Kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä

Miten päästään ilmastotavoitteiden asettamisesta vaikuttaviin toimenpiteisiin ja muutoksen aikaansaamiseen? Miten työmaan aikaisesta lämmityksestä tehdään päästötöntä? Miksei vähähiilibetonia käytetä jo kaikessa betonirakentamisessa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saimme vastauksia Ilmasto <3 Yritykset -webinaarisarjan neljännessä osassa, jossa aiheena oli ilmastoratkaisut rakennusalalla.

Järvenpää kasvaa parhaillaan nopeasti, ja rakentamisen sektorilla on aktiivista. Samaan aikaan kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Sen myötä myös rakentamisen päästökysymykset ja ilmastoratkaisujen etsiminen ovat yhä enemmän tapetilla kaupungin toiminnassa. Siksi olinkin iloinen saadessani kutsua rakennusalan asiantuntijoita webinaarisarjaamme esittelemään ajankohtaisia ilmastoratkaisuja ja kertomaan tuoreita näkemyksiä alan kehityksestä.

Tavoitteena hiilineutraali rakennettu ympäristö

Tilaisuuden aluksi johtava asiantuntija Miisa Tähkänen Green Building Council Finlandista esitteli ratkaisuja siihen, miten ilmastotavoitteista päästään vaikuttaviin toimenpiteisiin. Vähähiilistä ja ekologista kiinteistö- ja rakennusalaa edistävän järjestön omina tavoitteina on, ei enempää tai vähempää, kuin että vuonna 2030 kiinteistöjen energiankäyttö on hiilineutraalia, tuotteiden ja rakentamisen päästöjä on vähennetty 40 % vuoden 2020 tasosta ja rakennettu ympäristö toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Jotta hahmotettaisiin, minkälaisia askeleita näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii, FIGBC on laatinut yhdessä alan toimijoiden kanssa hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman, jota Tähkänen puheenvuorossaan esitteli (FIGBC: Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma).

Vuoden 2021 lopulla julkaistusta toimintaohjelmasta käy ilmi, että rakennetun ympäristön päästöistä noin 75 % syntyy nykyisen rakennuskannan energiankäytöstä noin ja noin 25 % materiaaleista, työmaista ja kuljetuksista. Kuten puheenvuorossa kuulimme, energiatehokkaassa uudisrakentamisessa tilanne on kuitenkin aivan toinen. Materiaalien osuus päästöistä voi olla huomattavasti energiankäyttöä suurempi, riippuen muun muassa energialähteistä. Siksi rakentamisessa tulee pelkän energiatehokkuusajattelun sijaan kiinnittää huomiota päästöihin koko arvoketjulla aina materiaalien valmistuksesta ja rakennuksen purkuun.

Rakentamisessa tulee pelkän energiatehokkuusajattelun sijaan kiinnittää huomiota päästöihin koko arvoketjulla aina materiaalien valmistuksesta ja rakennuksen purkuun.

Miisa Tähkänen, FIGBC

Rakennetun ympäristön toimintaohjelmassa tavoitteiden edistämistä on lähestytty laajasti koko elinkaaren vaikutukset huomioiden ja alan eri toimijoiden näkökulmista. Toimintaohjelmaan on laadittu omat toimenpidetaulut eri toimijoille, kuten rakennustuoteteollisuus, rakennusliikkeet ja tilaajaorganisaatiot. Toimenpidetauluihin on koottu askelmerkit kohti alan yhteistä tavoitetta. Jokainen alan yritys on kuitenkin erilainen, joten yritysten tulee itse määrittää omat keinonsa ja tahtinsa toimintaohjelman suuntaviivoihin tukeutuen.

Tähkänen antoi myös konkreettisia ohjeita ja vinkkejä yrityksen oman vähähiilisyyden toimenpideohjelman laadintaan. Ennen kaikkea ilmastostrategian on tärkeää olla integroitu osa yrityksen liiketoimintaa ja kokonaisstrategiaa, ei päälle liimattu ohjelma. Keskeistä on myös tunnistaa, mistä yrityksen arvoketjun päästöt syntyvät ja keskittyä aidosti vaikuttaviin tekoihin.

Vähähiilistä betonia ja maalämpöratkaisuja

Seuraavaksi ääneen pääsi brändi- ja viestintäjohtaja Jussi Hirvelä Luja-yhtiöistä. Lujabetoni Oy:ssa vastuullisuudesta ja hiilineutraaliuden tavoittelusta haetaan kilpailuetua. Betonin päästöjen vähentämisessä kaikkein tehokkaimpia keinoja Hirvelän mukaan on sementin korvaaminen muilla raaka-aineilla. Lujabetoni on osallistunut Oulun Yliopiston GEOBIZ -tutkimushankkeeseen, jossa on kehitetty geopolymeeri-pohjaista betonia ja jatkaneet kehitysyhteistyötä osaltaan Betolar Oy:n kanssa.

Toistaiseksi Lujabetonin vähähiilibetonia on hyödynnetty vain infrahankkeissa. Syynä tähän on ollut vähähiilibetonin hitaampi kovettuminen. Ratkaisuja kuitenkin kehitetään, ja jatkossa Hirvelä haluaisi nähdä vähähiilibetonia käytettävän kaikenlaisessa betonirakentamisessa. Kompensoidun betonin Hirvelä näki ratkaisuksi vain silloin, jos keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi ei enää hankkeessa löydy, jolloin loput päästöt voidaan kompensoida.

Toisessa yrityspuheenvuorossa pureuduttiin työmaanaikaisiin päästöihin, kun maajohtaja Jan Herranen Rototec Oy:stä esitteli uutta maalämpöön perustuvaa ratkaisua, joka mahdollistaa hiilineutraalin rakentamisen aikaisen lämmityksen. Työmailla tarvittava energia on tähän asti tuotettu valtaosin fossiilisilla polttoaineilla. Fossiilittomien ratkaisujen haasteena on ollut muun muassa se, että työmaalämmitys vaatii usein noin 2,5–3 -kertaisesti energiaa suhteessa rakennuksen käytön aikaiseen lämmitykseen.

Kuten Herrasen puheenvuorossakin kuulimme, tulevaisuuden energiajärjestelmä ei kuitenkaan voi perustua polttamiseen, saati fossiilisiin polttoaineisiin. Herranen arveli, että merkittävään osaan nousevat hybridiratkaisut, kuten geoenergia yhdistettynä hukkalämpöön, syvemmät kaivot sekä lämmön kausivarastointi.

Toiminnallisuutta ja käyttäjäyhteistyötä

Julkinen sektori on merkittävä toimija rakentamisen alalla. Järvenpään kaupungin omistaman Mestaritoiminta Oy:n investointi- ja kehitysjohtaja Jani Kervinen kertoi ilmastoratkaisuista julkisessa rakentamisessa. Ympäristömyönteisyys on ohjannut toimintaa jo pitkään ja yhtiö on toteuttanut mm. Suomen ensimmäisen nollaenergiatalon. Koulurakentamisen päästöjen vähentämisessä Kervinen korosti paitsi teknisiä ratkaisuja, kuten korkeaa energiatehokkuutta, maalämpöä tai AI-ratkaisuja, myös toiminnallisuuteen ja käyttäjäyhteistyöhön panostamalla saavutettua tilatehokkuutta.

Tilaisuuden päätteeksi pohdimme yleisöstä saamaamme polttavaa kysymystä siitä, miten vältetään viherpesu rakennussektorilla. Voiko toimiala itse luoda uudelleen itsensä ja liiketoimintamallinsa, vai tarvitaanko uusia tekijöitä, jotka disruptoivat rakentamisen käytännöt ja pakottavat alan muuttumaan? Tässäkin tilaisuudessa onneksi näimme, että alalta löytyy tahtotilaa todelliseen muutokseen, ja että vaikuttavia ratkaisuja vähähiilisen rakennetun ympäristön luomiseksi on olemassa. Tekemistä riittää, mutta tavoiteltava suunta on selvä.

Yhteystiedot

Vantaan kaupunki: elinkeinopäällikkö Mika Perttunen, mika.perttunen@vantaa.fi, p. 040 350 0352

Järvenpään kaupunki: yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo, susanna.aramo@jarvenpaa.fi, p. 040 315 3130

Keravan kaupunki: projektisuunnittelija/elinkeinopalvelut Helena Karvinen, helena.karvinen @kerava.fi, p. 040 318 2797

Blogitekstin kirjoittaja Eira Linko työskentelee Järvenpään kaupungilla erikoissuunnittelijana, teemojen resurssiviisaus, yleiskaavoitus, ympäristö ja luonto parissa.

Ilmasto <3 Yritykset -webinaarisarja toteutuu osana Vantaan, Keravan ja Järvenpään yhteishanketta, jossa kehitetään kaupungin ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä.