Vantaan perhekoutsit

Koivukylä, Havukoski, Jokiniemi, Länsimäki, Kuninkaanmäki, Vaarala, Hakunila, Nissas, Itä-Hakkila, Hakkila, Sotunki, Rajakylä, Kuninkaala, Kuusikko, Heidehof, Koivuhaka, Tikkurila, Helsingin pit. kk., Länsisalmi, Ojanko, 

Asola, Rekola, Peijas, Ilola, Leinelä, Ruskeasanta, Simonkylä, Hiekkaharju, Korso, Mikkola, Nikinmäki, Jokivarsi, Matari, Vallinoja, Metsola, Päiväkumpu, Vierumäki, Leppäkorpi 

• Mirkka Mäntyvaara, 0438268908, mirkka.mantyvaara@vantaa.fi 

• Irene Lauronen, 0438266276, irene.lauronen@vantaa.fi

Keimola, Kivistö, Martinlaakso, Varisto, Vapaala, Rajatorppa, Piispankylä, Ylästö, Haltiala, Kartanonkoski, Pakkala, Tammisto, Pähkinärinne, Veromies, Viertola, Petikko, Lapinkylä, Myllymäki, Vestra, Kuusisto, 

•  Kirsi Hann, 0405875764, kirsi.hann@vantaa.fi 

Myyrmäki, Louhela, Vantaanlaakso, Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Askisto, Luhtaanmäki, Heponiitty, Riipilä, Seutula, Kiila, Kaivoksela, Piispankylä, Viinikkala, 

Kun lapsella on riittävästi lepoa, ravintoa, liikuntaa, kavereita, ja tarpeeksi aikaa koulunkäyntiin sekä läksyjen tekemiseen on ruutuaika sopiva. Tarkkaa tuntimäärää on yleisellä tasolla vaikea antaa, koska ikä ja lapsen temperamentti vaikuttavat sopivan ruutuajan määrittämiseen.  

Keskustele lapsen kanssa ja sovi pelaamiselle teidän perheellenne ja lapsellesi sopivat rajat. Rajaamista voi helpottaa erilaisilla ajastimilla  tai puhelimeen ladattavilla sovelluksilla. Pelien ikärajoja kannattaa noudattaa. Vanhemman tulee tietää mitä lapsi koneella tai puhelimella tekee. Varaa vaikka yhteinen pelihetki lapsesi kanssa! 

On. Ääntä ja tunnetta saa olla, mutta käsiksi ei saa käydä. Sisarusten väliset nahinat ovat tyypillinen teema perhekoutsauksessa. 

Pieni lapsi voi näyttää tunteitaan myös fyysisesti. Lapsi tarvitsee silloin vanhempien/aikuisten apua tunteidensa ilmaisemiseen ja sanoittamiseen. Keskustelkaa tunteista ja niiden herättämistä reaktioista, apukeinona voi käyttää tunnekuvia, kiukkukirjaa tai muita tunneoppaita. Aihetta käsitellään myös monissa lasten kirjoissa (esim. Fanni-kirjat).  

Mieti onko lapsesi väsynyt, nälkäinen, stressaantunut, janoinen, kipuinen vai kaipaako hän läheisyyttä, kuuntelua tai huomiota. Lapsen kiukuttelulle on aina hyvä syy. Mieti miten itse reagoit hankalissa tilanteissa- lapsi oppii sinulta! Apukeinona voi käyttää erilaisia rauhoittumiskeinoja esim. hengitystekniikoita, stressileluja ja rauhoittumismattoa.  

Ennakoitava ja säännöllinen päivärytmi on tärkeää. Arjessa olisi hyvä olla sopivasti ulkoilua, liikkumista, itsekseen rauhallista tekemistä ja sopivaa ravintoa ja lepoa. Ihmiset (myös lapset) ovat erilaisia ja on ihan hyväksyttävää olla esimerkiksi aktiivinen, nopea ja vilkas. 

On normaalia, että lapsi alkaa kyseenalaistaa vanhempien ”käskyjä” lapsen kasvaessa. Lapselle on hyvä kertoa, miksi toivot hänen tekevän jotain. Lapsi saattaa protestoida vastaan ja vanhemman on hyvä muistaa, että asiat silti tehdään, vaikka se aiheuttaisi lapsessa voimakkaita reaktioita. Lapsen ei ole hyvä oppia, että jos hän protestoi, ei hänen tarvitse totella vanhempiaan.  

Lapsen tunteet voivat vaihdella nopeasti ja hän ilmaisee niitä voimakkaasti (Ilo, pettymys, rakkaus, hämmästys, suru ja pelko). Lapsi voi saada valtavia kiukkukohtauksia, jos häntä rajoitetaan tai jos hän ei osaa jotain. Oman rajallisuuden tajuaminen turhauttaa lasta. Suuria tunteita on vielä vaikea hallita ja kuvailla sanoilla. Lapsi saattaa turhautuessaan heittäytyä lattialle, polkea jalkaa, kirkua, huutaa, paiskoa, haukkua vanhempiaan, sätkiä ja kiemurrella. Tärkeää on olla johdonmukainen ja pysyä rauhallisena.  

Tärkeää on kuunnella myös toisen vanhemman näkemystä ja tehdä yhteiset pelisäännöt. Lapsi tulee pitää keskiössä ja miettiä miten lapsi kokee erilaiset kasvatuskäytännöt.  Perhekoutsit auttavat yhteisten sääntöjen löytämisessä.  

Vanhemman omista tai parisuhteen asioista on myös mahdollista puhua. Usein ulkopuolisen läsnäolo edistää vuorovaikutusta vanhempien välillä ja ratkaisujen löytymistä.