Mekaanisesta ankasta tekoälyllä oppiviin yhteistyörobotteihin - Robo Garage jatkaa alan innovointia tekemisen kautta

Blogi Vantaa-kanava

Vantaa valittiin marraskuussa 2021 Euroopan nousevaksi innovaatiokaupungiksi. Tätä voittoa juhlittiin kokonainen viikko lokakuussa 2022 myös Metropolian Myyrmäen kampuksella.

Vantaa valittiin marraskuussa 2021 Euroopan nousevaksi innovaatiokaupungiksi. Tätä voittoa juhlittiin kokonainen viikko lokakuussa 2022 myös Metropolian Myyrmäen kampuksella. Vantaa-kanavan haastattelussa lehtori Antti Liljaniemi, Garagen pajamestari Lauri Ristolainen sekä Garagen Club host Niko Hutri.

Sisältö

Innovaatiofestariviikolla Metropoliassa oli mahdollisuus tutustua Myyrmäen kampuksen toimintaan aina urbaanista viljelystä Myyrbeer-panimoon ja formuloista Robo-klubitoimintaan. Kävipä kampuksella formulapäivänä vierailemassa ja formulatoimintaa tukemassa itse Mika Salo. 

Tausta-ajatuksena koko innovaatiofestariviikon juhlinnassa oli, että me kaikki olemme mestareita. Innovaatiofestariviikolla juhlittiin sekä aiempia että aivan uusia vantaalaisia innovaatioita. 

Jututimme festariviikon perjantaina paikan päällä Metropolian kampuksella lehtori Antti Liljaniemeä, joka on ollut mukana kehittämässä heidän Garageissaan tapahtuvaa toimintaa niiden alusta saakka. Hän toimi myös Vantaalle saatua innovaatiopalkintoa avittamassa olleen Digi-Salama –hankkeen projektipäällikkönä. Hän kertoi, mistä innovaatiot Metropoliassa syntyvät.  

Pajamestari Lauri Ristolainen kertoi, mistä koko Garage-toiminta sai alkunsa. Garagen Club host Niko Hutri puolestaan avasi hieman Robo Clubin toimintaa.  

Robotiikka on kiinnostanut kautta aikojen  

Kuten Liljaniemikin sanoi avoimien ovien avauspuheessaan, robotiikka on aina kiehtonut ihmismieltä.  

Hän kertasi, että Leonardo Da Vinci rakensi humanoidi robotin prototyypin vuonna 1495 ja vuonna 2000 humanoidi robotti ASIMO esiteltiin ensimmäisen kerran, näiden välillä oli siis noin 500-vuotta. 

— Ensimmäisen varsinaisen robotin rakensi Jacques de Vaucanson, joka kehitti jyviä syövän, liikkuvan ja ulostavan mekaanisen ankan 1700-luvulla, se valitettavasti paloi 1800-luvulla ja kukaan ei saanut selville sen toimintaperiaatetta. 

Robotilla ymmärretään Liljaniemen mukaan laveasti mikä tahansa ihmisen tuottama mekaaninen konstruktio eli rakennelma, joka on vuorovaikutussuhteessa sitä ympäröivään maailmaan. 

— Ensimmäisen teollisuusrobotin sanotaan olleen Unimate 1960-luvun alussa. Se otettiin käyttöön vuonna 1961 General Motorsin tehtaaalla New Jerseyssä. Unimate-robottia voidaan kuvata nivelöidyksi käsivarreksi. Ohjelmoitavia akseleita oli neljä ja työkalu. Robotin kehittäjät joutuivat mekaniikan lisäksi kehittämään myös sopivaa tietokonetta ohjaukseen. 

Hän totesi, että aivan viime vuosiin saakka robotiikka onkin ollut pääosin teollisuusrobotiikka, mutta nyt sen rinnalle on tullut uutta robotiikkaa monessa muodossa.  

— On tullut kobotiikkaa eli yhteistyörobotit, mobiilirobotit maassa, merellä ja ilmassa. Viimeisimpänä ovat tulleet eksoskeletonit eli tukirangat ja paljon muuta. 

Liljaniemi kertoi myös, että kuuminta uutta robotiikan rintamalla on teoälyn integrointi robotteihin. 

 — Tekoäly tarjoaa roboteille riittävän tietokonenäön ja liikkeenhallinnan, jotta ne ymmärtävät paremmin ympäristöä ja toimivat sen mukaisesti. Esimerkiksi kobotille näytetään ihmisen liikerata, jonka perusteella se ohjelmoi itsensä ja täydentää ohjelmaansa yritysten ja erehdysten kautta. 

 

Lue lisää  

Big-Flash -hankkeesta

Garageista  

Digi-Salama -hankkeesta 

Innovaatioaiheista

Katso innovaatiokilpailun voittajat ja finalistit  

Liittyvät sisällöt

Kaikki kategoriassa Vantaa-kanava