Vantaan talouden kehys 2021 on epävarmuuden ennustamista

Vantaan vuoden 2021 talousarvion valmistelun pohjaksi laadittu kehys perustuu epävarmoihin tietoihin koronan vaikutuksista: verotulojen kehityksestä, valtion tuesta kunnille ja työllisyydestä. Kehys tehdään ns. teknisenä kehyksenä, jossa ei vielä ole ennakoitu kaikkia tulevia tuloja ja menoja.

Vantaan nykyinen tuloveroprosentti 19 on kehyksen pohjana koko taloussuunnittelukauden. Samoin nykyiset kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan. Verotuloennusteissa on käytetty ennusteena kahdeksan prosentin BKT-laskua vuonna 2020.

Vuotta 2019 on yleisesti pidetty kuntatalouden ns. mustana vuotena verotulovajeen ja kuntatalouden heikon tuloksen takia. Koronakriisi tulee vuonna 2020 vaikuttamaan vielä näiden kuntatalouden rakenteellisten ongelmien päälle.

Koronavirusepidemian vaikutukset kuntatalouteen, julkiseen talouteen kokonaisuutena sekä kansantalouteen ovat merkittäviä. Se vaikuttaa kuntatalouteen suoraan erityisesti sosiaali-ja terveydenhuollon menojen kasvuna. Sulkutoimet puolestaan vähentävät kuntien vero- ja maksutuloja. Vaikutukset kuntatalouteen ovat 1,6 – 2 miljardia euroa vuonna 2020, josta verotulojen vähentymisen osuus on noin 75 prosenttia. Kriisi vaikuttaa erittäin negatiivisesti kunnallis- ja yhteisöverojen romahtaessa suhteessa aiempiin ennusteisiin sekä maksu- ja myyntitulojen laskiessa. Lisäksi työllisyyden hoidon menot ja joukkoliikenteen kustannukset kasvavat.

Koronakriisi romahdutti Vantaan aiempien veroennusteiden arviot. Vuoden 2021 kehyksen verotuloennuste on 54 miljoonaa euroa aiempia arvioita pienempi, josta kunnallisveroarvion laskun osuus on 46 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksissa pohjana ovat Kuntaliiton toukokuun ennusteet. Hallituksen suunnittelemia kuntatalouden kompensaatioita ei ole tässä vaiheessa arvioitu vero- ja valtionosuusennusteissa, koska niistä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Kehyksessä ei myöskään ole huomioitu uusia kunnille annettavia tehtäviä ja niihin liittyviä mahdollisia valtionosuuksia tai toimintakulujen lisäyksiä.

Vantaan työllisyys ehti nousta yli valtakunnallisen tavoitteen 77 prosenttiin. Maaliskuussa alkoi romahdus, ja työttömyys Vantaalla on jo yli 20 prosenttia.

- Teemme ensi vuoden talouden kehystä etuajassa muihin kaupunkeihin verrattuna. Näissä epävarmoissa oloissa taloutta joudutaan tarkastelemaan normaalia useammin. Siksi käynnistimme tulvaisuuden suunnittelun ajoissa, toteaa kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Meillä on vielä aikaa reagoida muutoksiin ennen budjetin vahvistamista marraskuussa.

Merkittävimmät muutokset

Toimintakulujen kasvu vuodesta 2020 vuoteen 2021 on kasvatuksen ja oppimisen toimialalla 1,0 prosenttia oppilasmäärän kasvuennusteen ollessa 440 oppilasta. Kaupunkikulttuurin toimialalla toimintakulujen kasvu on 0,4 prosenttia, kaupunkiympäristön toimialalla 0,9 prosenttia ja kaupunkistrategian ja johdon toimialalla - 0,3 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan toimintakulut kasvavat kehyksessä 47 miljoonaa euroa eli 7,0 prosenttia, josta 21 miljoonaa euroa on vuoden 2020 ennakoitua talousarvion ylitystä ja 22 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon voimakas menokehitys heikentää olennaisesti kaupungin talouden tasapainoa. HUS-kuntayhtymän erikoissairaanhoidon kustannukset tarkentuvat talousarvioprosessin edetessä. Korona-tilanteen vaikutusta vuoden 2021 kuntamaksuihin ei ole vielä kyetty arvioimaan. Oletuksena on, että kustannukset kasvavat, kun koronan takia syntyneitä jonoja ryhdytään purkamaan.

Kunta-alan palkkaratkaisun on ennakoitu tuovan 12 miljoonan euron lisäkustannuksen, joka on mukana kehysluvuissa.

HSL-kuntayhtymän infrakorvaukset ja joukkoliikennemaksut on esitetty kehyksessä alustavina arvioina. Kuluvalle vuodelle on HSL:stä tulossa koronan aiheuttama 12 miljoonan ylimääräinen lasku. Koronan vaikutuksia ensi vuoden kustannuksiin ei ole vielä arvioitu.

Kehyksessä vuoden 2021 korkokulut on ennakoitu 3,5 miljoonaksi euroksi. Jatkovuosille on ennakoitu maltillista korkotason nousua.

Investoinnit

Investointien määrä mitoitetaan kaupungin taloudellisen kestokyvyn tasolle ja investoinnit pidetään vuodet 2021-2022 vuoden 2020 tasolla. Investoinnit ovat yhteensä 147 miljoonaa euroa, josta käytetään 74,5 rakentamiseen, 34 julkiseen käyttöomaisuuteen ja 6 ratikan suunnitteluun. Kaupungin investointiohjelma tarkentuu syksyn talousarviokäsittelyyn mennessä.

Käyttötalous toimialoittain

Sosiaali- ja terveystoimi

Toimialalla varaudutaan sekä pitkittyvään epidemian hoitamiseen että asukkaiden palvelutarpeisiin vastaamiseen. Asukkaiden palvelutarve kasvaa koronan aiheuttamien toimintojen muutosten ja palvelujen piiriin hakeutumisen viivästymisen vuoksi. Myös työttömyyden kasvu – erityisesti nuorisotyöttömyys - vaikuttaa palvelutarpeeseen. Mielenterveys-, päihde- ja psykososiaalisten palvelujen tarpeen kasvua on ennakoitava.

Suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon keskeytyminen aiheuttaa tulojen aleneman, jota katetaan avustuksella ja toimenpidehinnankorotuksella.

Koronaepidemian pitkittyessä Martinlaakso jatkaa epidemiaterveysasemana ja puhelinpalveluja sekä psykososiaalisen tuen vahvistetaan tilanteen edellyttämällä tavalla.

Haasteena vuonna 2021 on lakisääteisiin velvoitteisiin ja määräaikoihin vastaaminen.

Tavoitteena on varmistaa toimivat terveysasemapalvelut. Palvelua tukevat toimivat puhelinpalvelut. Digi-ja etäpalvelujen mahdollisuudet otetaan laajasti käyttöön niistä hyötyville. Vuokralääkäreitä korvataan virkalääkäreillä, jolloin voidaan hillitä päivystyksen ja erikoissairaanhoidon kysyntää.

Perhekeskustoimintamallia kehitetään mm. perhepalvelujen, ehkäisevän terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Peruspalvelut ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut turvataan ensisijaisina. Lastensuojelun sijaishuollon (sijoitukset) kustannustasoa hillitään järjestämis- ja tuotantotapojen arvioinnilla. Pyritään kustannusvaikuttavuuden parantamiseen.

Vanhus-ja vammaispalveluissa kotihoitoa ja kotiin vietäviä palveluja kehitetään tiimimallin ja teknologian hyödyntämisen avulla. Samalla kehitetään totihoidon lääkäripalveluja ja kotisairaalatoimintaa. Hoiva-asuminen turvataan ehkäisevällä työllä. Kotihoitoa ja kotiin vietäviä palveluja kehittämällä mahdollistetaan ikäihmisten asumista kotona toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään.

Erikoissairaanhoidon omistajaohjausta vahvistetaan. Palvelustrategian ja tuotantotapojen arviointia tehdään palvelurakenteen uudistamiseksi.

Kasvatus ja oppiminen

Korona-tilanne edellyttää toimialalta sopeutustoimia vuoden 2021 taloudessa ja toiminnassa.

Varhaiskasvatuksen kunnallisen palvelutuotannon kasvu on ensi vuonna 197 lasta. Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa 440 oppilaalla. Lukioiden aloituspaikkoja lisätään 1.8.2021 alkaen 30 paikalla.

Varian opiskelijavuosikiintiön nosto 180 opiskelijalla maksaa 1,5 miljoonaa euroa.

Kaupunkikulttuuri

Toimiala ottaa kokonaisvastuun Kuusijärven kehittämisestä ja valmistautuu Elmon uimahallin hankkeen käynnistykseen. Kulttuurikeskus Vernissassa käynnistyy perusparannus, joka mahdollistaa kulttuuritoiminnan edellytysten ja Tikkurilan jokirannan vapaa-ajanpalveluiden parantamisen.

Håkansbölen kartanoalueen toimintaa uudistetaan ja suurten tapahtumien kokonaisuuteen luodaan uusi konsepti. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia edistetään.

Kaupunkikulttuurin toimintakuluissa on pientä kasvua, jotka johtuvat Kuusijärven alueen toimintojen koordinoinnista ja kehittämisestä, museoiden kasvaneeseen valtionosuudesta ja kirjaston Helmet-yhteistyöön asukaslukuun pohjautuvasta aineistorahan korotuksesta.

Kaupunkiympäristö

Toimialan käyttötaloudessa on kuluvalle vuodelle asetettu kahden miljoonan euron säästötavoite.

Maanmyyntivoittojen toteutuminen on epävarmaa, tämän hetken arvion mukaan jäädään 20 miljoonaan euroon. Koronatilanteen vaikutus joukkoliikenteeseen on epävarmaa. Ennusteessa on huomioitu kuntaosuuden kasvu 12 miljoonalla eurolla. Koronasta aiheutuneet vuokrahyvitykset arviolta ovat noin 300 000 euroa.

Ensi vuonna toimialan tulos laskevat noin 1,5 miljoonaa euroa, josta valtaosa johtuu tilakeskuksen ulkoisista vuokrista. Menot kasvavat 1,9 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu uusista koulupaviljongeista, ulkoisista vuokrista ja hulevesikorvauksista. Kasvussa on huomioitu toimialan säästötoimenpiteet, yhteensä kaksi miljoonaa euroa.

-Jatkamme talouden kehittymisen seurantaa. Erityisen odottavaisia olemme valtion lisätalousarvion vaikutuksista kuluvaan vuoteen ja budjettiriihen linjauksista ensi vuotta koskien. Lopullisen budjettiehdotukseni julkaisen lokakuussa, toivottavasti silloin valoisamman ennusteen pohjalta, toteaa kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Julkaistu: 27.5.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter