Kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseo kuuluu kaupunkikulttuurin toimialaan. Museon toiminnasta on määrätty Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan hallintosäännössä ja kaupunkikulttuurin toimialan hallintosäännössä, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyy. 

Museotyötä ohjaavat lisäksi lainsäädäntö ja kunnalliset asetukset. Tärkeimmät ovat museolaki, muinaismuistolaki, museoasetus, laki rakennusperinnön suojelusta, tekijänoikeuslaki, henkilötietolaki ja arkistolaki. 

Museo noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia, kuten ICOMin (International Council of Museum), Suomen museoliiton ja Museoviraston antamia ohjeita ja suosituksia. 

2020 

• Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset -hanke valittiin eurooppalaiseen katalogiin, jossa esitellään hyviä kulttuuriperintötyön toimintamalleja. Myöntäjä: Cultural Heritage in Action, EU:n kulttuuriperinnön vertaisoppimishanke kaupungeille ja alueille.  
• Vuoden kotiseututeos -kilpailun finaalipaikka Håkansbölen kartanossa - På Håkansböle gård -kirjalle. Myöntäjä: Suomen kotiseutuliitto. 

2019 

• European Heritage Days Stories -apuraha (10 000 €) Breathing Life into Jokiniemi and the Stenkulla Rock -mobiilipelihankkeelle. Myöntäjä: Euroopan neuvosto 
• Kirjataiteen kaunis kirja -kunniakirja Kotikulmilla – Kuvia Vantaasta ennen ja nyt -julkaisulle sekä valinta Kauneimmat kirjat 2018 -kokoelmaan. Myöntäjä: Suomen kirjataiteen komitea 

2018 

• Vuoden vantaalainen pyöräilijä -tunnustus Vantaan kaupunginmuseon henkilökunnalle. Myöntäjä: Vantaan kaupungin Poljin-työryhmä. 

2017 

• Vuoden viestintäteko -palkinto neljän uudenmaalaisen museon yhteiselle Rakkauden tiloja - näyttely- ja tapahtumakokonaisuudelle. Myöntäjä: Suomen museoliitto. 

2015 

• Vuoden sisältöteko -palkinto Kasarikodille Vantaan Asuntomessuilla. Myöntäjä: Osuuskunta Suomen Asuntomessut. 
• Kunniakirja 1980-luvun sisustuksen erinomaisesta esilletuonnista messuvieraille. Myöntäjä: Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Vantaan kaupunki.‍ 

2014 

• Special Mention of the Jury, Category 2: Research, myönnetty Padise - Vantaa, The Middle Ages Bridge -hankkeelle. European Union Prize for Cultural Heritage / Europa Nostra Awards. 

2007 

• Asiallisen tiedon omena -tunnustus Sateenkaari-Suomi -näyttelylle. Myöntäjä: SETA ry. 

2002 

• Vuoden museojulkaisu -kunniamaininta Samuelin kartat -julkaisulle. Myöntäjä: Suomen museoliitto. 

• n:o 9: Vantaan varrelta Pariisiin. Från Vanda å till Paris. Per Åke Laurén 1879 - 1951. Vuola, Katri (toim.) 2001.    
• n:o 10: Bysantti valinkauhassa = Bysans i stöpsleven = Byzantium in the Casting Ladle. Frolova, Galina et al. 2000. [painos loppu]
• n:o 11: Samuelin kartat. Helsingin pitäjä vanhimmissa kartoissaan 1681-1712. Samuels kartor. De älsta kartorna över Helsinge 1681-1712. Lillbroända, Pia (toim.) 2001.    
• n:o 12: Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930 - 1979. Eskola, Amanda 2002.
• n:o 13: Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi. Leskinen, Teresa (toim.) 2003. [painos loppu]
• n:o 14: Rikoksen jäljillä. Brottet på spåren. Leskinen, Teresa (toim.) 2004. [painos loppu]
• n:o 15: Kerro, kerro koulutaulu! Dye, Anna (toim.) 2008. [painos loppu]
• n:o 16: Helsingen lehti 1. Hällström, Jaana af (päätoim.) 2009. [painos loppu]
• n:o 17: Helsingen lehti 2. Poutanen, Marjo (päätoim.) 2010. [painos loppu]
• n:o 18: Villa Sjöberg / Villa Korso. 1950-luvun modernismin suomalainen taidonnäyte. Rakennushistoriallinen selvitys. Moberg, Jaana 2010. [painos loppu]
• n:o 19: 1950-luvun asuinkerrostalot Tikkurilan, Hiekkaharjun ja Jokiniemen alueilla. Inventointiraportti. Vuojolainen, Anne 2010. [painos loppu]
• n:o 20: Matkamme Vantaan historiassa. Poutanen, Marjo (toimittaja) 2010, tarkastettu uusintapainos 2016.    
• n:o 21: Helsingen lehti 3. Poutanen, Marjo (päätoimittaja) 2011. [painos loppu]
• n:o 22: Colonists on the shores of the gulf of Finland. Medieval settlement in the coastal regions of Estonia and Finland. Poutanen, Marjo (toimittaja) 2011. [painos loppu]
• n:o 23: Vår resa i Vandas historia. Eerikäinen, Marjo ja Poutanen, Marjo (toim.) 2012.    
• n:o 24: Helsingen lehti 4. Historiallisia uutisia. 2012. [painos loppu]
• n:o 25: Seuraavana Tikkurila! Nästa Dickursby. The next stop Tikkurila. Hällström, Jaana af (toim.) 2012.    
• n:o 26: Nissbackan kartano - Laila Pullinen. Rälssitilasta veistospuistoksi. Hällström, Jaana af 2013. [painos loppu]
• n:o 27: Nissbacka gård - Laila Pullinen. Från frälsegård till skulpturpark. Hällström, Jaana af 2013.    
• n:o 28: Rock'n Vantaa. Immonen, Mari ja Tolonen, Katja 2014.    
• n:o 29: Kylä josta löytyi aarre. Byn med den gömda skatten. Koivisto, Riina ja Junno-Huikari, Karoliina 2014.    
• n:o 30: Kylä risteyksessä. Junno-Huikari, Karoliina; Koivisto, Andreas; Koivisto, Riina 2015.
• n:o 31: Our journey. Junno-Huikari, Karoliina (toim.) 2015.    
• n:o 32: Kauppiaita, talonpoikia vai ratsumiehiä? Heinonen, Tuuli 2015.   
• n:o 33: Kolme kylää. Väisänen, Riikka 2016.    
• n:o 34: Naš put v istorii Vantaa. Junno-Huikari, Karoliina (toim.) 2016.    
• n:o 35: Kotikulmilla / I hemknutarna / In the neighborhood. Junno-Huikari, Karoliina (toim.) 2018.
• n:o 36: Håkansbölen kartanossa / På Håkansböle gård. Elina Riksman 2019.    
• n:o 37: Museo asemalla (Kohti tuntematonta -näyttelyjulkaisu). Ragni Reichardt (toim.) 2019. [painos loppu]
• n:o 38: Kirkonkylän joulu / Jul i Kyrkoby. Koivisto, Riina ja Junno-Huikari, Karoliina 2020.    

Kaupunginmuseon ensimmäinen näyttely avattiin Tikkurilan vanhalla asemalla vuonna 1990. Museon syntyhistoria on kuitenkin vuosikymmeniä vanhempi. 

Museon perustamisajatus syntyi paikallishistoriasta kiinnostuneiden parissa jo 1950-luvulla. Asiaa ajamaan perustettiin Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys vuonna 1961. Tuloksena oli kotiseutumuseo Helsingin pitäjän kirkonkylän viljamakasiiniin, jossa on yhä esillä Helsinge-Tusby Ungdomsförbund r.f. -kokoelma. 

Myös Vantaan kaupungin kulttuuritoimisto oli aloittanut museokokoelman kartuttamisen, ja yhteistyö kotiseutumuseon kanssa oli aktiivista. Kulttuuritoimisto keskittyi valokuva- ja koulukokoelman keräämiseen, sillä yhtenä ajatuksena oli koulumuseon perustaminen. 

Museon perustamisesta tehtiin kansalaisaloitteita kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle vuosina 1978 ja 1979. Sopivana paikkana museon näyttelyille pidettiin Tikkurilan vanhaa asemarakennusta, joka oli tyhjillään. Kokoelmatiloiksi kaavailtiin radan toisella puolella sijaitsevaa Vernissatehdasta. Nuoriso kuitenkin valtasi Vernissatehtaan näyttävästi vuonna 1985, ja tilat jäivät nuorisotoimen käyttöön. 

Kaupunginvaltuusto vahvisti kulttuurilautakunnan ja kulttuuritoimiston johtosäännöt 10.2.1986. Niissä määriteltiin kulttuurilautakunnan museojaoston ja kaupunginmuseon tehtävät. Museon toiminta alkoi Hiekkaharjun ammattikoulun pihassa olevissa tilapäisissä parakkitiloissa. Vakituisia näyttelytiloja ei ollut. 

Museo joutui vielä muuttamaan vuonna 1988 Lummepolulla olleeseen parakkiin, ennen kuin vuonna 1990 museon toimisto- ja näyttelytilat valmistuivat kunnostettuun Tikkurilan vanhaan asemarakennukseen. Näyttelytoiminta aloitettiin saman vuoden joulukuussa. Vantaan kaupunki osti rakennuksen vuonna 2007. Siihen asti asema oli ollut vuokrattuna valtiolta. 

Komea punatiilinen museorakennuksemme on entinen rautatieasema. Se valmistui vuonna 1862 Suomen ensimmäisen rautatien väliasemaksi. Rakennuksen suunnitteli Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt. 

Tikkurilan aseman lisäksi vain pääteasemat Helsingissä ja Hämeenlinnassa rakennettiin tiilistä. Helsingin alkuperäinen asema purettiin vuonna 1918 ja Hämeenlinnan asema paloi samana vuonna. Tikkurilan asema on siis Suomen vanhin tiilinen rautatieasema. 

• Näyttelyihimme on aina ilmainen sisäänpääsy.
• Yleisöopastukset ovat ilmaisia. Tarkista ryhmille varattujen opastusten hinnat Näyttelyt ja tapahtumat -sivulta.
• Meille on ilmainen sisäänpääsy. Voimme kuitenkin merkitä museokäyntisi museokortillesi, jos haluat. Meiltä voit myös ostaa uuden museokortin tai jatkaa vanhan kortin voimassaoloaikaa.
• Virikesetelillä maksaminen ei toistaiseksi ole mahdollista.

Järjestämme näyttelyyn ilmaisen yleisöopastuksen yleensä joka kuun ensimmäinen keskiviikko klo 17 sekä joka lauantai klo 13. Håkansbölen kartanon kesänäyttelyihin ei toistaiseksi järjestetä yleisöopastuksia. 

Katso tarkemmat tiedot yleisöopastuksista sekä ryhmävarauksista Näyttelyt ja tapahtumat -sivulta.

Museossa ei ole omaa kahvilaa, mutta lähistöllä on runsaasti hyviä kahvi- ja ruokapaikkoja.

Näyttelytilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa, mutta kerroksesta toiseen pääsee hissillä. Vanha museorakennuksemme ei kuitenkaan ole esteetön. Oviaukoissa on kynnyksiä ja ulko-ovi on raskas avata. Rakennuksen tarkemmat esteettömyystiedot löydät toimipistesivulta. Näyttelyihimme on aina kaikille ilmainen sisäänpääsy.  

Jos esine/valokuva/asiakirja täyttää kokoelmapolitiikassamme määritellyt ehdot, olemme kiinnostuneita siitä. Tarkista Osallistu museotyöhön -sivulta, millaista aineistoa otamme vastaan. Kokoelmapolitiikastamme voit lukea Kokoelmat-sivulta.

Katso ensin, mitä Finna-sivultamme löytyy siltä alueelta, aikakaudelta tai aihepiiristä, josta olet kiinnostunut. Jos et löydä toivomiasi kuvia, voit ottaa yhteyttä kuva-arkistoon sähköpostilla. Löydät yhteystiedot sivun alalaidasta.

Kaikkien eri kulttuuriympäristöinventointien päivitetyt tiedot on Vantaalla koottu museon kokoelmanhallintajärjestelmään. Ne löytyvät sähköisesti kartta.vantaa.fi-palvelun kautta. 

Kartalle saat näkymään kaikki inventoidut rakennukset (sekä muinaisjäännökset, suojellut rakennukset ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt), joilla on todettu olevan kulttuurihistoriallista arvoa: 

• Valitse aineistoista Kiinteistöt ja rakentaminen > Historialliset rak.kohteet > Rakennusperintö (samasta valikosta löydät myös muinaisjäännökset, suojellut rakennukset ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt) 

• Vieressä olevasta i-painikkeesta avautuu tietolaatikko. Siinä kerrotaan, mitä rakennusten luokitustunnukset (SR, RP tai K) tarkoittavat. 

• Rakennusperintökohteet näkyvät kartalla vihreinä kolmioina. Kun klikkaat kolmiota, saat näkyviin perustiedot rakennuksesta sekä muun muassa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen luokitustunnuksen (SR, RP tai K). Kaikista vihreällä kolmiolla merkityistä kohteista museolta löytyy jotakin inventointitietoa.  

• Vaikka rakennuksen kohdalla ei ole vihreää kolmiota, se on silti voinut olla mukana jossakin inventoinnissa. Silloin kolmion puuttuminen tarkoittaa, että rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat vaatimattomat eikä se ei ole museon näkökulmasta vaalittava rakennusperintökohde. 

• Osa kartalla näkyvistä rakennusperintökohteista on suojeltu. Niitä koskevat määräykset löytyvät asemakaavamääräyksistä. 

• Kunkin rakennuksen tarkemmat inventointitiedot täytyy kysyä museon rakennustutkijoilta, sillä useimmista rakennuksista ei historiatekstejä ole sähköisesti saatavilla. 

Asemakaavamääräykset saat näkyviin, kun valitset valikosta: 

• Kaavoitus > Asemakaavat alueina. 

• Klikkaa kartasta hiirellä haluamaasi kaava-aluetta. 

Myös valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kulttuurimaisema-alueet on suojeltu Vantaan yleiskaavassa. Ne saat näkyviin karttapalvelusta: 

• Kaavoitus > Yleiskaava 2020 > Oikeusvaikutteinen liitekartta 1: arvokas kulttuuriympäristö 

Lisäksi löydät karttapalvelusta muun muassa vanhoja karttoja ja ilmakuvia, joiden avulla voit tarkastella kulttuuriympäristön muutosta. 

• SR = Suojeltu rakennusperintökohde. Kohdetta koskevat suojelumääräykset on annettu suojeluratkaisun yhteydessä.
• RP = Rakennusperintökohde. Inventoidulla kohteella on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta sitä ei ole suojeltu. Kohde odottaa lainmukaista suojeluratkaisua.
• K = Keskeneräinen inventointikohde. Inventoidun rakennusperintökohteen kulttuurihistoriallinen arvottaminen on kesken. Kohdetta ei ole suojeltu.

Rakennuskohtaiset suojelumääräykset tarkennetaan asemakaavoissa (katso myös edellisen kysymyksen vastaus). 

Jos kohde on suojeltu asemakaavassa, sitä ei kaavamääräyksen mukaan saa purkaa. Jos taas inventoidun rakennuksen suojelusta ei ole vielä tehty päätöstä, rakennusvalvonta kuulee kaupunginmuseota purkamislupamenettelyn aikana (purkamisluvan myöntämisen edellytykset on määritelty MRL §118 ja §139). Lupaprosessissa selvitetään tarkemmin rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ja niiden säilymismahdollisuudet.  

Vallitseva maankäyttö muinaisjäännösalueella on sallittua. Voit siis jatkaa samoja toimintoja, joita tontilla on aiemminkin tehty.

Jos haluat rakentaa uusia rakennuksia tai kaivaa maata esimerkiksi putki- ja kaapelitöitä varten, pitää asiasta ottaa yhteyttä kaupunginmuseon arkeologiin. Hänen kanssaan voit käydä läpi suunnitelmia ja miettiä sopivia ratkaisuja.

Paikalle voidaan esimerkiksi kutsua Museoviraston koekaivausryhmä, joka tekee tarvittavat arkeologiset tutkimukset ennen kuin rakennustyöt aloitetaan. Yksityishenkilöitä ei yleensä laskuteta pienistä tutkimushankkeista.  

Viranomaiset pyytävät kaupunginmuseon lausuntoa maankäyttöön liittyvistä kaavahankkeista ja lupahakemuksista. Lausuntoa pyydetään silloin, kun suunnittelualueella sijaitsee kulttuuriympäristökohde tai arvokas maisema-alue.  

Lausuntojen lisäksi kaupunginmuseon rakennustutkijat ja arkeologi neuvovat hankkeissa, jotka toteutetaan kulttuuriympäristökohteissa.  

Rakennustutkijat ja arkeologin tavoitat parhaiten sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät sivun alalaidasta. 

Olen hankkinut metallinilmaisimen ja haluaisin aloittaa harrastuksen. Mitä pitää ottaa huomioon? / Yhdistyksemme haluaisi adoptoida monumentin, miten se onnistuu? 

Katso ohjeet Osallistu museotyöhön -sivulta.