Kielet ja kansalaisuudet (2021)

Vuodenvaihteessa 2021/2022 vantaalaisista 74,7 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,3 prosenttia ruotsinkielisiä ja 23,0 prosenttia vieraskielisiä. Saamenkielisiä Vantaalla asui 25 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat koko 2000-luvun ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. 

Vuonna 1980 viisi prosenttia vantaalaisista oli ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten osuus on pikkuhiljaa laskenut vuosi vuodelta ja vuonna 2021 Vantaalla asui hieman yli 5 500 ruotsinkielistä (2,3 %). Suuralueista ruotsinkielisten osuus on laskenut eniten Kivistössä, mikä on myös kaventanut suuralueiden välisiä eroja. Vielä vuonna 2010 Kivistön suuralueella ruotsinkielisten osuus oli 5,7 prosenttia, josta se on puolittunut 2,8 prosenttiin vuonna 2021. Ruotsinkielisten osuus oli alhaisin Korsossa ja Koivukylässä, 1,5 prosenttia.

Vuonna 2021 Vantaalla asui lähes 55 000 vieraskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mikä oli 23,0 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus kasvoi edellisvuodesta 1,4 prosenttiyksikköä. Vantaan jälkeen seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Espoossa (20,1 %), Närpiössä (18,3 %) ja Helsingissä (17,3 %).

Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän mukaan. Vuonna 2021 eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista hieman yli 30 prosenttia oli vieraskielisiä. Väliin jäävissä ikäryhmissä (7–15- ja 16–29-vuotiaat) vieraskielisiä oli 25–27 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 60 vuotta täyttäneistä ainoastaan seitsemän prosenttia oli vieraskielisiä.

Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan vieraskielisten osalta. Vuonna 2021 vieraskielisten osuus oli suurin Hakunilan (31,9 %) ja pienin Kivistön (16,5 %) suuralueella. Aiemmin Kivistö erottui muista suuralueista huomattavasti pienemmällä vieraskielisten osuudellaan ja vielä vuonna 2015 ainoastaan viisi prosenttia väestöstä oli vieraskielisiä. Nykyisin ero Aviapolikseen on pieni ja ikäryhmästä riippuen vieraskielisten osuus oli alhaisin joko Kivistössä tai Aviapoliksessa. Myyrmäessä ja Hakunilassa vieraskielisten osuus oli suurin alle kouluikäisissä, kun muilla suuralueilla se oli 30–44-vuotiaissa. 

Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Länsimäessä ja Havukoskella (48 %) ja vähiten Sotungissa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja Vestrassa (3–4 %). Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus alle kouluikäisissä oli selvästi suurin Havukoskella ja Länsimäessä (70 %). Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös 16–29-vuotiaissa (vieraskielisiä noin 55 %) ja 30–44-vuotiaissa (66 %). Kouluikäisten osuus oli suurin Veromiehessä (70 %), tosin ero Havukoskeen oli pieni (68 %).

Vuoden 2021 lopussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 123 eri kieltä. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 103 kielestä Aviapoliksen 81 kieleen.

Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 2013 lähtien sekä venäjän- että vironkielisiä on ollut enemmän kuin ruotsinkielisiä. Vuonna 2014 viro ohitti venäjän ja nousi Vantaan toiseksi yleisimmäksi kieleksi suomen jälkeen. Vironkielisten kasvu alkoi kuitenkin hidastua 2010-luvun loppupuolella ja vuodesta 2019 lähtien toiseksi yleisin kieli on ollut jälleen venäjä. Vuonna 2021 Vantaalla asui 9 400 venäjänkielistä (3,9 % väestöstä) ja lähes 8 700 vironkielistä (3,6 %). 

Viime vuosina arabiankielisten osuus on suhteellisesti noussut eniten, vaikka kieliryhmän osuus koko väestöstä on edelleen melko alhainen (2,0 %). Vuoden 2016 aikana arabia nousi Vantaan kuudenneksi yleisimmäksi kieleksi ja vuoden 2017 aikana jo viidenneksi yleisimmäksi kieleksi, ohittaen pitkään viidentenä olleen somalin (suomi on laskettu kieliin mukaan). 

Vuoden 2021 aikana tapahtui uusin käänne, kun albaniasta tuli yleisempi kieli kuin somalista. Albaniankielisiä asui Vantaalla vuoden 2021 lopussa 3 350 (1,4 % väestöstä) ja somalinkielisiä vajaa 3200 (1,3 %). 

Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli vuonna 2021 kaikilla muilla suuralueilla kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi, paitsi Koivukylässä, Korsossa ja Hakunilassa. Näillä alueilla ruotsi ei mahtunut kolmen yleisimmän kielen joukkoon, vaan siellä oli Korsossa albania. Hakunilassa sekä arabia että somali olivat yleisempiä kieliä kuin ruotsi ja Koivukylässä ruotsia yleisimpiä olivat arabia ja albania.

Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet (54 %) oli miehiä, mutta yksittäisissä kielissä oli suuriakin eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 79 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 61 prosentin osuudellaan. Selvästi miesvoittoisin kieli oli uzbekki, jonka puhujista 81 prosenttia oli miehiä.

Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset (31 vuotta) olivat keski-iältään selvästi nuorempia kuin ruotsinkieliset (44 v.) tai suomenkieliset (41 v.). Kun tarkastellaan yksittäisiä kieliä, myös niissä ikäjakauma on varsin erilainen. Somalia äidinkielenään puhuvista 36 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun thain-, tagalogin- ja ukrainankielisillä osuus oli 13 prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (19 %). Muissa kielissä ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempi, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, seitsemän prosenttia. Uzbekkin, bengalin ja nepalin puhujissa ei ollut yhtään 65 vuotta täyttänyttä.

Vantaalla asui 34 300 ulkomaan kansalaista vuonna 2021, mikä oli 14,3 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli huomattavasti suurempi, 56 000 henkilöä (23,4 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 18,5 prosenttia, (ulkomaalaistaustaisia: 32,9 %) ja Kivistön sekä Aviapoliksen suuralueilla vähiten, 10,9 prosenttia (17 %). Kivistössä ulkomaan kansalaisten osuus on viime vuosina kasvanut nopeasti eikä eroa Aviapolikseen enää ole.

Vantaan ulkomaan kansalaisista 55 prosenttia oli tullut Euroopasta, 32 prosenttia Aasiasta, 9 prosenttia Afrikasta ja noin 2 prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 70 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 28 prosenttia oli tullut Virosta, 8 prosenttia Venäjältä ja 7 prosenttia Irakista.

Huom! Ulkomaalaistaustaisten määritelmää on muutettu tämän vuoden tilastoihin, jotta määritelmä on yhtenevä Tilastokeskuksen kanssa. Määritelmän muutoksesta johtuen tilastot eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien ulkomaalaistaustaisia koskevien tilastojen kanssa. Tutustu määritelmään Vantaan väestöjulkaisun sivulta neljä (pdf aukeaa uuteen selaimeen).

Vuonna 2021 Suomen kansalaisuus myönnettiin 770 Vantaalla asuvalle ulkomaalaiselle, mikä oli hieman yli 100 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain keskimäärin 893.

Vuonna 2021 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 62 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille ja irakilaisille (15 %). Vuodesta 2003 lähtien venäläiset ovat olleet suurin kansalaisuuden saanut ryhmä, mutta muiden kansalaisuuksien osalta tilanne on viime vuosina muuttunut. Vuonna 2021 toiseksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin siis irakilaisille, mutta vuosina 2019–2020 virolaiset olivat toiseksi suurin ryhmä ja vuosina 2005–2018 somalit (pois lukien vuosi 2011). 

Kun ajanjaksoa pidennetään 2010- ja 2020-lukuihin, voidaan kansalaisuuden saaneita tarkastella sukupuolen ja iän mukaan. Vuosina 2010–2021 kansalaisuuden saaneista vantaalaisista hieman yli puolet oli naisia (53 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli sukupuolten välisiä eroja. Suurin naisenemmistö kansalaisuuden saaneissa oli Thaimaan kansalaisilla (82 %), jonka jälkeen tulivat Kiina ja Kenia (70–71 %). Miesenemmistö oli suurin Yhdistyneen kuningaskunnan (Britannia), Nigerian ja Algerian kansalaisilla (67–69 %).

Vuosina 2010–2021 Suomen kansalaisuuden saaneista 43 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan. Suomen kansalaisuuden saaneista alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla (Kinshasa) ja somaleilla (61–64 %), kun 55 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin ruotsalaisilla (38 %) ja briteillä (21 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2021/2022 PÄÄSIVULLE