Väestörakenne (2021)

Asiasanat

Tieto- ja hallintopalvelut

Vantaan väestörakenne kehittyy ja muuttuu koko ajan. Väestö on viime vuosina vanhentunut, miehiä on nykyisin naisia enemmän, kirkkoon kuuluminen on vähentynyt, mutta koulutustaso on noussut.

Alle kouluikäisten osuus on pienentynyt

Vantaalla 0–6-vuotiaiden osuuden kehitys on jo vuosikymmeniä ollut laskusuuntaista. 2000-luvun alusta lähtien alle kouluikäisten osuus pysytteli pitkään yhdeksän prosentin tuntumassa, mutta viime vuosina osuus on kääntynyt selvään laskuun. Vuoden 2021 lopussa 0–6-vuotiaiden osuus oli enää 7,6 prosenttia.

Myös kouluikäisten (7–15-vuotiaat) osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista ja aallonpohja saavutettiin vuonna 2012, jolloin kouluikäisiä oli 10,2 prosenttia. Tämän jälkeen osuus on hivenen kasvanut ja vuonna 2021 kouluikäisiä oli 10,4 prosenttia väestöstä.

16–64-vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Useiden viime vuosien ajan ikäryhmän osuus on pysytellyt samalla tasolla, 66 prosentissa. 

65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Viime vuosien aikana kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut ja vuonna 2021 vantaalaisista 15,7 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Ikäryhmän osuutta kasvattaa kaikista vanhin väestö, sillä viimeisten neljän vuoden ajan 65–74-vuotiaiden osuus on laskenut (vuosina 2020–2021 ikäluokka myös määrällisesti pienentyi). 75 vuotta täyttäneiden osuus on kuitenkin jatkanut kasvuaan joka vuosi. 

Vantaan suurin ikäluokka on yli kymmenen vuotta ollut 30–34-vuotiaat. Ikäryhmän osuus oli 8,4 prosenttia vuonna 2021, kun seuraavaksi suurimman ikäryhmän, 35–39-vuotiaiden, osuus oli 8,1 prosenttia. Kolmanneksi suurin ikäryhmä oli 25–29-vuotiaat (7,8 %).

Aviapoliksessa asuu nuorta väestöä

Alle kouluikäisten lasten osuus on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut korkein Aviapoliksen suuralueella, ollen 9,4 prosenttia vuonna 2021. Pienten lasten osuus on jo pitkään ollut alhaisin Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla (7,2 %).

7–15-vuotiaiden osuus on viimeiset viisi vuotta ollut Aviapoliksessa ennätyskorkealla tasolla, vajaassa 15 prosentissa. Myyrmäessä ja Tikkurilassa kouluikäistenkin osuudet ovat suuralueiden alhaisimpia, noin 9 prosenttia alueiden väestöstä.

16–64-vuotiaiden osuus on Kivistön suuralueella kasvanut nopeasti muista suuralueista poiketen. Vuonna 2012 Kivistön väestöstä 16–64-vuotiaita oli 62 prosenttia, kun vuonna 2021 osuus oli jo 72 prosenttia. Muilla suuralueilla muutokset ovat olleet viime vuosina pieniä ja ikäryhmän osuus oli 64–68 prosenttia.

65 vuotta täyttäneiden osuuden kehitys on hieman vaihdellut suuralueesta toiseen. Jyrkintä kasvu on ollut Myyrmäessä, jossa 65 vuotta täyttäneitä myös asuu eniten: ikäryhmän osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun alun kymmenestä prosentista nykyiseen 20 prosenttiin.

Vaikka 65 vuotta täyttäneiden osuus on jo yli kymmenen vuotta kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen heitä vähemmän (8,2 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Toisin kuin muilla suuralueilla, Kivistössä 65 vuotta täyttäneiden osuus laski useiden vuosien ajan, mutta viimeiset kaksi vuotta osuus on pysytellyt 9,4 prosentissa.

Kaupunginosittain tarkasteltuna 0–6-vuotiaiden osuus oli vuonna 2021 suurin Nikinmäessä (11 %) ja alhaisin Luhtaanmäessä (3 %). Kouluikäisiä eli 7–15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Ylästössä (19 %) ja vähiten Veromiehessä (4 %).

Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin 16–64-vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (85 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (80 %). Suhteellisesti vähiten 16–64-vuotiaita asui Helsingin pitäjän kirkonkylässä (vajaa 61 %), mutta ero seuraaviin kaupunginosiin oli erittäin pieni. 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (24–25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Keimolassa (5 %).

Miehiä nykyisin naisia enemmän

Jo 1800-luvun lopusta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Useiden viime vuosien ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja vuonna 2021 tapahtui historiallinen käänne: miesten määrä ohitti naisten määrän lähes tuhannella hengellä. Vantaalla asui 120 100 miestä (50,2 %) ja 119 100 naista (49,8 %). Vantaalaiset naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (40,1 v.) kuin miehet (37,7 v.). 

Vuonna 2021 Vantaan väestöstä hieman yli puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Vieraskielisten siviilisäätyrakenne on muuttunut 30 vuodessa niin paljon, että nykyisin kotimaankielisten ja vieraskielisten siviilisäädyissä ei ole eroa. Vieraskielisillä naimattomien osuus on kasvanut ja naimisissa olevien osuus on laskenut huomattavasti enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. 

Vuonna 2021 vajaa puolet vantaalaisista oli syntynyt pääkaupunkiseudulla ja syntyperäisiä vantaalaisia oli 26 prosenttia väestöstä. Helsingissä syntyneiden osuus on laskenut jo vuosien ajan, kun taas ulkomailla syntyneiden osuus on kasvanut. Nykyisin ulkomailla syntyneitä (19,5 %) onkin jo enemmän kuin Helsingissä syntyneitä (18,1 %).

20–39-vuotiaissa vähiten kirkkoon kuuluvia

Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2000 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 2021 heidän osuutensa oli 51 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 20 prosentista 45 prosenttiin.

Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus tippui yhdellä kymmenyksellä vuonna 2021, osuuden ollessa 1,1 prosenttia. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 3,2 prosenttiin.

Koko Suomessa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia (67 %) oli vuonna 2021 huomattavasti enemmän kuin Vantaalla (51 %). Verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin, Vantaa sijoittui Espoon (54 %) ja Helsingin väliin (49 %), mutta etenkin Oulussa (70 %) osuus oli huomattavasti suurempi. Yhteistä kaikille alueille on se, että kirkkoon kuuluvien osuus on selvästi laskenut ja uskontokuntiin kuulumattomien osuus kasvanut.

Kirkkoon kuuluminen on Vantaalla suurimmillaan 65 vuotta täyttäneissä sekä rippikoulun suuresta suosiosta johtuen 15–19-vuotiaissa (65–69 %), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet ovat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (noin 30 %). 20–39-vuotiaat ovat ainoa ikäluokka, jossa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia (53 %) on enemmän kuin evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia (42 %).

Vuonna 2021 vantaalaisista miehistä 47 prosenttia kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja 49 prosenttia oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun suurempi osa miehistä oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Naisilla näin ei tule tapahtumaan vielä vähän aikaan, koska 56 prosenttia naisista kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 40 prosenttia.

Naisten koulutustaso miehiä korkeampi

Vuoden 2020 lopun tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 30 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 39 prosenttia toisen asteen ja 32 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 8 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 13 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 10 prosenttia.

Vantaalaisten koulutustaso on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 1990 vuoteen 2020 enintään perusasteen suorittaneiden osuus on laskenut 46 prosentista 30 prosenttiin, kun taas toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 39 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 22 prosentista 32 prosenttiin.

Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 2020 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon toisen asteen kuin korkea-asteen suorittaneita (35–36 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (41 %) kuin korkea-asteen (28 %) suorittaneita. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten. 

Suuralueilla enintään perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli Kivistön 24 prosentista Hakunilan 35 prosenttiin vuonna 2020. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli puolestaan korkein Aviapoliksessa (41 %) ja matalin Hakunilassa (26 %). 

Kuvioita aiheesta

Avainsanat

VäestöTilastot