Vantaan Ratikka kulkee seudun keskeisellä kasvualueella

Kaupunginvaltuusto antoi lausunnon Uudenmaan maakuntakaavan 2050 ehdotuksesta, jossa on määritelty Helsingin seudun rakenne keskuksien, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden kautta. Ydinvyöhyke osoittaa alueen, jota tulee kehittää ympäröivää vyöhykettä tehokkaampana. Uusi Vantaan ratikka muodostaa tulevaisuudessa yhden tärkeimmistä kasvuvyöhykkeistä pääkaupunkiseudulla, joten se tulee nostaa kokonaisuudessaan mukaan ydinvyöhykkeeseen.

Kivistön pohjoispuoliset taajamatoimintojen alueet tulisi vähintään Seutulaan asti palauttaa maakuntakaavaan, koska kyse on Kivistön keskustaan tukeutuvasta seudullisesta kasvusuunnasta, joka kehittyy kulttuurimaiseman ehdoilla.

Aviapolis kasvaa voimakkaasti ja laajenee tulevaisuudessa Kehä III yli pohjoiseen. Alueella tulee olemaan kaksi ydintä: asemanseutu ja Jumbon palvelukeskittymä. Maakuntakaavan ratkaisu lähellä lentoasemaa on täysin ristiriitainen suhteessa alueen kehittämistavoitteisiin. Nykyinen keskus Jumbon ympärillä on muutettu kaupan alueeksi, vaikka alue on monipuolinen kokonaisuus eri toimintoja asumisesta työpaikkoihin. Vantaa vaatii, että maakuntakaava korjataan vastaamaan alueen kehittämistavoitteita.

Valtuustossa käytiin vilkas keskustelu maakuntakaavan kaupan ratkaisun vaikutuksista erityisesti Hakunilan ja Porttipuiston alueella. Lausuntoon jäi äänestyksen jälkeen huomio, että maakuntakaavan ratkaisu heikentää keskuksien elinvoimaa ja joukkoliikenneverkoston toimivuutta muun muassa Porttipuistossa. Vierumäessä oleva kaupan alue on tarpeettomasti ulotettu Vantaan puolelle. Tätä vaikeasti saavutettavaa aluetta ei ole tarkoituksenmukaista kehittää kaupan alueena. koska se on Vantaan yleiskaavaluonnoksessa määritelty työpaikka-alueeksi.

Seudullisesti tärkeät viheralueet ja viheryhteystarpeet tulee esittää kaavakartalla. Vantaa on kehittämässä Kuusijärven aluetta ja sieltä lähteviä sujuvia ulkoilureitti- ja virkistysalueyhteyksiä kohti Sipoonkorven kansallispuistoa. Byändan aluetta sen sijaan ei olla kehittämässä virkistysalueena, eikä sitä pitäisi Uusimaa 2050 -kaavassa sellaisena esittää.

Kulttuuriympäristön suojelun kannalta on olennaista, että suojeltavien alueiden rajaukset vastaavat todellista tilannetta. Rajaus on Vantaalla niin vanhentunut, että se ei enää voi uskottavasti toimia suojeluperusteena.

Kiertotalouden ja jätehuollon alueen Vantaan ja Tuusulan rajaseudulla kehittämisen perusedellytys on toimivat liikenneyhteydet. Nykyiset toiminnot käyttävät Katriinantietä, mikä on kestämätön ratkaisu mm. alueen asukkaiden näkökulmasta. Tuusulan puolelta liikenneyhteyksiä alueille ei vielä ole. Vantaa vaatii, että alueen laajennuksia ei saa toteuttaa ennen maantie 152 jatkeen rakentamista.

Lahdentie ja Vanha Hämeenlinnantie tullaan jatkossa kehittämään katumaisiksi, joten maakuntakaavan seudullisesti merkittävän tien merkinnät tulee näiltä osin poistaa. Tallinna-tunnelin ratkaisu Helsingin kautta on seudun etu ja liikennejärjestelmän näkökulmasta ainoa realistinen vaihtoehto.

Vantaalle tilat sisäilmasta sairastuneille

Kaupunginvaltuusto päätti rahoittaa sisäilmasta sairastuneille vuokrattavat tilat, jotka eivät aiheuta oireita. Vantaalla on viime vuosina tehty vuosittain keskimäärin alle kymmenelle oppilaalle erityisiä opetusjärjestelyitä sisäilmaongelmien johdosta. Pääosin oppilaat ovat olleet vuosiluokkien 7.–9. oppilaita. Aiempien kokemusten valossa arvioidaan, että puhtaan tilan käyttäjiä olisi noin 3–20 oppilasta.

Puhdastila tulee sijoittaa mahdollisimman hyvien liikenneyhteyksien varrella olevaan vuosiluokkien 1–9 koulun yhteyteen. Tila voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Martinlaakson, Aurinkokiven tai Simonkylän koulun yhteyteen. Tilojen oppilaspaikkamäärä on noin 50 oppilasta. Opetustoiminnan osalta tilatarve on noin 220 neliömetriä.

Tulevien kouluhankkeiden yhteydessä voidaan varata puhdasta tilaa sisäilmasta sairastuneiden käyttöön esim. kasvattamalla Tikkurilan uuden koulun ja Ojahaan uuden koulun kapasiteettia kutakin yhden luokkasarjan verran. Asiasta tulee tehdä esitys vuosien 2020 talousarvioon.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat asemakaavat

Myllymäki, Vehkalan länsipuolella osoitetaan 19,7 hehtaarin alue toimitilarakennusten korttelialueeksi. Kaava kohdistuu kokonaan Vantaan kaupungin omistamalle maalle ja tuottaa neljä työpaikkatonttia.

Koivuhaka, Tikkurilantie 88 mahdollistaa neli- ja kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon ja liiketilojen rakentamisen tontille. Tikkurilantien risteykseen tulee kahdeksankerroksinen osa. Tontin käyttötarkoitus muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

Länsimäessä tarpeeton metroradan aluevaraus muutetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Muutoksella mahdollistetaan uusi päiväkotitontti Länsimäen kaupunginosassa.

Martinlaakso, Asunto Oy Kivivuorenkuja 1 tehdään purkavaa saneerausta. Tällöin puretaan kolme kolmekerroksista kerrostaloa ja niiden tilalle rakennetaan viisi 6–14 -kerroksista kerrostaloa. Yksi kuusikerroksinen kerrostalo kunnostetaan. Hanke sijoittuu lähelle rautatieasemaa.

Julkaistu: 17.6.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Instagram @vantaankaupunki

Twitter