Ritva Viljanen eduskunnan kuultavana sotesta: ”Talouden veturi voi pysähtyä”

Ritva Viljanen soten maakuntakierroksen tilaisuudessa syyskuussa 2020.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on jättänyt eduskunnalle asiantuntijalausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen lainsäädännöksi.

– Sote-uudistus tarvitaan, mutta nykyisen esityksen vaarana on, että koko maan talouden veturi pysähtyy. Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta uusi hallintoporras ei silti automaattisesti johda niiden toteutumiseen, painottaa kaupunginjohtaja Viljanen.

– Nyt on havahduttava siihen, että tämä uudistus muuttaa massiivisesti kuntien tehtäviä, rahoitusta ja tulevaisuutta. Tätä puolta ei ole silti juuri arvioitu. Puutteellisesta arvioinnista on huomauttanut myös lainsäädännön arviointineuvosto.

Viljasen mukaan kaupunkien elinkeinopolitiikka, kilpailukyky ja kestävä kasvu hyvin todennäköisesti vaarantuvat. Vaikutukset ulottuvat silloin merkittävästi koko kansantalouteen. Esityksen mukaankin uudistus heikentää julkista taloutta jopa 10 vuoden ajan.

– Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi aiemmin, että rahoitusmalli arvioidaan lausuntokierroksen jälkeen vielä tarkkaan. Onkin tärkeä uudistaa rahoitusmalli ja lisäksi nykyinen valtionosuusjärjestelmä vaatii ison remontin.

Nykymuodossa uudistus iskee Vantaan kaupungin talouteen merkittävästi. Rahoitusmalli kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kuntia, jotka ovat pystyneet pitämään sote-kustannukset suhteellisen alhaisina. Myös perustettavan hyvinvointialueen rahoituksen määräytymiskriteerit ovat Viljasen mukaan kestämättömät ja niitä tulisi muuttaa.

– Meidän ja kumppanimme Keravan kohdalla käy niin, että menetämme todella paljon rahaa. Joudumme sopeuttamaan tehtäviä, jotka meille jäävät, koska malli tulee viemään enemmän rahaa kuin mitä sote on meille tähän mennessä maksanut.

Myös pelastustoimen rahoitus on riittämätön. Nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue halutaan säilyttää. Lakiluonnosta olisi täsmennettävä siten, että Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueiden olisi mahdollista sopia Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueen tehtävien hoidosta ilman, että pelastustoimen alue täytyisi ensin jakaa. Tämä on tarpeettoman byrokraattinen menettely.

Kasvukaupunkien rooli ja tilanne otettava huomioon

Vantaa on ottanut vastaan jo useamman vuoden Suomen suurinta muuttovoittoa. Soteyhtälö ei toimi suurissa kaupungeissa sen vuoksi, että ne kasvavat niin vauhdilla.

– Sote-investoinnit ovat alle viisi prosenttia investoinneistamme. Miten kasvun edellyttämät investoinnit hoidetaan 5,7 prosentin verotuloilla, kun kunnallisverojen osuus on tulorakenteestamme ollut yli 70 prosenttia? kysyy Viljanen.
Erityishuolta tulee Viljasen mukaan kantaa nyt lasten ja nuorten palveluista koronan jälleenrakennusvuosina.

– Tämä kysymys on yhtä iso kuin koko tulevaisuus. Ei tule myöskään rikkoa kaupunkien ja kuntien nykyistä mahdollisuutta käyttää koko laajaa skaalaa saumattomasti hyväksi segregaation vastaisessa työssä.
Koronakauden opit tulee myös hyödyntää, eikä kriisin keskellä pidä kiirehtiä eikä oikoa.

Kunnallinen demokratia on lähellä ihmisiä ja sen avulla voidaan nopeasti reagoida eri tilanteisiin. Monialaiset kaupungit ovat koronakriisin aikana kyenneet tarkastelemaan häiriötilannetta monipuolisesti eri näkökulmista, muodostamaan kattavan tilannekuvan, ennakoimaan vaikutuksia ja reagoimaan nopeasti.

– Sote-uudistus uhkaa valitettavasti paitsi kunnallista itsehallintoa myös koko paikallisen itsehallinnon käsitettä.

Kuntien itsehallintoa kaventaa merkittävästi se, että uudistuksen rahoitusratkaisun myötä kunnista tulee entistä riippuvaisempia valtionosuuksista. Uudistuksen yhteydessä ei ole ylipäätään puhuttu juuri lainkaan lähidemokratian kokonaisvaltaisesta kaventumisesta, Viljanen muistuttaa.

Lausunnon keskeinen sisältö

  1. Suuren kaupungin näkökulmasta on vaikea nähdä uudistuksen tarkoituksenmukaisuutta
  2. Kasvavien kaupunkien tulevaisuus ja investointikyky on vaakalaudalla
  3. Taloudelliset vaikutukset erittäin suuri riski
  4. Uudistus uhkaa paitsi kunnallista itsehallintoa myös koko paikallisen itsehallinnon käsitettä
  5. Uudistuksen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi
  6. Kunnat on ohitettu valmistelussa eikä kuntien lausuntoja ole otettu huomioon
  7. Koronaepidemian opit jäävät hyödyntämättä
  8. Keski-Uudenmaan pelastustoimen osalta lainsäädäntö ongelmallinen ja rahoitus riittämätön
  9. Uudenmaan erillisratkaisu on alueen osalta tarkoituksenmukainen
  10. Erittäin tiukka aikataulu vaarantaa onnistuneen täytäntöönpanon
  11. Muut huomiot: Oppilas- ja opiskelijahuolto ja ympäristöterveydenhuolto tulee säilyttää kuntien tehtävänä

Lue koko lausunto:

Julkaistu: 17.2.2021 
(muokattu: )