Valtion ja kuntien työnjako liikenneinfran rahoituksessa pidettävä selkeänä

23 suurimman kaupungin johtajat ja Kuntaliitto:Valtion ja kuntien työnjako liikenneinfran rahoituksessa pidettävä selkeänä.

Kuntia on toivottu mukaan valtion liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoitukseen yhä suuremmalla rahoitusosuudella. Suomen 23 suurinta kaupunkia sekä Kuntaliitto ottavat kantaa ns. ”hyötyjä maksaa” -periaatteeseen yhteisellä kannanotollaan.

Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto pitävät perusteltuna, että valtio osallistuu aiempaa voimakkaammin kaupunkiseutujen kestävän liikennejärjestelmän investointeihin ja joukkoliikenteen rahoittamiseen.

– Kunnat maksavat koko Suomen liikenneväylänpidon kustannuksista 45 prosenttia. Suuret kaupungit huolehtivat käytännössä täysin yksin joukkoliikenteensä rahoituksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit maksavat joukkoliikenteen kustannuksista vuodessa yli 300 miljoonaa euroa ja saavat siihen valtiolta tukea 5 miljoonaa euroa, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.

– Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee valmistella yhteistyössä kuntien kanssa ja valtion liikenneinfran budjettirahoituksen tasoa on korotettava ja hankkeiden rahoitusmalleja monipuolistettava. Kunnat eivät myöskään ole veronsaajia valtion keräämissä liikenteen erityisveroissa, mikä on pidettävä mielessä arvioitaessa ehdotuksia kaupunkien entistä suuremmasta osallistumisesta valtion infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa.

Kaupunkien on esitetty hyötyvän valtion infrastruktuurihankkeista, kun kaupunkien kasvun myötä kiinteistöverotulot lisääntyvät ja maankäytön muutoksista myönnetään kehittämiskorvauksia. Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto arvioivat, että valtion asiaa koskevassa valmistelussa näkyy pyrkimys päästä osalliseksi näistä kuntien tuloista.

– Suurten kaupunkien kyvystä luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden synnylle on pidettävä kiinni. Valtion vähenevät määrärahat liikenneverkon välttämättömiin investointeihin eivät ole hyväksyttäviä, Ritva Viljanen sanoo.

Ehdotetut muutokset ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa

Kaupungit ja Kuntaliitto torjuvat ajatuksen, että valtio voisi tulla mukaan maakäyttösopimuksiin siten, että kunnalle tulevasta sopimuskorvauksesta osa käytettäisiin valtakunnallisen infran rahoitukseen.

Tällaiset muutokset nykykäytäntöön olisivat ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa. Tavoiteltu kuntien ja kaupunkien lisärahoitus valtion infrastruktuurihankkeisiin merkitsisi vähemmän resursseja kaupunki-infrastruktuuriin ja palveluihin.

Kaupungit torjuvat myös ajatuksen, että valtio voisi tulla välillisestikään kiinteistöveron saajaksi. Yleinen kaupungin kasvu ja siitä seuraava kiinteistöjen arvonnousu sekä mahdollinen kiinteistöverotulon kasvu ovat tärkeä osa sitä rahoituspohjaa, jolla kunta järjestää palveluja ja investoi kaupunkikehitykseen.

”Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä”

Vaikka valtio julkisti äsken oman kaupunkiohjelmansa, kaupungit ja Kuntaliitto muistuttavat, että parhaillaan ollaan valmistelemassa kunta-valtio-taloussuhteisiin muutoksia, jotka merkitsisivät kaupunkikehityksen moninkertaista heikentämistä. Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä, kannanotossa todetaan.

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit ovat käyttökelpoisia, kun ne tehdään täysin vapaaehtoiselta pohjalta eri sopimuspuolten kesken, esimerkiksi isoissa liikennehankkeissa tai MAL-sopimusten puitteissa, kuten tähänkin asti on tehty. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ja koko yhteiskunnan tavoitteidenmukaisuus tulee olla valtakunnallisen infrastruktuurin toteuttamisen ja hankkeiden toteuttamisjärjestyksen perustana.

Kuntia ja kaupunkeja ei saa kilpailuttaa keskenään. Kuntien osallistuminen hankkeiden rahoitukseen ei saa olla lähtökohta hankkeiden tarveharkinnalle ja toteuttamisjärjestykselle. Investointihankkeiden vaikutusten arvioitimenetelmiä on tarpeen kehittää sisällöltään laaja-alaisemmaksi, jolloin ne tukevat paremmin päätöksentekoa.

Suomen 23 suurinta kaupunkia ovat Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän jäseniä. Työryhmä seuraa kaupunkien kehityksen kannalta ajankohtaisia asioita ja ottaa kantaa valtiovallan ja Kuntaliiton päätöksenteossa esille tuleviin asioihin kaupunkien näkökulmasta.

Liite: Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän kannanotto: kaupunkien osallistuminen valtiolle kuuluvien infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen

Julkaistu: 19.11.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Instagram

Twitter