Murtamassa myyttejä, rikkomassa raja-aitoja ja yhteisistä kokemuksista oppimassa

Blogi Kädet sotessa

Katsaus Vantaan kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen Steppi-tiimin vuoden 2021 kokemusasiantuntijayhteistyön oivalluksiin ja oppeihin.

Kaksi henkilöä sillalla

Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana Steppi-tiimien toiminnassa

Sisältö

Uusi vuosi on taas vierähtänyt käyntiin. Sosiaalisen kuntoutuksen Steppi-tiimissä on systemaattisesti hyödynnetty kokemusasiantuntijuutta asiakkaiden tarkoituksenmukaisissa kuntoutumisen prosesseissa sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyössä jo yli vuoden.  KAP Vantaa- hankkeen kanssa alkanut hyvä yhteistyö on jatkunut ja kokemusasiantuntijapankki toimintaperiaatteineen on tullut tutummaksi koko tiimillemme. On siis hyvä aika taas nivoa yhteen hieman sitä, mitä kulunut vuosi 2021 toi tullessaan Steppi-tiimin ja kokemusasiantuntijoiden jaetun asiantuntijuuden kentällä. Tätä kautta on taas helpompi jatkaa yhteistä matkaa ja avata katsetta myös eteenpäin. Yhteistoiminnan kehittämisen tulee olla systemaattista ja kehittyvää. Tehtyä työtä ja kokemuksia tulee tuoda näkyväksi sekä jakaa hyviä käytäntöjä meillä sosiaalipalveluissa sekä muualla laajemminkin.

Järjestimme tätä koostamista helpottamaan kehittävän ja kokoavan työpajan vuoden lopussa, johon osallistuivat kaikki Steppi-ohjaajat sekä kaksi koulutettua kokemusasiantuntijaa. Mukaan saatiin myös Stepin syksyn kokemusasiantuntijaharjoittelija, joka pian työpajan jälkeen valmistui hänkin koulutetuksi kokemusasiantuntijaksi. Työpajan runko suunniteltiin yhdessä pienemmällä porukalla niin, että kokemusasiantuntijavahvuutta oli mukana myös työpajan suunnitteluvaiheessa. Tahtotilana oli selvittää, millaista oppimista yhteiset kokemuksemme ovat meille tuoneet sekä millaista lisäarvoa kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen sosiaalisessa kuntoutuksessa on meille jo tuottanut ja kuinka sitä vielä entistä tehokkaammin voitaisiin hyödyntää myös jatkossakin.

Tilaa yhteiskehittämisen ytimelle eli kokemukselliselle osallisuudelle on mahdollista löytää silloin, kun ammattilaiset ovat valmiita luopumaan ennakkokäsityksiin tai ongelmaluokituksin pohjautuvasta toiminnan suunnittelusta. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tulkita etukäteisvalmistautumisesta luopumisesta vaan ennemminkin ymmärtää se osana prosessia ja virittäytymistä tulevaan tilanteeseen ja toimintaan. Ei-tietäminen ja kokemus toimivat keskiössä. Yhteiskehittämisessä kokemusasiantuntija, kehittämisasiakas ja vertaisohjaaja edustavat rooleja, joiden avulla voidaan auttaa purkamaan vastakkaisasetelmia sekä hierarkiaa ammattilaisten ja asiakkaiden välillä. ” (Hietala 2018, 126-127). Yhteiskehittämisen avaa kokemuksellisen osallisuuden mahdollisuuksia epävarmuudesta nauttimisesta aina erimielisyyden lahjaan saakka (Hietala 2018, 130).

Kaksi kättä kättelee, käsissä lukee "cooperate" & "connect"

Kuva 1. Yhteistyölle on tähän mennessä löytynyt väyliä asiakkaiden tarpeiden, tunnistettujen palvelun aukkopaikkojen sekä yhteiskehittämisen kautta.

Työpajaan virittäytyminen

Lähdimme virittäytymään tähän toiseen työpajaan ennakkotehtävän kautta ja etsimään vastauksia siihen, mitä olemme oppineet, millaisia ajatuksia on herännyt sekä millaisia huomioita olemme tehneet ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyöstä tähän mennessä. Työpajaan osallistuneet kokemusasiantuntijat eivät ennalta olleet toisilleen tuttuja vaan he olivat kaikki KAP Vantaa -hankkeen järjestämän kokemusasiantuntijakoulutuksen eri lukukausina toteutuneista koulutuksista kokemusasiantuntijoiksi valmistuneita tai juuri valmistumassa olevia.

Toisilta oppiminen mahdollistuu -dia

Kuva 2. Työpajan satoa: Toisilta oppiminen mahdollistuu, kokemusasiantuntijat/ ammattilaiset

Mikä yhteistyössä on parasta asiakkaan kannalta? Millaisia hyötyjä voimme mahdollistaa?

Kokemusasiantuntijat voivat yhteisissä kuntoutumisen prosesseissa auttaa myös vakuuttamaan asiakkaita siitä, että ammattilaisiin voi ja kannattaa luottaa sekä auttaa myös asiakkaita uskomaan, siihen että palveluista voi olla todellista hyötyä. Yhteiskehittämisessä taas kokemusasiantuntijan roolissa korostuu asiakkaiden kokemusnäkökulman edustaminen, mutta kokemusasiantuntijat eivät missään nimessä ole ammattilaisten arvostelijoita tai vastustajia. Keskinäisen luottamuksen osoittaminen auttaa myös epäkohtien puheeksi ottamista. Kaikki voivat oppia toisiltaan ja tuoda epäkohtia yhteiseen pohdintaan ja kehittämisen aiheiksi. (Hietala 2018, 126.)

Kokemusasiantuntija voi yhteisen näkemyksemme mukaan olla isolta osalta auttamassa asiakkaan toivon herättelemisessä. Yhteinen jaettu kokemus voi luoda asiakkaalle vahvemman tunteen oman asiansa tärkeydestä ja siitä, ettei lopulta olekaan aivan yksin vaikeiden kokemusten kanssa. Mikä tärkeintä, on mallioppimisen mahdollisuus: “Tuokin on selvinnyt noin hurjista kokemuksista, myös minulla on mahdollisuus selvitä omista haasteistani”. Kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä voidaan lisäksi luoda parempaa uskoa ja luottamusta palveluihin sekä lisätä toipumisen ulottuvuuksia sekä kokonaisvaltaisia mahdollisuuksia. Huomionarvoista on myös se, että yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa voimme tarjota mahdollisimman kynnyksetöntä ja turvallista mahdollisuutta käsitellä haastavia tilanteita sekä prosessien lomassa asiakas voi saada lisäksi arvokkaita käytännön vinkkejä asioiden hoitamiseen. Toisen tarinan kuulemisella voi olla lopulta itseä eheyttävä ja suurempikin merkitys.

Lisäarvon, vahvuuksien ja mahdollisuuksien, mutta myös uhkien ja heikkouksien tunnistaminen

Pohdimme työpajassamme SWOT-analyysiin tukeutumalla ja ryhmiin jakautumalla vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia. Myös yhdessä työskentelyn uhkia ja heikkouksia on tärkeää tunnistaa, jotta voidaan kokonaisvaltaisesti ja realistisesti ymmärtää kokonaiskuvaa, sitä jalostaen sekä kehittää toimivampaa yhteistyötä. Haluamme oppia ja ymmärtää sekä myös jakaa tietoa siitä minkälaista lisäarvoa kokemusasiantuntijan sekä ammattilaisen työhön on mahdollista tulla, vastavuoroisesti ja rinta rinnan. Asiakkaan ollessa keskiössä ja hänen toimijuuttaan tukien on tällä kolmikannalla muiden asiakkaan verkostojen lisäksi mahtavia mahdollisuuksia ja erilaisia näkökulmia sekä tietoa jaettavana toisilleen. Kokemusasiantuntija Johanna Wiiala kiteyttää hienosti jaetun asiantuntijuuden keskeisen kulmakiven: “Miten hyvältä tuntuukaan se, että yhdessä suunnittelemme asiakkaalle tasapainoisempaa tulevaisuutta asiakkaan parhaaksi ja että saa tehdä sitä ammattilaisen kanssa ja jakaa niitä näkemyksiä niin, että ne tulevat yhteiseksi näkemykseksi.”

Jaetun asiantuntijuuden vahvuuksia ja mahdollisuuksia

Kuva 3. Jaetun asiantuntijuuden vahvuuksia ja mahdollisuuksia

Heikkoudet ja uhat yhteistyörintamalla näyttäytyvät työpaja-aineiston purkamisen perusteella mahdollisina yhteistyötaitojen sekä myös tiedon puutteina. Epävarmuus ja luottamuksen puute voivat olla myös osaltaan yhteistyön esteinä. Ammattilaisten kiire nousee esille yhteistyötä ei niin edistävänä huomioonotettavana seikkana ja kokemusasiantuntijan oma toipuminen voi olla myös joissain tapauksissa vielä aivan liian kesken.

Ammattilaisten tulevaisuuden visioita yhteistyöstä siivittää epävarmuus yhteistoiminnan jatkuvuuden mahdollisuuksista ja resursseista. Esille nousee myös huoli kokemusasiantuntijoiden jaksamisen huomioimiseen liittyen, joka osaltaan aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Epäselvät pelisäännöt tai ammattilaisten vallankäyttö sekä näennäisenä koettu yhteistyö nousevat lisäksi esille yleisesti tällä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten jaetun asiantuntijuuden maaperällä laajemminkin.

Kokemusasiantuntijat toivat esille heikkouksina riittämättömyyden tunteen ja itsensä vertailun muihin. Asiakkaan tilanne voi jäädä myös mieleen pyörimään ja sitä voi jäädä helposti vatvomaan. Myös toisen ihmisen mahdollinen suututtaminen mietitytti ja ettei ole koulutettu kohtaamaan tällaisia tilanteita. Uhkina tunnistettiin myös auttajan kunnon heikkeneminen tai romahtaminen. Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen välisten kemioiden tai yhtä lailla asiakkaan kanssa kohtaamattomat kemiat tunnistettiin yhteistyön uhkana. Myös vallitseva maailmantilanne ja vallalla jylläävän pandemia seurauksineen ja yhteiskunnan sulkeminen nähtiin uhkakuvana.

Kuinka tästä eteenpäin Steppi-tiimissä

Steppi- tiimissä kokoonpano on taas hieman uusiutunut kesän- ja syyskauden loppupuolella, mutta sama hyvä tiimihenki ja vahva ammattiosaaminen on säilynyt henkilövaihdoksista huolimatta. Uusia vahvuuksia saadaan varmasti hyödynnettyä lähitulevaisuudessa käytännön arjen töissä. Kevään kuluessa mahdollistamme työelämän turvallisen ja tukevan oppimisalustan jo viidennelle KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutusta käyvälle kokemusasiantuntijaharjoittelijalle. Lähitulevaisuudessa on tärkeää kerätä lisää myös asiakaskokemusta sekä tarkoitus on suorittaa pienimuotoista tutkimusta myös aiheesta, kuinka Stepissä otetaan vastaan kokemusasiantuntija/ammattilaiskokoonpano asiakkaiden kokemana.

Kevään osalta Stepin toimintasuunnitelma elää ja hakee vielä lopullista muotoaan. Sen päivittämiseen pyritään ottamaan myös kokemusasiantuntijoita osaltaan mukaan. Työpajassa jo hahmoteltiinkin muutamia suuntaviivoja yhdessä. Vallitseva maailmantilanne myös osaltaan rajoittaa tiettyjen toimintojen edistämistä, mutta vaihtoehtoisia ideoita itää jo tulevaankin paljon ja niistä lisää toivottavasti jo viimeistään loppukeväästä.

Steppi-tiimistä toivotellaankin oikein kuntouttavaa, voimaannuttavaa sekä yhteistyöntäyteistä vuotta 2022. Terveisin Jaana, Karoliina, Marika, Susan ja Susanna sekä työpajassa kokemusasiantuntijoiden äänenä toimineet koulutetut kokemusasiantuntijat Johanna, Nina & Sasa.

Lähteet: Hietala, O (2018) Sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisessä osallisuus avautuu kaikille. Teoksessa H., Kostilainen, & A., Nieminen, (toim.), Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia (s. 118-139). Diakonia-ammattikorkeakoulu. 

Kirjoittaja: Steppi-ohjaaja Marika Aalto on koostanut tekstin työpaja-aineiston, lähdemateriaalin sekä tähänastisen yhteistyökokemuksen pohjalta. Marika on KAP Vantaa -hankkeen kehittäjäryhmän jäsen ja aktiivinen kokemusasiantuntijuuden edistäjä.

Teksti on julkaistu aikaisemmin KAP Vantaan blogissa.

Avainsanat

KokemusasiantuntijaHyvinvointialueSOTE-uudistus