Väestönmuutokset (2021)

Vuonna 2021 Vantaalla syntyi 2 768 vauvaa, joka oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Muutos aiempiin vuosiin on suuri, koska edelliset kuusi vuotta vauvojen määrä on ollut alhaisella tasolla ja vuonna 2021 syntyneitä oli 250 enemmän kuin vuonna 2020. Edellisen kerran syntyneiden määrässä oltiin yhtä korkealla tasolla vuonna 2008, jolloin vauvoja syntyi vain muutama vähemmän, 2 766. 

Vuodesta 2005 lähtien hieman yli puolet synnyttäneistä äideistä on ollut vähintään 30-vuotiaita, mutta vuonna 2021 heitä oli ennätyksellisen paljon, 61 prosenttia synnyttäneistä. Synnyttäneiden vantaalaisten naisten keski-ikä on kymmenessä vuodessa noussut lähes vuodella, ollen 30,8 vuotta vuonna 2021. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten vauvoja syntyi 30–34-vuotiaille (38 %) ja toiseksi eniten 25–29-vuotiaille (29 %). Alle 20-vuotiaita äitejä oli vain prosentin verran ja vähintään 40 vuotta täyttäneitä äitejä neljä prosenttia. Synnyttäneistä naisista 57 prosenttia oli naimisissa vuonna 2021.

Vuonna 2021 syntyneistä vantaalaisista vauvoista 51 prosenttia oli poikia. Kielen mukaan tarkasteltuna 70 prosenttia vauvoista oli suomenkielisiä, 2,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja 28 prosenttia vieraskielisiä. Kaikille kieliryhmille vauvoja syntyi vuonna 2021 enemmän kuin edellisvuonna.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana vieraskielisten vauvojen osuus on ollut lähes joka vuosi suurin Hakunilan ja alhaisin Kivistön suuralueella. Erot ovat suuret, sillä vuonna 2021 Hakunilan alueelle syntyneistä vauvoista yli 40 prosenttia oli vieraskielisiä, kun Kivistössä osuus oli 16 prosenttia.

Vuonna 2021 kuoli 1 587 vantaalaista, joka oli 67 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koko Suomen tasolla uutisoitiin ennätyskorkeasta kuolleiden määrästä, mutta Vantaalla eniten kuolleita on ollut vuonna 2020, 1 654 henkeä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuolleiden määrä ja keski-ikä on kasvanut sitä mukaa, kun väkiluku on kasvanut ja väestö vanhentunut. Vuonna 2021 yleinen kuolleisuusluku Vantaalla oli 6,7 promillea (mikä tarkoittaisi 100 000 ihmisen väestössä 670 kuollutta).

Vuonna 2021 kuolleista 43 prosenttia oli 60–79-vuotiaita ja saman verran oli myös 80 vuotta täyttäneitä. Alle 30-vuotiaana kuolleita oli alle kaksi prosenttia. Kuolleiden vantaalaisten keski-ikä oli 74,6 vuotta, mutta naisilla keski-ikä (77,3) oli selvästi suurempi kuin miehillä (72,3). Kuolleista hieman yli puolet oli miehiä (53 %).

Vantaan muuttoliikkeessä on tapahtunut isoja muutoksia muutamina viime vuosina. Vantaa sai vuonna 2021 muuttovoittoa 860 henkeä, vuonna 2020 lähes 2 700 henkeä ja vuonna 2019 peräti 4 500 henkeä. Vuosina 2020 ja 2021 muuttovoitto väheni siis runsaat 1 800 henkeä vuosittain, mikä hidasti Vantaan väestönkasvua. 

Vuonna 2021 Vantaa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä enemmän muuttotappiota kuin koskaan aiemmin, 1300 henkeä. Muualta Suomesta Vantaalle muuttavien määrä väheni 530 hengellä ja samaan aikaan Vantaalta poismuuttavien määrä kasvoi selvästi, 1 800 hengellä. Tämä kaksisuuntainen kehitys syvensi muuttotappiota. Tulomuuton osalta tilanne oli erilainen vielä vuonna 2020, jolloin Vantaalle muuttaneiden määrä ei vähentynyt.

Samaan aikaan Vantaa sai kuitenkin ulkomailta enemmän muuttovoittoa kuin koskaan aiemmin, lähes 2 200 henkeä vuonna 2021. Maahanmuutossa oli samanlainen kaksisuuntainen kehitys kuin kotimaan muuttoliikkeessä, mutta päinvastainen: tulomuuttajien määrä ulkomailta Vantaalle kasvoi ja lähtömuuttajien määrä ulkomaille väheni.

Kotimaan muuttoliikkeessä tapahtui samaan aikaan suuria muutoksia useiden alueiden kanssa, minkä takia Vantaan kuntien välinen muuttoliike kääntyi nopeassa tahdissa 1 300 hengen verran negatiiviseksi. Kuten aiempinakin vuosina, Vantaa menetti eniten väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin. Vuonna 2021 muuttotappio kuitenkin kasvoi ennätyssuureksi, 2040 henkilöön, joka oli 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaa on menettänyt jo 1970-luvun loppupuolelta lähtien eniten väestöään KUUMA-alueelle (paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta), mutta kahtena viime vuotena muuttotappiot ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Tarkasteltaessa kaikkia Suomen kuntia, suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät KUUMA-kuntiin kuuluvat Tuusula (570 henkeä) sekä Nurmijärvi ja Kerava (340 kumpikin alue).

Myös muuttoliike muun Suomen kanssa kääntyi negatiiviseksi useiden positiivisten vuosien jälkeen. Vielä vuonna 2019 Vantaa sai Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta muuttovoittoa lähes 1 700 henkilöä, kun kaksi vuotta myöhemmin 2021 Vantaa sai muuttotappiota 600 henkeä. Tätä isompi muuttotappio muun Suomen kanssa koettiin yli 30 vuotta sitten, vuonna 1989 (-1100 henkeä). Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta Vantaa sai eniten muuttovoittoa Oulusta, Vaasasta ja Joensuusta, noin 60 henkeä per alue.

Vantaan muuttoliike pysyi kuitenkin positiivisena Helsingistä ja ulkomailta muuttavien ansiosta, vaikka nettomuutto Helsingistäkin väheni. Vuosina 2018–2020 Helsingistä saatu muuttovoitto oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, noin 2 000 asukasta vuosittain, mutta vuonna 2021 muuttovoitto tippui 1 400 henkeen.

 

Maahanmuutto kasvoi selvästi aiempiin vuosiin verrattuna ja Vantaa sai muuttovoittoa ulkomailta lähes 2200 henkeä. Tämä oli 540 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Yksittäisistä maista Vantaa sai selvästi eniten muuttovoittoa Virosta (+426), jonka jälkeen tulivat Ukraina (+144) ja Venäjä (+138). Viimeisten viiden vuoden ajan Viro on ollut listan ykkösenä, paitsi vuonna 2019 se oli kaukana kärjestä, koska tulomuutto Virosta jäi poikkeuksellisen alhaiseksi. Lisäksi Venäjä on ollut kolmen yleisimmän muuttovoittomaan joukossa viimeiset viisi vuotta.

Vuosina 2015–2019 Vantaa sai muuttovoittoa sekä kotimaankielisistä että vieraskielisistä. Vieraskielisten osuus muuttovoitosta oli kuitenkin noina vuosina huomattava, keskimäärin 80 prosenttia vuosittain. Vuonna 2020 kotimaankielisten nettomuutto kääntyi tappiolliseksi ja vuonna 2021 muuttotappio syveni entisestään. Vuonna 2021 suomenkielisten nettomuutto jäi negatiiviseksi 2 350 hengen verran, joka oli 1 700 henkilöä enemmän kuin vuonna 2020. Ruotsinkielisten osalta muuttoliike jäi 28 hengen verran miinukselle vuonna 2021.

Vieraskielisistä Vantaa sai muuttovoittoa 3 200 henkeä, joka oli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Vieraskielisten muuttovoitosta 67 prosenttia tuli ulkomailta ja loput 33 prosenttia Suomesta. Kolmena edellisvuotena vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta. Suomen sisällä eniten muuttovoittoa vieraskielisistä tuli Uudenmaan ulkopuolelta (+760) ja Helsingistä (+530). Vieraskielisten nettomuutto jäi negatiiviseksi KUUMA-kuntien (-314) ja niukasti myös muun Uudenmaan (-13) ja Kauniaisen (-1) kanssa.

Vuonna 2021 Vantaa sai eniten muuttovoittoa arabiankielisistä (+511) sekä albanian- ja venäjänkielisistä (+310). Vuosina 2017–2020 Vantaa sai kaikista yleisimmistä kieliryhmistä muuttovoittoa sekä kotimaasta että ulkomailta. Vuosi 2021 toi tähän poikkeuksen, sillä Vantaa kärsi Suomen sisäistä muuttotappiota viron-, romanian-, venäjän- ja ukrainankielisten kanssa. Näiden kieliryhmien muuttovoitosta kaikki tuli siis ulkomailta. Toisenlainen tilanne oli esimerkiksi arabian- ja kurdinkielisillä, joiden muuttovoitosta noin 70 prosenttia tuli muualta Suomesta.

Poikkeuksellinen muuttovuosi näkyy myös ikätarkastelussa. Useiden viime vuosien ajan Vantaa on saanut muuttovoittoa kaikista alle 50-vuotiaiden ikäryhmistä, mutta vuonna 2021 muuttoliike kääntyi negatiiviseksi alle 15-vuotiaissa. Muutos on merkittävä, sillä yleensä Vantaa on saanut muuttovoittoa lapsiperheistä. Vuosina 2016–2020 alle 15-vuotiaiden lasten osuus on ollut 7–14 prosenttia Vantaan nettomuuttovoitosta. Henkilömäärinä tämä on tarkoittanut 180–640 lasta vuosittain. Vuonna 2021 Vantaan nettomuutto alle 15-vuotiaiden kanssa jäi 230 lasta miinukselle, josta kaikki tuli kotimaan muuttoliikkeestä.  

Koronasta huolimatta Vantaalle muutti edelleen nuoria aikuisia vuonna 2021. Vantaa sai 20–34-vuotiaista muuttovoittoa vajaat 1 400 henkilöä, minkä ansiosta nettomuutto pysyi positiivisena. Nettomuuton ikäjakauma oli varsin erilainen kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä. Ulkomaan nettomuutossa Vantaa koki niukat muuttotappiot ainoastaan vanhemmissa, 60 vuotta täyttäneiden, ikäryhmissä. Kotimaan nettomuutto jäi puolestaan positiiviseksi ainoastaan 15–34-vuotiaissa ja heidänkin osaltaan muuttovoitossa näkyy suurempi piikki vain 25–29-vuotiaissa.

Vantaa on vuodesta 2005 lähtien saanut muuttovoittoa sekä naisista että miehistä, paitsi vuonna 2021, jolloin Vantaa sai naisista muuttotappiota 200 henkeä. Maahanmuutosta Vantaa on saanut muuttovoittoa molemmista sukupuolista koko ajan, mutta kotimaan muuttoliikkeen osalta miesten (-455) ja naisten (-862) muuttotase oli negatiivinen vuonna 2021. Edelliset kuusi vuotta Vantaa oli saanut myös maan sisältä muuttovoittoa molemmista sukupuolista.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana miesten osuus muuttovoitosta on ollut keskimäärin vuosittain 60 prosenttia ja naisten 40 prosenttia. Jakauma oli hyvin samankaltainen sekä kotimaan että ulkomaan muuttoliikkeessä, mutta kotimaan muuttoliikkeessä miesten osuus oli hieman suurempi.

Alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi luonnollinen väestönkasvu, joka Vantaalla oli vajaat 1 200 henkilöä: vauvoja syntyi 2 768 ja asukkaita kuoli 1 587. Samaan aikaan ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä lähes 2 200 hengellä, mutta kotimaan nettomuutto jäi miinukselle 1 300 henkeä. Kaikkinensa Vantaan väestö kasvoi siis 1 975 asukkaalla vuoden 2021 aikana (rekisterikorjaukset vähensivät väestönkasvua 65 henkilön verran). 

Edelliset kuusi vuotta Vantaan muuttovoitto on ollut niin korkealla tasolla, että väestö kasvoi pääosin muuttoliikkeen johdosta. Vuonna 2021 palattiin aiemmin vallalla olleeseen tilanteeseen, jossa väestö kasvaa enemmän luonnollisen väestönkasvun (+1 181) kuin kokonaismuuttoliikkeen myötä (+859).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2021/2022 PÄÄSIVULLE