Vihertehokkuus

Asiasanat

KaupunkisuunnitteluYmpäristö ja luonto

Vihertehokkuudella tarkoitetaan kasvillisuuden peittämän ja muun sadevettä läpäisevän pinnan määrää suhteessa tarkasteltavan alueen pinta-alaan. Kasvillisuus vähentää muun muassa tulvariskiä, sitoo hiilidioksidia ja lisää terveysvaikutuksia.

Vihertehokkuus-menetelmän avulla luodaan luonnon monimuotoisuutta tukevia, vihreitä ja viihtyisiä asuinympäristöjä tiivistyvään kaupunkiin. Sen avulla varmistetaan riittävä kasvullinen ja läpäisevä pinta-ala tonteilla. 

Vihertehokkuuden merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa korostuu kaupunkien tiivistyessä. Kasvillisuus ja läpäisevät pinnat vähentävät tulvariskiä, sitovat hiilidioksidia, viilentävät rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita ja lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä ja terveysvaikutuksia.

Vantaan kaupunkiympäristön toimialalla on käytössä kestävän kehityksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen mukaisia suunnitteluperiaatteita, kuten vihertehokkuuden laskenta vuodesta 2017 alkaen. Julkisten viher- ja katualueiden kasvillisuuden lisäksi tarvitaan tonttien kasvillisuutta riittävän viherrakenteen muodostumiseen.

Kasvikatot

Kasvikatolla tarkoitetaan kattoa, jolla on kasvillisuutta ja sen tarvitsema kasvualusta sekä näihin liittyvät tekniset alusrakenteet. Vantaalla on valmisteltu vuosina 2020–2022 kasvikattoselvitys, jossa pohditaan, miten kasvikattoja voitaisiin hyödyntää erityisesti Vantaalla. Kasvikattoselvitys täydentää ja tukee vihertehokkuuden saavuttamista.

Lisätietoja

Elina Ekroos

Yleiskaavoitus / Kestävä kaupunki
Maisema-arkkitehti
+358 43 826 8665 elina.ekroos@vantaa.fi

Eeva Eitsi

Yleiskaavoitus / Kestävä kaupunki
Maisema-arkkitehti
+358 40 628 2024 eeva.eitsi@vantaa.fi

Avainsanat

KaavoitusYmpäristö