Perheet ja asuntokunnat

Vuonna 2022 vantaalaisia perheitä oli 62 500, joka oli 440 perhettä enemmän kuin edellisvuonna. Vuosi 2021 jäi siis toistaiseksi yhden vuoden poikkeukseksi, jolloin perheiden määrä Vantaalla väheni. Yleensä väestön määrän lisääntyessä myös perheiden määrä on lisääntynyt, mutta vuonna 2021 näin ei käynyt. Koronapandemia luultavasti vaikutti perheiden muuttokäyttäytymiseen ja entistä isompi osa perheistä hakeutui asumaan muualle kuin Vantaalle. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit sekä yhden vanhemman perheet.

Alla olevassa kuviossa on kuvattu vantaalaisten perheiden määrässä ja perhetyypeissä tapahtuneet muutokset vuosittain. Yleensä Vantaalla on lisääntynyt kaikenlaiset perhetyypit, kuten vuonna 2022, mutta vuonna 2020 lapsia omaavien pariskuntien määrä väheni ja vuonna 2021 myös yksinhuoltajaperheiden määrä.

Vuonna 2022 perheisiin kuului 71 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 2000 vastaava lukema oli 81 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. Lasten osuus perheväestöstä oli kolmannes (57 600 henkeä) vuonna 2022. Lapsista alle kouluikäisiä oli vajaa kolmasosa, 7–17-vuotiaita puolet ja täysi-ikäisiä vajaa viidennes. Perheistä, joilla oli lapsia, 48 prosentilla oli yksi lapsi, 38 prosentilla kaksi lasta ja 11 prosentilla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli neljällä prosentilla perheistä.

Vuonna 2022 perheet, joilla oli lapsia (54 %), olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (46 %) nähden. Perhetyypeittäin tarkasteltuna 59 prosenttia vantaalaisista perheistä oli aviopareja, 25 prosenttia avopareja ja 16 prosenttia yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheissä vanhempi oli yleensä äiti (85 %). Avopareista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon.

Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet. Perheiden keskikoko on jonkin verran pienentynyt: vuonna 2000 perheisiin kuului keskimäärin 2,89 henkilöä ja vuoden 2022 lopussa 2,76 henkilöä.

Äidinkielen mukaan tarkasteltuna eniten oli perheitä, joiden molemmat puolisot (avo-/avioparit) olivat kotimaankielisiä (62 %). Toiseksi eniten oli perheitä, joissa molemmat puolisot olivat vieraskielisiä (14 %). Kahdeksan prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa toinen puoliso oli kotimaankielinen ja toinen puoliso vieraskielinen. Yksinhuoltajia, joiden äidinkieli oli suomi, ruotsi tai saame, oli kymmenen prosenttia ja vieraskielisiä yksinhuoltajia oli viisi prosenttia.

Kokonaan kotimaankieliset perheet olivat keskikooltaan (2,66 henkilöä) pienempiä kuin kokonaan vieraskieliset perheet (3,14). Kotimaan kielisissä perheissä oli eniten aviopareja, joilla ei ole lapsia (34 %), kun taas vieraskielisissä perheissä oli eniten aviopareja, joilla on lapsia (41 %). Lisäksi kotimaankielisissä perheissä oli selvästi enemmän avopareja, mutta vähemmän yksinhuoltajia kuin vieraskielisissä perheissä.

Aviapolis on kaikilla mittareilla mitattuna Vantaan perhevaltaisin suuralue, sillä perheväestöön kuuluvien osuus (80 %) ja perheiden keskikoko (2,93 henkilöä) oli suuralueiden korkein. Lisäksi 64 prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa oli lapsia. Korson suuralue on näiden tilastojen valossa toiseksi perhevaltaisin alue. Toiseen päähän sijoittuivat Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet, joissa perheväestön osuus oli 69 prosenttia, perheiden keskikoko 2,7 henkilöä ja ainoastaan puolella perheistä oli lapsia.

Kaupunginosista perheiden keskikoko oli suurin Ylästössä, Nikinmäessä ja Lapinkylässä (3,1 henkilöä) ja alhaisin Piispankylässä, Veromiehessä, Tikkurilassa (alle 2,5 hlöä). Perheväestöön kuuluvien osuus oli suurin Jokivarressa ja Ylästössä (93 %) ja alhaisin Veromiehessä ja Tikkurilassa (~55 %).

Vuonna 2022 Vantaalla oli 118 100 asuntokuntaa, joissa asui 237 000 vantaalaista (asuntoväestöön ei lasketa asunnottomia eikä asuntoloissa, laitoksissa, vankiloissa tai tilapäisesti ulkomailla olevia). Yhden hengen asuntokuntia oli 45 prosenttia, kahden hengen 30 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 14 prosenttia.

Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt vuosien saatossa, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka ja 2010-luvun loppupuolelta lähtien kasvuvauhti jopa kiihtyi. Vuonna 2022 kasvu kuitenkin alkoi hidastua ja yksin asuvien osuus kasvoi enää 0,5 prosenttiyksikköä. Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi 2000-luvun alkupuolella ja useiden viime vuosien ajan osuus on pikkuhiljaa laskenut.

Vuonna 2022 Vantaalla oli 52 800 yksin asuvaa, joista 51 prosenttia oli naisia ja 49 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaisista useampi kuin joka viides asui yksin. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla asuu verrattain vähän yksin asuvia. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Espoossa (40 %) osuus oli pienempi kuin Vantaalla (45 %). Yhden hengen asuntokuntien osuus oli suurin Turussa ja Tampereella (54–56 %) ja niiden asukkaista vajaa kolmasosa oli yksin asuvia.

Vantaalla vähiten yksin asuvia oli 35–49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa. Naisilla yksin asuvien osuus alkoi kasvaa selvemmin 50 vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksin asuvien osuus pysytteli alle 30 prosentissa 35 vuodesta aina 85 ikävuoteen saakka.

Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokuntien keskikoon kehityksessä. Vuonna 1980 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 2004 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä. Vuosina 2021–2022 luku on jo ollut hyvin lähelle kahta, ollen 2,01 henkilöä. Talotyypillä on ymmärrettävästi suuri vaikutus asuntokunnan keskikokoon. Vuonna 2022 Vantaalla sijaitsevissa omakoti- ja paritaloissa keskikoko oli 2,7, rivitaloissa 2,5 ja asuinkerrostaloissa 1,7 henkilöä.

Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja. Myyrmäen, Kivistön ja Tikkurilan suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (48–49 %), kun vähiten yksin asuvia oli Aviapoliksessa ja Korsossa (37–38 %). Tikkurilassa ja Myyrmäessä oli vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (11 %) ja vastaavasti eniten niitä oli Aviapoliksessa (19 %). Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuonna 2015 yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun vuonna 2022 osuus oli jo 48 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 14 prosenttiin.

Kaupunginosittain tarkasteltuna asuntokuntien keskikoko oli suurin Ylästössä, Jokivarressa ja Nikinmäessä (2,83 henkilöä) ja myös vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus oli alueilla suurin (32–34 %). Tikkurilassa ja Veromiehessä oli alhaisin asuntokuntien keskikoko (1,6 hlöä) kuin myös suurin yksin asuvien osuus (60 % asuntokunnista).

Vuonna 2022 vantaalaisista asuntokunnista 74 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikkien asukkaiden kieli oli suomi. Täysin ruotsinkielisiä asuntokuntia oli prosentin verran ja kahdessa prosentissa asuntokunnista asui sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 23 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, sillä vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Asuntokunnat, joissa asui vähintään yksi vieraskielinen, olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,6 henkilöä) kuin kotimaankieliset (1,8) tai kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,0). Vieraskielisissä asuntokunnissa yksin asuvien osuus oli 29 prosenttia (kotimaankieliset asuntokunnat 49 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 24 prosenttia (10 %).

Hakunilan suuralueella 31 prosenttia asuntokunnista oli vieraskielisiä (vähintään yksi henkilö vieraskielinen) ja Koivukylän suuralueella 26 prosenttia. Tikkurilan suuralueella vieraskielisiä asuntokuntia oli vähiten, 19 prosenttia.

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2022/2023 PÄÄSIVULLE