiketilojen määrä on kasvanut keskustoista Tikkurilassa (+5 kpl), Myyrmäessä (+5 kpl), Hakunilassa (+2 kpl), Martinlaaksossa (+3 kpl) ja Kivistössä (+3 kpl). Eniten vähennystä tuli Korsossa (-3 kpl) ja Koivukylässä (-3 kpl). Keskittymissä tyhjät liiketilat ovat vähentyneet Vantaanportissa ja Petikko-Varistossa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Vantaan keskustoissa kauppojen yhteismäärä on hieman laskenut. Lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden osuus on keskustoissa laskenut jonkin verran, keskittymissä vain hieman. Ravintoloiden osuus lauantaisin palvelevista liikkeistä on keskustoissa noussut ja keskittymissä hieman laskenut.

Tyhjien eli vapaiden liiketilojen osuus keskustoissa on noussut lähes 4 prosenttiyksikköä ja keskittymissä vastaavasti vähentynyt yli kolme prosenttiyksikköä. Keskittymissä vapaita liiketiloja on enää verraten vähän (noin 3,1 %).

Laskenta alueittain

Tikkurila

Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus. Liiketilat ovat keskittyneet asemanseudulle (Kauppakeskukset   Dixi ja Tikkuri) ja Tikkuraitin akselille sekä kivijalkatiloja Kielotien ja Tikkurilantien varteen. Rakennus- ja saneeraushankkeet keskeisillä paikoilla Asematiellä ovat valmistuneet (seurakunnan kortteli). Tikkurilan kaikista liiketiloista valtaosa sijaitsee katujen kivijalkatiloissa (56 %). Kauppa-ja liikekeskuksissa sijaitsee 36 % liiketiloista.

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 342 kpl (v. 2021 335 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 55 % (vuonna 2021 55 %), ravintolat ja kahvilat muodostavat 40 % (v. 2021 39,8 %) lauantaiyrityksistä ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 11,1 % (v. 2021 9,9 %). 

Tikkurilasta Vantaan pääkeskustana on laskettu erikseen oma elinvoimaluku. Vuonna 2017 se oli 3,5, vuonna 2018 3,6, 2019 4,1, 2020 3,9, 2021 3,6. Vuonna 2022 elinvoimaluku laski 3,5:een, mikä johtuu tyhjien liiketilojen lisääntymisestä. Tämä taas johtuu yleisesti alueen liiketilatarjonnan lisääntymisestä. 

Ravintoloiden osuus lauantaisin palvelevista liikkeistä on kasvanut. Tikkurilasta on tullut Vantaan ravintolatarjonnan keskus. Suhdeluku on koko Suomen korkein kaupunkikeskustoissa.

Kaupan toimialat ovat pitäneet hyvin asemansa Tikkurilassa. Palvelutoimialoista eniten kasvaneet ovat kahvilat ja ravintolat, kauneus ja hyvinvointipalvelut sekä palvelut ilman liikevaihtoa. Toimialojen kehitys on esitetty tarkemmin raportin viimeisessä luvussa: 4. Toimialat ja verkkokaupat 2022.

Myyrmäki

Myyrmäessä liiketilat sijoittuvat pääasiallisesti Myyrmannin ja Iso-Myyrin kauppakeskuksiin sekä näiden lähialueille. Myyrmäessä liikerakennuksia puretaan ja tilalle kehitetään uusia asuin- ja liikekortteleita. Liiketilojen kokonaismäärä on kasvanut, mutta tyhjien liiketilojen osuus on hieman lisääntynyt. Myyrmäen liiketilat ovat keskittyneitä kauppa -ja liikekeskuksiin (66 %), joskin osuus on laskenut hieman viime vuosina. 

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 168 kpl (v. 2021 164 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 64,3 % (v. 2021 66,5 %). Ravintoloiden ja kahvioiden osuus lauantailiikkeistä on 30,5 % (v. 2021 28,4 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 10,7 % (v. 2021 7,9 %).

Korso

Korso on Vantaan pohjoinen aluekeskus, joka sijaitsee junaradan molemmin puolin. Suurin osa keskustan liiketiloista sijaitsee radan länsipuolella. Itäpuolelta löytyy kuitenkin kaksi isoa päivittäistavaramarkettia. Liiketilojen kokonaismäärä on noussut jonkin verran. Korson liiketiloista valtaosa (lähes 57 %) sijaitsee katujen kivijalkatiloissa ja liikekeskuksissa noin 33 %. Tyhjien liiketilojen määrä on laskenut hieman edellisestä vuodesta. 

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 85 kpl (v. 2021 87 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 51,8 % (v. 2021 50,6 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 34,0 % (v. 2021 36,4 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 12,9 % (v. 2021 16,1 %).

Koivukylä

Koivukylä on Itä-Vantaalla sijaitseva aluekeskus, jonka päärata halkoo kahtia. Länsipuolella liiketilat ovat keskittyneet Citymarketin ja S-Marketin yhteyteen. Koivukylän kirjasto on muuttanut itäpuolen ostoskeskuksesta länsipuolelle, Citymarketin kiinteistöön. Liiketilojen kokonaismäärä on pysynyt tasaisena. Ravintoloiden ja kahviloiden sekä arkiyritysten määrä on kasvanut. Koivukylän liiketiloista noin 43 % sijaitsee liikekeskuksissa ja noin 33 % katujen kivijalassa. 

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 76 kpl (v. 2021 75 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 50 % (v. 2021 44 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 36,8 % (v. 2021 33,3 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 7,9 % (v. 2021 12 %).

Hakunila

Hakunila on selkeä paikalliskeskus, jonka liiketilat ovat keskittyneet vahvasti Hakunilan ostoskeskukseen. Kannuspolulla sijaitsee S-Marketin lisäksi muutamia arkiyrityksiä. Liiketilojen kokonaismäärä on pysynyt vakaana. Hakunilan liiketilat ovat keskittyneet Hakunilan ostoskeskukseen (78 %).

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 45 kpl (v. 2021 45 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 57,8 % (v. 2021 60 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 34,6 % (v. 2021 29,6 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 15,6 % (v. 2021 11,1 %).

Martinlaakso

Martinlaakso on selkeä paikalliskeskus, jonka junarata jakaa kahteen osaan. Martinlaakson ostoskeskus on alueen kaupallinen veturi. Liiketilat keskittyvät kauppakeskuksen lisäksi muutamaan kiinteistöön, joissa on kivijalkaliiketiloja, kuten Martinlaaksontien ja Martinlaaksonpolun varteen. Liiketilojen kokonaismäärä Martinlaaksossa on kasvanut, mutta tyhjien liiketilojen määrä huomattavasti lisääntynyt. Martinlaakson liiketiloista noin 42 % sijaitsee Martinlaakson Ostoskeskuksessa ja noin 36 % katujen kivijaloissa.

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 55 kpl (v. 2021 52 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 52,7 % (v. 2021 53,8 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 37,9 % (v. 2021 39,3 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 18,2 % (v. 2021 13,5 %).

Kivistö

Kivistö on Luoteis-Vantaan kehittyvä keskus. Alueen keskustarajausta ei ole vielä tehty, koska Kivistön kaupunginosan rakentaminen on kesken. Alueen kaupallinen keskus sijoittuu rautatieaseman viereen. Aluetta hallitsee kokonaisuutena juna-asemaa ympäröivä, runsas asuinrakentaminen. Yritysten kokonaismäärä on lisääntynyt edellisvuodesta.  

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 56 kpl (v. 2021 51 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 25 % (v. 2021 31,4 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 42,9 % (v. 2021 37,5%) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 14,3 % (v. 2021 9,8 %).

Aviapolis

Aviapolis on aluekokonaisuus, johon on yhdistetty elinvoimalaskenta-alueet Aviapolis ja Vantaanportti. Alueen sisällä on seitsemän osa aluetta, joiden liiketilatiedot ovat erikseen seurattavissa. Liiketila- ja elinvoimatietojen kehitys vertailun vuoksi, vanhat alueet (ent. Aviapolis ja Vantaanportti) on pidetty tilastoinnissa erillään. Uusi Aviapolis-rajaus sisältää seuraavat osa alueet: Aviapoliksen keskusta, Lentoasema, Jumbo ja Flamingo, Muura, Huberila, Annefred ja Vantaanportti (muut alueet). Näistä kaksi ensimmäistä, Aviapoliksen keskusta ja Lentoasema, kuuluvat tilastoinnissa edelleen yhteen.

Aviapoliksen keskustan aluetta ei ole rajattu EKK:n keskustan rajausperiaatteella, vaan rajaus on tehty vapaasti tulevien suunnitelmien pohjalta. Aviapoliksen keskusta käsittää Aviapoliksen aseman seudun ja tulevan rakentuvan keskustan alueen. Lentoaseman alue on rajattu vapaasti nykyinen ja tuleva liikerakennuskanta huomioiden. Tämä käsittää lentoterminaalin ja sen vaikutusalueen. Liiketilojen kokonaismäärä on kasvanut huomattavasti viime vuodesta.

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 39 kpl (v. 2021 29 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 79,5 % (v. 2021 65,5 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 58 % (v. 2021 52,6 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 2,6 % (v. 2021 6,9 %).

Vantaanportti

Vantaanportissa sijaitsee Suomen suurimpiin kauppakeskuksiin lukeutuva Jumboja vapaa-ajankeskus Flamingo. Alueella on paljon TiVa-kauppaa, Kehä III:n pohjoispuolella sijaitsee erityisesti autokaupan liikkeitä.

Vantaanportissa tehtiin syksyn 2022 liiketilalaskennassa pieni aluerajauksen laajennus alueen koillis-ja itäosassa. Tämän myötä Vantaanporttiin merkittiin 12 uutta liiketilaa (2 kpl kauppaaja 10 kpl Arkipäivä-luokan tilaa). Nyt Vantaanportti on jaettu sisäisesti viiteen osa-alueeseen: Jumbo+Flamingo, Muura, Huberila, Annefredja Vantaanportin muut alueet.

Muutokset liiketilojen määrissä ovat melko pieniä, huomioiden Vantaanportin keskittymän suuri liiketilamäärä. Uusi aluerajaus (2022) vaikuttaa kuitenkin liiketilojen määrää lisäävästi. Lauantaisin palvelevat kaupat ovat lisääntyneet. Arkipäivä-luokassa on toimipaikkojen lisäystä jopa 20 kpl, josta aluelaajennuksen vaikutus on 10 kpl. Liiketilojen kokonaismäärä on lisääntynyt 18 kpl, josta aluelaajennuksen vaikutus on 12 kpl.

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 253 kpl (v. 2021 244 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 77,1 % (v. 2021 77,5 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 23,6 % (v. 2021 23,8 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 2,0 % (v. 2021 4,5 %).

Tammisto

Tammisto on profiililtaan isojen outlet-myymälöiden ja tilaa vievien kauppojen alue kauppakeskus Jumbon eteläpuolella. Liiketilat ovat sijoittuneet Tammiston Kauppatien varrelle pohjois-etelä-suuntaisesti. Liiketilojen kokonaismäärä alueella on pysynyt vakaana. 

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 106 kpl (v. 2021 106 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 84 % (v. 2021 84 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 11,2 % (v. 2021 11,2 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 0,9 % (v. 2021 0,9 %).

Petikko-Varisto

Petikko - Variston alue on merkittävä kaupan keskittymä Kehä III varrella Länsi-Vantaalla. Alueella sijaitsee paljon tilaa vaativan kaupan yksiköitä: huonekalu- ja sisustusliikkeitä sekä erityisesti Kehä III pohjoispuolella myös autoliikkeitä. Liiketilojen kokonaismäärä on lisääntynyt hieman edellisvuodesta ja tyhjien liiketilojen määrä puolestaan hieman laskenut. Petikko-Varisto -alueen liiketiloista suurin osa (67 %) sijaitsee muualla kuin liikekeskuksissa tai kadun varren kivijaloissa.

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 137 kpl (v. 2021 135 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 53,3 % (v. 2021 54,1 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 9,6 % (v. 2021 9,6 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 4,4 % (v. 2021 8,9 %).

Porttipuisto

Porttipuisto on tilaa vaativan kaupan alue Lahdenväylän ja Kehä kolmen risteyksessä. Alue on erityisesti huonekalukaupan keskittymä – ankkuriyrityksenä huonekalu- ja sisustusjätti IKEA. Porttipuiston liiketilat sijaitsevat pääosin liikekeskuksissa (73 %). Liiketilojen kokonaismäärä on pysynyt viime vuodet tasaisena.  

Kaikkien liiketilojen määrä on yhteensä 93 kpl (v. 2021 94 kpl). Lauantailiikkeiden osuus kaikista liiketiloista on 79,6 % (v. 2021 81,9 %). Ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantailiikkeistä on 6,8 % (v. 2021 7,8 %) ja tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 6,5 % (v. 2021 4,3 %).

Lisätietoja

Johanna Rajala

Kaupunkirakenne ja ympäristö
Aluearkkitehti
050 302 8975

Avainsanat

KaupunkikehitysElinvoima