Palvelut on tarkoitettu vantaalaisille vammaisille henkilöille.
Asumisvalmennus on yksilöllisesti sovittu asiakkaan tarpeiden mukainen arviointijakso. Jakso antaa tietoa asiakkaan arjen taidoista sekä tuen tarpeista jatkoasumista suunniteltaessa. Arviointiin osallistuu asiakas itse sekä asumisvalmentaja. Asumisvalmennusta voivat saada kaiken ikäiset, mutta tyypillisesti asumisvalmennukseen liittyvää arviointia tehdään elämän eri nivelvaiheissa, esimerkiksi lapsuuden kodista pois muuttaessa. Asumisvalmennusta toteutetaan Vantaan kaupungin omien asumisyksiköiden yhteydessä olevissa asunnoissa. Näitä on tällä hetkellä kolme eri puolilla Vantaata.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsi, nuori tai aikuinen muuttaa perhekotiin asumaan. Perhehoito voi vastata myös lyhytaikaisen hoidon tarpeeseen ja mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajan vapaavuorokaudet.
Palvelutarpeen arvioita ja niihin perustuvia päätöksiä erilaisista asumispalveluista tehdään vammaisten asiakasohjausyksikössä.
Vammaisten asiakasohjausyksikkö
PL 2712, 01030 Vantaan kaupunki.
vammaisneuvonta@vantaa.fi, p. 09 8392 4682
Asumispalveluja järjestetään joko kaupungin omissa yksiköissä tai ostopalveluna. Ostopalveluyksikkö toimii palvelujen järjestäjänä sekä laadunvalvojana. Sieltä saa ohjausta ja neuvontaa vammaisten asumisen järjestämistä koskeviin asioihin.
Asumisen järjestämisen neuvonta
vampa@vantaa.fi, p. 09 8395 0065
Erityissosiaaliohjaaja, p. 050 303 4434
Sosiaaliohjaaja, p. 043 825 3209
Asunnon muutostöillä tuetaan itsenäistä kotona selviytymistä. Asunnonmuutostöihin on subjektiivinen oikeus niillä vaikeavammaisilla henkilöillä, joiden asuminen omassa kodissaan ei vamman tai sairauden takia olisi muuten mahdollista.
Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten
Asunnon muutostöiden tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä pyydetään lausunto toimintaterapeutilta, kuntoutusohjaajalta tai muulta asiantuntijalta.
Ota yhteyttä seniorineuvontaan, kun on kyse ikääntyneen henkilön muutostöistä, ja vammaisneuvontaan, kun on kyse vammaisen henkilön muutostöistä.
Tarkempia tietoja löytyy Vantaan kaupungin vammaispalveluohjeesta:
Vantaan vammaispalveluohje 25.11.2013(pdf, 155.17 KB)Vammaisille henkilöille järjestetään palvelutarpeen arviointiin perustuen erilaisia asumisratkaisuja. Palvelutarve arvioidaan vammaisten asiakasohjausyksikössä yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Asiakkaat voivat olla vaikeavammaisia, kehitysvammaisia, autisminkirjon henkilöitä tai erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä. Asiakasohjauksessa tehdään palvelutarpeen pohjalta päätös asiakkaan tarvitsemasta palvelusta ja päätöksen perusteella Ostopalveluyksikkö järjestää asiakkaille päätöstä vastaavan palvelun tai asumisratkaisun. Asiakkaan toiveet, tarpeet ja näkemys kuullaan ja huomioidaan asuntoa järjestettäessä.
Vammaisille henkilöille voidaan tarvittaessa järjestää tuettua asumista, palveluasumista tai tehostettua palveluasumista. Tuettu asuminen tarkoittaa sitä, että ohjaaja tekee kotikäyntejä asiakkaan luokse tai asiointikäyntejä asiakkaan kanssa. Palveluasumisessa tuki, apu ja ohjaus on päivittäin saatavilla aamusta iltaan. Tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.
Vammaisille henkilöille voidaan tarvittaessa järjestää myös tilapäistä asumista ja lyhytaikaista hoitoa. Tilapäistä asumista voidaan järjestää erilaisissa elämäntilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi akuutti asunnottomuus vesivahingon takia tai asunnottomaksi jäämisen uhka. Lyhytaikaista hoitoa voidaan järjestää asiakkaan läheisten tukemiseksi mahdollistaen esimerkiksi omaishoidon vapaiden mahdollistamiseksi.
Asunto, jonne asiakkaalle palvelua järjestetään, voi olla oma omistusasunto tai vuokra-asunto. Asunto voi myös olla oma huone ryhmäkodissa. Asunnon toimivuus varmistetaan tarvittaessa asunnon muutostöillä ja tarvittavilla mukautuksilla.
Jos asiakkaalle järjestetään asunto tehostetun palveluasumisen yksiköstä, hän tekee asunnostaan tai huoneestaan palveluntuottajan kanssa vuokrasopimuksen. Vuokran perimisestä vastaa palveluntuottaja. Tällaisessa asumismuodossa asiakas maksaa erikseen aterioista ja lääkkeistään. Asiakas kustantaa itse henkilökohtaiset elämiseensä liittyvät hyödykkeet kuten hygieniatarvikkeet. Henkilökunnan tuki, ohjaus ja apu ovat asiakkaalle maksuttomia.