Talousarvio ja raportointi

Talousarvio on kaupungin toimintaa ja taloudenhoitoa koskeva suunnitelma, jonka valtuusto hyväksyy talousarviovuodelle sekä kolmelle seuraavalle vuodelle ennen edellisen vuoden loppua.

Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakaantuu käyttötalous-, investointi-, tuloslaskelma- ja rahoitusosiin.

Taloussuunnitelmassa esitetään kaupungin toimintojen keskeiset kehittämistavoitteet, osoitetaan eri tehtäväalueille käytettävissä olevat resurssit ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on valtuustokauden strategia.

Talousarvion toteutumisennusteesta sekä sitovien tavoitteiden toteutumista raportoidaan osavuosikatsauksissa kaksi kertaa vuodessa sekä osana tilinpäätöstä. Osavuosikatsaukset sisältävät myös merkittävien tytäryhtiöiden osavuosikatsaukset. Lisäksi kaupunginhallitukselle raportoidaan toimialojen ja liikelaitosten talouden toteuma- ja ennustetiedoista kuukausittain.

Talousarvio 2022

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on julkaissut vuoden 2022 budjettiesityksensä. Vantaa-kanavan suora lähetys seuraa 1.11.2021 klo 16 alkaen, kun Viljanen esittelee budjettiesityksen Vantaan kaupunginvaltuustolle.

Tältä sivulta voit ladata budjettiesityksen pdf-versiona sekä tutustua siihen liittyviin materiaaleihin. Voit siirtyä haluamiisi tietoihin myös oheisen linkkilistan avulla:

Kaupunginjohtajan budjettiesitys

Lataa kaupunginjohtajan budjettiesitys pdf-muodossa.

Visualisointi kaupunginjohtajan budjettiesityksestä

10-sivuinen visualisointi kaupunginjohtajan budjettiesityksestä sisältää osiot muun muassa kaupungin tuloista, menoista, investoinneista sekä merkittävimmistä toimitilahankkeista 2022–2025.

Veropuu-visualisointi vuoden 2022 talousarvion tuloista ja menoista

Vuoden 2020 talousarvion mukaan Vantaalla on sekä 2 088 628 000 euron tulot että menot. Tuloista käyttötalouden toimintatuotot ovat arviolta 473 539 000 euroa, verotulot 1 161 000 000 euroa, valtionosuudet 282 000 000 euroa, lainat ja muut rahoitustuotot 165 214 000 euroa ja investointitulot 6 875 000 euroa. Vantaan menot jakautuvat talousarviossa seuraavasti: yleishallinto 34 018 000 euroa, kaupunkistrategian ja johdon toimiala 150 376 000 euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala 770 022 000 euroa, kasvatuksen ja oppimisen toimiala 494 357 000 euroa, kaupunkikulttuuri 73 439 000 euroa, kaupunkiympäristön toimiala 259 396 000 euroa, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos 40 188 000 euroa, Suun terveydenhuollon liikelaitos 25 112 000 euroa, rahastot 1 996 000 euroa, lainata ja muut rahoituskulut 82 783 000 euroa ja investointimenot 156 940 000 euroa.
Veropuu-visualisointi kuvaa kaupunginjohtajan budjettiesityksessä arvioituja tuloja ja menoja. Lataa visualisointi pdf-versiona ja ja tarkastele lukuja klikkaamalla kuvaa.

Tiedote: Vahvasti kasvavan Vantaan talous terveellä pohjalla – ensi vuonna panostetaan koronasta toipumiseen ja talouden tasapainottamiseen

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on julkaissut budjettiesityksensä ensi vuodelle.

Luvut lyhyesti

Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintatulot talousarviossa 2022 ovat 474 miljoonaa euroa ja toimintamenot 1,849 miljardia euroa. Vuoden 2021 talousarvioon nähden toimintatulot kasvavat 0,7 prosenttia ja toimintamenot 5,0 prosenttia. Vuoden 2021 toisen osavuosikatsauksen vuosiennusteeseen nähden tulot laskevat 8,3 prosenttia ja menot nousevat 1,6 prosenttia. Tulojen lasku toisen osavuosikatsauksen vuosiennusteeseen verrattuna johtuu valtion vuodelle 2021 kohdistamista koronapandemian korvauksista.

Vuoden 2022 talousarvion vuosikate on 90,9 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä on -20,3 miljoonaa euroa. Vuosikatteella pystytään kattamaan 81,5 prosenttia poistoista. Kunnallisveroprosentti pysyy 19:ssä. Valtuustokaudella 2022–2025 investoinnit nousevat edelliseen valtuustokauteen verrattuna 100 miljoonaa euroa.

Kasvavan kaupungin talouden yleistilanne vuonna 2022

Koronaepidemia luo edelleen epävarmuutta tulevaisuuteen, mutta siitä huolimatta kaupungin kasvu jatkuu. Kaupunki pitää investointitasonsa elvyttävänä, mikä on tärkeätä poikkeuksellisen korkean työttömyystilanteen jatkuessa.

- Jatkamme talouden tasapainotustyötä siten, että käyttötalous on tasapainossa vuonna 2023. Olemme tehneet systemaattista työtä usean vuoden ajan ja näin saaneet Vantaan talouden terveelle pohjalle – koronasta huolimatta; pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Tähän vaikuttivat valtion tuki, verotulojen ennakoitua parempi kehitys ja viime vuonna aloittamamme lähes 80 miljoonan euron oma talouden tasapainotustyö, toteaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Koronasta toipumiseen panostetaan palvelu- ja hoitovelkaa lyhentämällä 18 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2023 aikana. Keskeisessä roolissa on vuoden 2023 alusta aloittavien hyvinvointialueiden käynnistämisen suunnittelu ja valmistelu.

Valtuustosopimuksen mukaisesti Vantaan talouden kehittämisen perimmäisenä tavoitteena on vantaalaisten kestävä hyvinvointi. Kunnallisveroprosentti pidetään ennallaan 19 prosentissa eikä yleistä tai vakituiseen asuinrakennukseen kohdistuvaa kiinteistöveroprosenttia nosteta. Vuosikatetta nostetaan talouden tasapainottamistoimenpiteillä, jotta investoinnit pystytään rahoittamaan ilman nettolainanoton kasvua. Kaupungin toimintamenojen kasvua ja tuottavuutta parannetaan vuosittain, ja tarpeetonta omaisuutta myydään. Vantaa valmistelee omaisuuden myyntiohjelmaa ja tulojen kasvattamisohjelmaa. Samalla tehdään selvitys sotekiinteistöjen myynnistä ja tulevaisuudesta.

- Vantaa kasvaa edelleen kovaa vauhtia. Ensi vuonna väestönkasvun ennustetaan olevan aiempaa vaimeampaa, mutta vuodesta 2023 sen arvioidaan jälleen voimistuvan. Hetkittäinen hiipuminen johtuu koronaepidemian aiheuttamasta negatiivisesta kotimaan nettomuutosta. Väestönkasvu aiheuttaa painetta palvelutuotannolle ja investoinneille myös tulevina vuosina, kuvaa Viljanen.

Vuonna 2020 Vantaan väestönkasvu oli lähes 3 500 henkeä. Vuoden 2021 kasvun ennustetaan jäävän selvästi tätä pienemmäksi ja olevan noin 2 800 henkeä. Asuntorakentamisen ennakoidaan vuonna 2021 pysyvän lähellä vuoden 2020 tasoa, mutta laskevan hieman vuonna 2022 noin 2 000 valmistuvan asunnon tasolle. Vuodesta 2023 alkaen asuntorakentamisen uskotaan jälleen kiihtyvän voimakkaasti.

Lainojen määrää ohjataan asukaskohtaisella keskiarvolla. Nyt keskiarvo on 3600 euroa per asukas, ja arvion mukaan tavoite pystytään toteuttamaan hyvin.

Koronaepidemia on vaikuttanut vuodesta 2020 alkaen erittäin negatiivisesti työttömyyslukuihin. Elokuussa 2021 työttömyysaste oli Vantaalla 13,9 prosenttia, jossa laskua edellisvuoteen oli vain 0,8 prosenttiyksikköä. Vantaan työttömyysaste ennen koronaa oli noin 8,5 prosenttia, joten toipuminen on ollut hidasta. Erityisen huolestuttavaa on ollut pitkäaikaistyöttömyyden voimakas ja yhä jatkuva kasvu. Myös nuorisotyöttömyys on jäänyt korkealle tasolle laskusta huolimatta. Vantaan ja Keravan työllisyyden kuntakokeilu alkoi maaliskuussa 2021. Vakava työllisyystilanne asettaa suuria odotuksia kokeilulle ja sen työn tuloksellisuudelle.

Sote-uudistus muuttaa voimakkaasti kaupungin toimintaympäristöä

Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevan lainsäädännön kesäkuun lopussa. Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle vuoden 2023 alusta. Henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueelle Vantaalta yli 4 000. Vuosi 2022 on siten viimeinen, jolloin Vantaan kaupunki toimii nykyisessä laajuudessaan, ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimen ensi vuoden budjetti on lajissaan viimeinen ennen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan alkamista vuoden 2023 alusta.

- Hyvinvointialueen käynnistymisen suunnittelu ja siihen liittyvä valmistelu on ensi vuonna hyvin keskeisessä roolissa, jotta palvelujen järjestämisvastuu saadaan siirrettyä kaupungilta hyvinvointialueelle jouhevasti vuoden 2023 alusta alkaen. Palvelujen tarkkaa sijoittumista suunnitellaan, ja jopa yli 2000 sopimusta vaatii muutosta. Muodostamme hyvinvointialueen kanssa hyvät yhteistyörakenteet.

Uudistus vaikuttaa toiminnallisten muutosten lisäksi suuresti kaupungin talouteen. Kaupungin taloudesta poistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset, mutta myös vero- ja valtionosuustuloja leikataan voimakkaasti. Kaikkien vero- ja valtionosuustulojen yhteenlaskettu leikkaus on todennäköisesti yli puolet nykytasosta. Leikkauksen suuruus varmistuu vuoden 2022 aikana. Talouden tasapainon ja investointikyvyn ylläpitoon on jatkossa keinoja rajallisemmin.

Toipumissuunnitelmalla koronan vaikutusten kimppuun

Vuosi 2021 on jo toinen vuosi, jona koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti yhteiskuntaan niin maailmalla, Suomessa kuin Vantaallakin. Rokotekattavuuden kasvun myötä on meneillään epidemiatilanteen helpottuminen ja rajoituksista luopuminen. Pandemia luo kuitenkin epävarmuutta tulevaisuuteen, ja kriisin pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä osin tuntemattomia.

Koronaepidemia on aiheuttanut vuonna 2021 erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollolle suuret lisäkustannukset liittyen koronatestaukseen, rokottamiseen, jäljittämiseen ja koronan hoitoon. Valtio on luvannut korvata kunnille nämä koronan välittömät kustannukset täysimääräisesti. Myös

vuoden 2022 osalta on valtio luvannut vastaavat korvaukset. Talousarviossa 2022 ei ole ennakoitu mahdollisia koronasta aiheutuvia välittömiä kustannuksia eikä niihin saatavia valtionkorvauksia.

Vantaa laati ensimmäisten kaupunkien joukossa toipumissuunnitelman koronaepidemian jälkihoidosta. Ohjelmaan käytetään yhteensä 18 miljoonaa euroa.

- Koronaepidemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen kaupunkilaiseen, yritykseen, yhteisöön ja koko kaupunkiorganisaatioon monin tavoin. Olemme nostaneet toipumissuunnitelmaan kahdeksan keskeistä tavoitetta niiltä osa-alueilta, joihin epidemian ja rajoitustoimien on havaittu vaikuttaneen eniten. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja oppimisvajeen paikkaaminen ovat toipumissuunnitelmassa etusijalla. Eniten toimenpiteitä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, ja paljon tehdään kasvatuksen ja oppimisen sekä kaupunkikulttuurin toimialoilla. Näitä tavoitteita saavuttaaksemme on valmisteltu yhteensä noin 40 toimenpidettä, Viljanen kertoo.

Talous tasapainotetaan vuoteen 2023 mennessä

Vantaalla laadittiin ja hyväksyttiin vuoden 2021 alussa tuottavuus- ja kasvuohjelma vuosille 2021–2025, jonka tavoitteena on parantaa kaupungin taloustilannetta siten, että vuonna 2023 käyttötalous olisi tasapainossa ja tilikausi ylijäämäinen. Tavoitteena on nostaa vuosikatetta vuosittain siten, että vuonna 2025 se olisi vähintään 130 miljoonaa euroa, jolloin kaupungin perusinvestoinnit voidaan toteuttaa ilman nettolainanoton kasvua. Vuoden 2022 talousarvio pitää sisällään 10,5 miljoonan euron talouden tasapainottamistoimenpiteet. Vuoden 2022 tilikauden tulos on edelleen negatiivinen, mutta talouden tasapainotus etenee tuottavuus- ja kasvuohjelman mukaisesti huomioiden toipumissuunnitelman lisämenojen kertaluontoisuus.

- Ensi vuoden talousarviossa olemme kohdistaneet resurssilisäystä erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen sekä koulutukseen ja varhaiskasvatukseen vastataksemme lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Vuosille 2021–2023 koronaepidemian aiheuttaman palvelu- ja hoitovelan purkuun laaditun noin 18 miljoonan euron toipumissuunnitelman vuoden 2022 osuus lisää menoja kertaluontoisesti 11,3 miljoonaa euroa.

Liuta merkittäviä investointeja

Ensi vuonna Vantaan kaupungilla on paljon merkittäviä rakentamisinvestointihankkeita, joista valtaosa kohdistuu tilojen rakentamiseen. Vantaan ratikan suunnittelu etenee, ja tavoitteena on ratikan liikennöinnin aloittaminen vuonna 2028. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa useiden uusien päiväkotien rakentaminen: ensi vuonna on käynnissä yhteensä seitsemän uuden päiväkodin rakentaminen, joista osa valmistuu ensi vuoden aikana. Suuria hankkeita ovat myös Jokiniemen koulun laajennus ja Kilterin koulun peruskorjaus, Kehä III:n uudistaminen Askiston kohdalla sekä uimahallin rakentamiseen tähtäävä Elmon alueen esirakentaminen.

Varian suuri investointihanke Vehkalaan käynnistyy, ja myös Tikkurilaan suunnitellaan oppimiskampusta. Kuusijärven kehittäminen tärkeäksi luontokohteeksi jatkuu, ja kaupunki tekee töitä kulttuuritehdas Vernissan ja Hakunilan urheilupuiston parissa. Kivistön kauppa- ja palvelukeskus tulee pitkän odotuksen jälkeen valmiiksi, ja kaupunki siirtää keskukseen palvelujaan. Myyrmäessä rakennetaan Luhtitien uutta osuutta, joka mahdollistaa uuden HSL:n runkobussilinjan kulkemisen ja tuo paremmat joukkoliikennepalvelut myös alueen asukkaille.

Seuraavaksi

Seuraavaksi kaupunginjohtajan budjettiesitys etenee päätöksentekoon. Kaupunginvaltuuston listalla 15. marraskuuta on veroprosenteista päättäminen. Kaupunginhallituksen on tarkoitus antaa budjettiesitys kaupunginvaltuustolle 30. marraskuuta, ja kaupunginvaltuuston on määrä päättää talousarviosta 13. joulukuuta.

Vantaalle valmistellaan uutta kaupunkistrategiaa 2022–2025. Strategia luo suuntaa Vantaan kehitykselle myös sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen yhteinen tehtävä niin Vantaan kaupungille kuin Vantaa-Keravan hyvinvointialueellekin, joten organisaatioiden yhteistyöhön on panostettava.

Vuoden 2022 tunnusluvut

  • asukkaita yhteensä 243 368 (31.12.2022)
  • tilikauden alijäämä -20,3 M€
  • tuloveroprosentin tuotto 51,3 M€
  • investointien tulorahoitus 59 %
  • verotulot 4771 €/asukas
  • kunnallisvero 4002 €/asukas
  • toimintakulut 7598 €/asukas
  • investoinnit 645 €/asukas
  • lainakanta 3953 €/asukas

Veroprosentit

  • tuloveroprosentti 19
  • yleinen kiinteistövero 1,28
  • vakituinen asuinrakennus 0,41
  • muu asuinrakennus 1,25
  • voimalaitos 3,10
  • rakentamaton rakennuspaikka 6,00

Merkittävimmät investoinnit

  • Useiden päiväkotien rakentaminen
  • Koulujen korjausrakentaminen
  • Kaupungin uuden toimitalon rakentaminen alkaa
  • Myyrmäessä Luhtitien rakentaminen
  • Hakunilan urheilupuiston kohentaminen
  • Kuusijärven ulkoilualue
  • Elmon urheilupuiston esirakentaminen uimahallia varten
  • Kehä III:n parantaminen Askiston kohdalla
  • Vantaan ratikan suunnittelu

Tiedote ruotsiksi: Ekonomin på stabil grund i ett kraftigt växande Vanda – nästa år satsas det på återhämtningen efter coronan och balanseringen av ekonomin
Tiedote englanniksi: Strongly growing Vantaa’s finances on solid ground – next year’s focus on recovery from coronavirus epidemic and balancing the economy

Tarkennuksia toimialojen vuoteen 2022: Kasvatus ja oppiminen

Hyvinvointi- ja oppimisvajeen paikkaaminen on toimialalla keskeistä. Varhaiskasvatuksessa keskitytään johtamisen ja tukemisen prosessien kehittämiseen, monialaisen yhteistyön kehittämiseen hyvinvointierojen kaventamiseksi, lasten tunne- ja kaveritaitoihin sekä digiasioihin. Johtamisen kehittämistä tehdään rinnakkaisjohtamisen kokeilulla, jossa kaksi päiväkodin johtajaa vastaa yhdessä yksikön johtamisesta erillisin vastuualuein. Varhaiskasvatuksen oppimisen tuen ja inkluusion kehittämisen lainsäädäntö uudistuu ensi vuonna ja toiminnalla varmistetaan kehityksen ja oppimisen tuen laadukas toteutus. Erityishuomiota kiinnitetään inkluusion toteutumiseen. Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vastaamaan uusia linjauksia.

Eriarvoistumiskehitystä hillitään varhaiskasvatuksessa kehittämällä päiväkotien erityisavustusresursseja ja hyödyntämällä monialaista yhteistyötä lasten ja perheiden tukemiseksi ja hyvinvointierojen tasaamiseksi. Lasten tunne- ja kaveritaitoja vahvistetaan, ja kiinnitetään huomiota kiusaamisen ehkäisyyn. Jokaisen lapsiryhmän toimintasuunnitelmaan tehdään kirjaus siitä, miten lasten tunne- ja kaveritaitoja tuetaan. Tavoitteeseen pyritään henkilöstön asiaosaamista tukemalla ja vanhempia osallistamalla. Lisäksi vahvistetaan digipedagogista osaamista ja digitaalisten työympäristöjen käyttöä.

Korona-epidemian arvioidaan vaikuttavan edelleen vähintään jossain määrin vuoden 2022 opetusjärjestelyihin. Perusopetuksen saamalla koronan elpymisrahoituksella lisätään oppilaiden saamaa tukea. Sekä lukioissa että Variassa on mahdollista lisätä opetuksen määrää esimerkiksi jakamalla isoja ryhmiä pienemmiksi ja tarjoamalla tukiopetusta.

Toisella asteella hyvinvointivajetta pyritään paikkaamaan kiinnittämällä erityistä huomiota ryhmäytymiseen niin opintojen alussa kuin myös opintojen aikana. Kymppiluokat, Valma ja Luva yhdistyvät 1.8.2022 alkaen tutkintoon valmentavaksi, opiskelijan kannalta aiempia nivelvaiheen koulutusmuotoja joustavammaksi TUVA-koulutukseksi, joka sijoittuu hallinnollisesti ammattiopisto Variaan.

Tarkennuksia toimialojen vuoteen 2022: Kaupunkikulttuuri

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, jää kaupungille tehtäviä liittyen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. HYTE-työn koordinaatio ollaan siirtämässä kaupunkikulttuurin toimialalle, jolloin työlle on tarkoitus luoda myös toimiva kaupunkitasoinen koordinaatiojärjestelmä.

Koronapandemia on aiheuttanut ihmisille erilaisia vajeita, joiden paikkaamisesta kaupunkikulttuurin toimiala vastaa eritysesti vapaa-ajan palveluiden tarjonnan ja yhteisöllisyyden tukemisen näkökulmista. Kaupungin toipumissuunnitelman toimenpiteinä päästään avaamaan uusi lastenkulttuurikeskus Hakunilaan, lisäämään jalkautuvaa nuorisotyötä sekä vakiinnuttamaan hyvinvointia edistävää hyvinvointimentorointi-palvelua. Myös myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelman toimenpiteet ovat erityisen tarpeellisia ”koronan jälkeisellä ajalla”.

Toimiala kääntää katseensa kohti vaikuttavuutta. Vapaa-ajan palveluiden hyvinvointivaikutusten osoittaminen on haasteellista, mutta Vantaan kaupunkikulttuurin toimiala haluaa olla edelläkävijä vaikutusten mittaamisessa. Toimialalla on meneillään strateginen työskentely, jossa laaditaan vaikuttavuustavoitteet ja mittaristo, jolla pystytään jatkuvasti arvioimaan, miten hyvin toimialan työ edistää sen perimmäisiä tavoitteita. Vaikuttavuuteen pyritään mm. nuorten hyvinvointiin, kaupungin elinvoimaan ja kaupunkilaisten aktiivisuuteen liittyvillä tavoitteilla.

Tarkennuksia toimialojen vuoteen 2022: Kaupunkiympäristö

Vantaan kaupunkiympäristön toimialan rakentamisinvestoinnit ovat 139,5 miljoonaa euroa. Kouluja, päiväkoteja ja muita kaupungin tiloja rakennetaan ja korjataan 85,5 miljoonalla. Katuja ja puistoja rakennetaan 39 miljoonalla. Keskeisimmät investoinnit listattu lautakuntakäsittelyn ennakkotiedotteessa 7.10.2021: https://www.vantaa.fi/uutisia/hallinto_ja_talous/101/0/159347

Vantaan ratikan suunnitteluun on varattu 7 miljoonaa euroa (sisältyy katu- ja puistoinvestointien 39 M€:n). Ensi vuonna jatketaan vuonna 2020 aloitettua ratikkareitin katu- ja alustavaa rakennussuunnittelua, ratasähkösuunnittelua sekä liikennevalojen suunnittelua. Ratikkareitin varrelle valmistellaan parhaillaan kaavarunkoa, jolla maankäytön potentiaalia reitin varrella tarkennetaan. Valtio on MAL-sopimuksessa sitoutunut Vantaan ratikan suunnittelukustannuksiin 30 prosentilla (yhteensä 6,1 milj. euroa).

Helsingin seudun MAL-sopimus eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille 2020–2031 hyväksyttiin valtioneuvostossa lokakuussa 2020. MAL-suunnitelman keskeisin näkökulma on kestävä kaupungistuminen. Vantaan asuntotuotantotavoite MAL-sopimuksessa on 2640 uutta asuntoa vuodessa. Asuntorakentamiselle asetettua tavoitetta haastaa muun muassa rakennuskustannusten nousu. Uusia rakentamismahdollisuuksia ohjataan Vantaalla etenkin keskustoihin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Lisäksi edistetään useita uusien kodikkaiden kaupunkipientaloalueiden kaavahankkeita.

Tarkennuksia toimialojen vuoteen 2022: Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluissa vuosi 2022 on viimeinen, jona palvelut järjestää kaupunki. Vuoden 2023 alusta alkaen palvelut siirtyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Siirtymän valmistelu on merkittävässä roolissa vuonna 2022.
Lisäksi vuoden 2022 keskeisinä tavoitteina on jatkaa koronaepidemian vaatimia hoitotoimenpiteitä sekä purkaa eri palvelualoille pandemiasta kertynyttä hoito- ja palveluvelkaa. Kaupungin toipumissuunnitelman mukaisesti valmistelukehyksen määrärahaan on lisätty kaupunginhallituksen kehyspäätöksen jälkeen koronaepidemian jälkihoidon toipumissuunnitelman toteuttamiseen 5 miljoonaa euroa.

Palvelujen kehittämisen keskeiset päämäärät ovat palvelujen saatavuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen, väestön hyvinvointi ja palvelujen vaikuttavuus. Lisäksi tavoitteena on henkilöstökokemuksen ja työhyvinvoinnin tukeminen sekä tuottavuuden parantaminen. Talousarvio sisältää 103 uutta vakanssia sekä korona-toipumissuunnitelman toteuttamiseksi jo 2021 kuluessa perustettavat 23 uutta vakanssia.

Paineita toimialan talouteen aiheuttaa vanhuspalvelulain mukainen mitoitusmuutos yksityisten palvelutuottajien osalta. Arvioitu hinnankorotusvaikutus on 10-30 prosenttia.

Toimialan menomäärärahan valmistelukehys vuodelle 2022 oli kaupunginhallituksen viimekeväisen päätöksen mukaisesti 753,5 miljoonaa euroa ja tulomääräraha 46,5 miljoonaa euroa. Valmistelukehyksen määrärahaan on lisätty kaupungin talousohjauksen ohjeistuksen mukaisesti kaupunginhallituksen kehyspäätöksen jälkeen 16,5 miljoonaa euroa, joka sisältää määrärahan koronaepidemian jälkihoidon toipumissuunnitelman toteuttamiseen ja vuoden 2021 ylityksen kattamiseen sekä sisäisten vuokrien kasvun 0,9 miljoonaa euroa.

Kaupunkitasoinen palveluverkkosuunnitelma

Kaupunkitasoinen palveluverkkosuunnitelma 2018–2027

Talousarvioprosessi vaihe vaiheelta

Katso videolta, kuinka Vantaan talousarvio syntyy.

Ajankohtaista