Vantaan väestö 2022

Asiasanat

Tieto- ja hallintopalvelut

Vantaan väestö kasvoi vuoden 2022 aikana 3 600 asukkaalla, joka oli 1 600 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu perustuu jo kolmatta vuotta peräkkäin vieraskielisen väestön kasvuun. Joka neljäs vantaalainen on vieraskielinen ja yleisin vieras kieli on edelleen venäjä.

Väestö kasvoi 3 600 asukkaalla

Vantaalla oli 242 819 asukasta vuoden 2022 lopussa. Väestö kasvoi viime vuonna 3 600 asukkaalla (1,5 %), joka oli 1 600 enemmän kuin vuonna 2021. Vantaan väestönkasvu jäi poikkeuksellisen alhaiseksi vuonna 2021, mutta nyt palattiin vuoden 2020 tasolle. Muuttoliikkeestä ei ole vielä tullut lopullisia tietoja, mutta ennakkotietojen mukaan Vantaan kasvu johtuu ulkomaan muuttoliikkeestä. Vantaa näyttäisi saavan ulkomailta enemmän muuttovoittoa kuin koskaan aiemmin, lähes 3 600 henkeä. Lue lisää muuttoliikkeen ennakkotiedoista.

Kaikista Suomen kunnista väestönkasvu oli selvästi suurinta Espoossa (8 100). Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Helsingissä (5 600), Tampereella (4 800) ja Vantaalla (3 600). Vantaa on edelleen Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Ero kolmantena olevaan Tampereeseen on viime vuosina kasvanut, ollen 6 200 henkeä.

Alle puolet vantaalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon

Vantaan väestössä tapahtui historiallinen käänne vuonna 2021, jolloin miesten määrä ohitti naisten määrän tuhannella hengellä. Vuonna 2022 ero kasvoi entisestään ja miehiä (50,5 %) oli jo 2 200 enemmän kuin naisia (49,6 %). Vieraskielinen väestö on jo vuosien ajan ollut miesvoittoinen. Kotimaankielisessäkin väestössä sukupuolten välinen ero on kaventunut, mutta naisia on edelleen miehiä enemmän.

Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna 0–6-vuotiaita oli 7,4 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,4 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,7 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut viimeiset kymmenen vuotta, mutta 65 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu pysähtyi ensimmäistä kertaa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia ryhmän ikäluokkia, koska 65–74-vuotiaiden osuus on pienentynyt usean vuoden ajan, mutta 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa edelleen. 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi viime vuonna 950 henkilöllä ja osuus kasvoi 6,8 prosentista 7,1 prosenttiin.

Vantaalaisista enää alle puolet (49,1 %) kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ero uskontokuntiin kuulumattomiin (46,5 %) pienentyy koko ajan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus tippui vuodesta 2021 peräti 2,1 prosenttiyksikköä. Kaikista Suomen kunnista ainoastaan Helsingissä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia (47,6 %) oli vähemmän kuin Vantaalla.

Joka neljäs vieraskielinen, yleisin kieli venäjä

Vuodenvaihteessa vantaalaisista 72,9 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,2 prosenttia ruotsinkielisiä ja 24,8 prosenttia vieraskielisiä. Vantaan jälkeen seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Espoossa (21,9 %), Närpiössä (19,5 %) ja Helsingissä (18,3 %). 

Vantaan, kuin myös Helsingin, väestö kasvoi jo kolmatta vuotta peräkkäin ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vantaalla vieraskielisten määrä lisääntyi 5 300 hengellä vuonna 2022, kun kotimaankielisten määrä väheni 1 700 hengellä.

Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 4,1 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen tulivat viro (3,6 %), arabia (2,1 %), albania (1,6 %) ja somali (1,4 %). Ulkomaan kansalaisia oli Vantaan väestöstä 15,6 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 21,1 prosenttia.

Lisätietoa

Vantaan ja muiden Suomen kuntien uusimmat väestörakennetta koskevat tilastot löytyvät Tilastokeskuksen ilmaisesta StatFin-tietokannasta. Tarkempia tilastoja Vantaan ja sen osa-alueiden väestöstä ja muuttoliikkeestä on saatavilla touko-kesäkuussa. Väestötietoja päivitetään kevään aikana Vantaan väestö 2022/2023 -sivustolle ja sieltä löytyy jo nyt ensimmäiset tilastot Excel-muodossa.

Avainsanat

TilastotVäestö