Vantaan perhekoutsit

Esittely
Voit olla Perhekoutseihin yhteydessä perhettäsi koskevissa arjen pulmatilanteissa. Yhdessä voimme keskustella lapsen tai nuoren (0-17 -vuotiaat) kehitykseen ja kasvuun
tai vanhemmuuteen liittyvistä asioista.
Palvelua saat omalla kielelläsi (tilaamme tarvittaessa tulkin avuksi).
Työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen ja on sinulle maksutonta.
Perhekoutsauksen periaate - että apu tulee heti ja on asiantuntevaa - on aivan lyömätön. Se pelasti perheemme yli todella pahan vaiheen. Myös asenne, että apua saa aina pyytää, on vapauttava ja omia vanhemmuuden resursseja palauttava.
Suuri kiitos!
Miten otan yhteyttä Perhekoutseihin?
Vantaan Perhekoutsit palvelevat sinua ja perhettäsi alueittain. Voit ottaa yhteyttä suoraan alueesi perhekoutsiin tai laittaa viestiä yhteiseen perhekoutsien sähköpostiin.
Jos et ole varma alueesta tai yhteydenottosi koskee kaikkia perhekoutseja, niin voit lähettää sähköpostia osoitteeseen vantaan.perhekoutsit@vantaa.fi
Koivukylä, Havukoski, Jokiniemi, Länsimäki, Kuninkaanmäki, Vaarala, Hakunila, Nissas, Itä-Hakkila, Hakkila, Sotunki, Rajakylä, Kuninkaala, Kuusikko, Heidehof, Koivuhaka, Tikkurila, Helsingin pit. kk., Länsisalmi, Ojanko,
Asola, Rekola, Peijas, Ilola, Leinelä, Ruskeasanta, Simonkylä, Hiekkaharju, Korso, Mikkola, Nikinmäki, Jokivarsi, Matari, Vallinoja, Metsola, Päiväkumpu, Vierumäki, Leppäkorpi
-
Mirkka Mäntyvaara, 0438268908, mirkka.mantyvaara@vantaa.fi
-
Irene Lauronen, 0438266276, irene.lauronen@vantaa.fi
Keimola, Kivistö, Martinlaakso, Varisto, Vapaala, Rajatorppa, Piispankylä, Ylästö, Haltiala, Kartanonkoski, Pakkala, Tammisto, Pähkinärinne, Veromies, Viertola, Petikko, Lapinkylä, Myllymäki, Vestra, Kuusisto,
-
Kirsi Hann, 0405875764, kirsi.hann@vantaa.fi
Myyrmäki, Louhela, Vantaanlaakso, Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Askisto, Luhtaanmäki, Heponiitty, Riipilä, Seutula, Kiila, Kaivoksela, Piispankylä, Viinikkala,
- Sari Aspegren 0406733069, sari.aspegren@vantaa.fi
Vantaan perhekoutsit avautuu uuteen ikkunaan, linkittää toiselle verkkosivustolle
Katso Vantaan perhekoutsien esittelyvideo täältä

PERHEKOUTSEILTA USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ
Kiukutteleeko lapsesi? Huolestuttaako lapsen ruutuaika tai uniasiat? Onko perheessäsi haastava teini? Kaipaatko vanhemmuuteesi tukea? Pohdituttaako parisuhde? Riidelläänkö teillä paljon? Onko jaksaminen kortilla?
Esimerkiksi näitä asioita voit pohtia yhdessä perhekoutsin kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä!
Perhekoutsien kanssa haetaan yhdessä perheen kanssa ratkaisuja esimerkiksi näihin alla oleviin kysymyksiin.
Kun lapsella on riittävästi lepoa, ravintoa, liikuntaa, kavereita, ja tarpeeksi aikaa koulunkäyntiin sekä läksyjen tekemiseen on ruutuaika sopiva. Tarkkaa tuntimäärää on yleisellä tasolla vaikea antaa, koska ikä ja lapsen temperamentti vaikuttavat sopivan ruutuajan määrittämiseen.
Keskustele lapsen kanssa ja sovi pelaamiselle teidän perheellenne ja lapsellesi sopivat rajat. Rajaamista voi helpottaa erilaisilla ajastimilla tai puhelimeen ladattavilla sovelluksilla. Pelien ikärajoja kannattaa noudattaa. Vanhemman tulee tietää mitä lapsi koneella tai puhelimella tekee. Varaa vaikka yhteinen pelihetki lapsesi kanssa!
On. Ääntä ja tunnetta saa olla, mutta käsiksi ei saa käydä. Sisarusten väliset nahinat ovat tyypillinen teema perhekoutsauksessa.
Pieni lapsi voi näyttää tunteitaan myös fyysisesti. Lapsi tarvitsee silloin vanhempien/aikuisten apua tunteidensa ilmaisemiseen ja sanoittamiseen. Keskustelkaa tunteista ja niiden herättämistä reaktioista, apukeinona voi käyttää tunnekuvia, kiukkukirjaa tai muita tunneoppaita. Aihetta käsitellään myös monissa lasten kirjoissa (esim. Fanni-kirjat).
Mieti onko lapsesi väsynyt, nälkäinen, stressaantunut, janoinen, kipuinen vai kaipaako hän läheisyyttä, kuuntelua tai huomiota. Lapsen kiukuttelulle on aina hyvä syy. Mieti miten itse reagoit hankalissa tilanteissa- lapsi oppii sinulta! Apukeinona voi käyttää erilaisia rauhoittumiskeinoja esim. hengitystekniikoita, stressileluja ja rauhoittumismattoa.
Ennakoitava ja säännöllinen päivärytmi on tärkeää. Arjessa olisi hyvä olla sopivasti ulkoilua, liikkumista, itsekseen rauhallista tekemistä ja sopivaa ravintoa ja lepoa. Ihmiset (myös lapset) ovat erilaisia ja on ihan hyväksyttävää olla esimerkiksi aktiivinen, nopea ja vilkas.
On normaalia, että lapsi alkaa kyseenalaistaa vanhempien ”käskyjä” lapsen kasvaessa. Lapselle on hyvä kertoa, miksi toivot hänen tekevän jotain. Lapsi saattaa protestoida vastaan ja vanhemman on hyvä muistaa, että asiat silti tehdään, vaikka se aiheuttaisi lapsessa voimakkaita reaktioita. Lapsen ei ole hyvä oppia, että jos hän protestoi, ei hänen tarvitse totella vanhempiaan.
Lapsen tunteet voivat vaihdella nopeasti ja hän ilmaisee niitä voimakkaasti (Ilo, pettymys, rakkaus, hämmästys, suru ja pelko). Lapsi voi saada valtavia kiukkukohtauksia, jos häntä rajoitetaan tai jos hän ei osaa jotain. Oman rajallisuuden tajuaminen turhauttaa lasta. Suuria tunteita on vielä vaikea hallita ja kuvailla sanoilla. Lapsi saattaa turhautuessaan heittäytyä lattialle, polkea jalkaa, kirkua, huutaa, paiskoa, haukkua vanhempiaan, sätkiä ja kiemurrella. Tärkeää on olla johdonmukainen ja pysyä rauhallisena.
Tärkeää on kuunnella myös toisen vanhemman näkemystä ja tehdä yhteiset pelisäännöt. Lapsi tulee pitää keskiössä ja miettiä miten lapsi kokee erilaiset kasvatuskäytännöt. Perhekoutsit auttavat yhteisten sääntöjen löytämisessä.
Vanhemman omista tai parisuhteen asioista on myös mahdollista puhua. Usein ulkopuolisen läsnäolo edistää vuorovaikutusta vanhempien välillä ja ratkaisujen löytymistä.