Aerolan asuinalueen kaavarunko

Aerolan asuinalueen kaavarunko esittää näkemyksen tulevasta maankäytöstä Ilmakehän ja Tikkurilantien välisellä alueella. Suunnitelman kantavana ajatuksena on luoda jännite suurkortteleiden metsäisten yhteispihojen ja Pyttisbergetin sekä kaupunkimaisten, tiiviiden katutilojen välille. Kaavarungon kokonaisrakennusoikeus on 145 600 k-m², josta kaupungin maalla on 49 992 k-m².

Alue sijaitsee Veromiehen kaupunginosassa Lentoasemantien ja Tuusulanväylän välisellä alueella Tikkurilantiestä pohjoiseen. Kaavoitettavaa aluetta rajaa lännessä Teknobulevardi ja pohjoisessa Ilmakehä. Idässä ja etelässä rajan muodostaa Pyhtäänkorventie, Aerolan nykyinen asuinalue sekä Rälssitie ja Tikkurilantie.

Maanomistus

Alue on pääasiassa Lentoasemakiinteistöjen (LAK) omistuksessa, mutta maata on myös Vantaan kaupungilla ja muutamalla yksityisellä maanomistajalla. Alueen rakennusoikeudesta 89 198 k-m² (asumista 83 198 k-m² ja päiväkoti-koulu 6 000 k-m²) sijoittuu LAK:n maalle ja 6 410 k-m² yksityisten maanomistajien maille.

Ensimmäinen juna saapuu Kehäradan Aviapoliksen asemalle kesällä 2015. Aseman ympärille nousee uutta kaupunkia työpaikkoineen, palveluineen, asukkaineen. Kehä III:n liikennejärjestelyjen muutokset valmistuvat vuodenvaihteeseen 2015-16 mennessä. Aerolan asuinalue on osa tätä koko kaupunginosaa koskevaa muutosta.

Aerolan asuinalueella metsä ja kaupunki liittyvät toisiinsa. Ideana on, että korttelit rajaavat tiiviisti katutilaa, kiertävät mäkiä ja sulkevat sisäänsä ”salaisuuksia”; metsiä ja puistoja. Korttelit ovat isoja, jotta ne erottuvat isomittakaavaisessa ympäristössä (väylät, hallit, korttelikoot).

Kaupunkitunnelmaa luodaan katutiloihin ja muihin julkisiin tiloihin, joista tehdään intensiivisiä kaupunkielämän näyttämöitä. Niiden vastapainoksi säilytetään yleiskaavan mukaisesti metsäisiä, luontovaltaisia alueita, kuten Pyttisberget ja alueen läpi kulkeva viheryhteys ulkoilureitteineen.

Samalla kehitetään myös isoja korttelipihoja. Ratkaisu perustuu täten suurkortteleihin, joiden sisään jää liikenteeltä ja liikenteen melulta suojatut, mahdollisimman metsäiset ja puistomaiset piha-alueet, asukkaiden yhteiskäyttöalueena olevat yhteispihat.

Työssä on kiinnitetty huomiota erityisesti jalankulun ja pyöräilyn juohevien reittien järjestämi-seen. Jalankulku- ja pyöräilyverkosto yhdistää eri kortteleiden yhteispihoja ja johdattaa Aviapolis-asemalle, Jumbon suuntaan ja Tikkurilaan päin.

Kaavarungon katuverkkoa on tarkistettu yleiskaavassa esitetystä linjauksesta: Alueen halki pohjoiseteläsuuntaisestiesitetty katu on korvattu asuinaluetta itäpuolitse sivuavalla Aeronkadulla, jotta asuinalueelle ei tarpeettomasti kulkeutuisi läpiajoliikennettä. Kaavarunko mahdollistaa sen, että myöhemmin voidaan järjestää osa lentokentän liikenteestä Ilmailutieltä Ilmakehän yli Aeronkadulle, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Katuverkkoa tutkittiin viiden eri version avulla.

Työn aikana teetettiin ensimmäisestä kaavarunkoluonnoksesta melumallinnos, jonka perusteella voitiin todeta, että umpikortteliratkaisu on varsin toimiva, ja kehittää suunnitelmaa eteenpäin. Alueen keskiosaan, liikennemelun suhteen parhaimpaan paikkaan, sijoitettiin päiväkoti ja koulun alaluokat. Pyttisberget suojaa asuinaluetta ja virkistysaluetta tieliikenteen melulta.

Pyttisberget ja Pytinojanpuisto ovat alueen laajin viheralue, jonka kautta kulkee ulkoilureitti mm. Aviapolis-asemalle. Virkistysalueella ulkoilureitin varrella on monipuolinen luonto, jota voidaan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa korostaa: luonnollinen kosteikko, jylhiä kallioita, meanderoiva puro putouksineen, mäntymetsää ja lehtoa.

Pysäköinti sijoittuu pääasiassa pysäköintilaitoksiin, mutta hieman myös kortteleihin maan tasoon ja lyhytaikaispysäköintinä katujen varsille. Kaavarungossa pysäköinnin mitoituksessa varaudutaan v. 2011 ohjeen mukaisiin autopaikkamääriin. Uusi mitoitusohje koskisi suurta osaa Aerolan alueesta.

Alustavasti on arvioitu, että mitoitettaessa autopaikkojen määrä uuden, kokeilunormin (asuinkerrostaloilla 1 ap/130 k-m2) mukaisesti asuntokortteleiden yhteydessä olevat pysäköintilaitokset riittävät eikä Teknobulevardin kulmaan tarvitsisi rakentaa pysäköintilaitosta eikä myöskään eteläisimmän suurkorttelin kaikkia, osittain maanalaisia pysäköintilaitoksia.

Aerolan kaavarungon asuinkerrosalamäärä on 139 600 k-m² ja 7-ryhmäisen päiväkodin ja lä-hikoulun 6000 k-m². Asuinkerrosalamäärä sisältää hieman myös asukas-, harrastus-, liike- ja työtiloja, jotka sijoittuvat pääasiassa maantasokerroksiin jalankulun ja pyöräilyn reittien varsille. Alueelle tulee noin 3500 uutta asukasta. Koko Aerolassa, mukaan lukien jo rakennetut asuintalot, olisi tällöin n. 4 000 asukasta.

Ilmakehän ja Aeronkadun varteen on esitetty työpaikkakortteleita, jotka toimisivat melusuojana asuinja virkistysalueelle päin. Niitä ei esitetä tarkemmin tässä kaavarungossa.

Aerolan asuinalueen kaavatyötä ryhdyttiin tekemään asemakaavamuutoksen luonnoksena (002150), mutta työn edetessä todettiin, että näin laajan alueen suunnittelun hallinta edellyttää yleisempää tarkastelua ennen asemakaavojen laadintaa. Työtä jatkettiin kaavarunkotyönä numerolla 052300.

Jatkotoimenpiteet

Kaavarungon pohjalta on tarkoitus jatkaa suunnittelua ulkopuolisten suunnittelijoiden voimin.

Jatkosuunnittelussa tutkitaan mm. rakennusten ja pysäköinnin järjestämisen tarkempi mitoitus ja sijoittuminen sekä huoltoliikenne ja pelastusreitit kussakin korttelissa. Alueen asemakaavoitus tehdään tämän jälkeen mahdollisesti osa-alueittain. Samalla tehdään uusi melumallinnos.

Kaavan nro 052300 asiakirjat

Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.02.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.02.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.01.2012

Lisätietoja

Asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Merja Häsänen, p. 09 8392 2127
aluearkkitehti Asta Tirkkonen, p. 09 8392 6185
etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi

Julkaistu: 24.2.2014 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter