Teollisuusalueen käyttöä monipuolistetaan Veromiehessä

Suunnittelualue sijaitsee Veromiehen kaupunginosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Ilmakehään ja Pyhtäänkorventiehen, idässä Tuusulanväylään, etelässä Tikkurilantiehen ja lännessä Rälssitiehen.

Miksi kaavamuutos tehdään?

Kaupunki haluaa monipuolistaa alueen käyttöä. Uudessa kaavassa tehdään mahdolliseksi käyttötarkoituksen vähittäinen muuttuminen työpaikka- ja asuin- sekä palvelupainotteiseksi. Teollisuus- ja varastotoiminnot voivat myös tulevaisuudessa jatkua alueella.

Alueen nykyinen toimintojen yksipuolisuus on ristiriidassa sen sijainnin ja tulevaisuuden merkityksen kanssa. Suunnittelualue on osa tulevaa Aviapolis-lentokenttäkaupungin keskustaa. Lentokentän läheisyys, erinomaiset joukkoliikenneyhteydet ja alueen rikas teollisuushistoria tarjoavat hyvät lähtökohdat monille eri käyttötarkoituksille.

Miten asemakaava muuttuu?

Mahdollinen työpaikka-, asumis- ja palvelutoiminta alueella asettaa rankentamiselle ja ympäristön laadulle suurempia vaatimuksia kuin nykyinen teollisuus- ja varastotoiminta. Asemakaava laaditaan siten, että näiden vaatimusten täyttyminen varmistetaan ehdollisilla kaavamääräyksillä.

Esimerkiksi meluolosuhteet, lähiympäristön heikko viihtyisyys ja mahdollinen maaperän pilaantuneisuus sulkevat pois asuntorakentamisen suurelta osalta aluetta. Asemakaavan suunnittelun aikana ei vielä tiedetä poistuvatko nämä rajoitteet tulevaisuudessa, joten asuntorakentaminen tulee olemaan mahdollista vain tiettyjen ehtojen täyttyessä. Nämä ehdot tulevat osaksi kaavan määräyksiä.

Kaavahanke on Vantaan kaupungin ja Ympäristöministeriön yhteinen periaatekaavoitusta kehittävä pilottiprojekti. Alueelle laadittava asemakaava ei esitä alueelle kokonaisratkaisua, vaan määrittelee periaatteet vähitellen tapahtuvalle muutokselle. Erilaiset kaupunkirakenteen kehityskulut ovat mahdollisia näiden periaatteiden puitteissa.

Asemakaavamuutoksen tavoitteet

Suunnittelualue muodostaa osan Tikkurilantietä koskevan K2-vision ja voimassa olevan yleiskaavan mukaisesta Aviapolis-aseman ja Tikkurilan välisestä kaupunkiyhteydestä, joka rakentuu tiiviin, urbaanin rakentamisen ja pikaraitiotieyhteyden varaan. Käyttötarkoitusten monipuolistuminen ja rakenteen tiivistyminen edistävät kaupunkirakenteen eheytymistä ja vähentävät liikkumisen tarvetta seudullisen mittakaavan tasolla.

Alueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten tulevaisuus halutaan turvata.

Varsinaisten asemakaavan sisältötavoitteiden lisäksi tavoitteena on saada kokemuksia sääntöpohjaisen periaatekaavan käyttömahdollisuuksista Vantaalle tyypillisissä kaupunkisuunnittelutilanteissa.

Nykytilanne

Voimassaolevassa asemakaavassa alue on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, lukuun ottamatta kaakkoisnurkkaa, jossa on myös liikerakennusten korttelialuetta.

Suunnittelualueella sijaitsee pienteollisuus- ja varastorakennuksia sekä autoliikkeitä. Suurimmat hallit ovat mittakaavaltaan vaikeasti hahmotettavia. Ne jakavat ulkotilan selkeisiin osiin ja muodostavat taustan niihin rajautuvalle tilalle.

Rakennusten yleisilme on kolkko lukuun ottamatta Kiitoradantien varren vanhoja punatiilisiä teollisuushalleja. Ne ovat pienimittakaavaista 1950-luvun pienteollisuusarkkitehtuuria, joka inventoitiin Vantaan moderni teollinen rakennuskulttuuri -selvityksessä arvokkaimpaan A1-luokkaan.

Maanomistajat

Alueen suurimmat maanomistajat ovat Keskinäinen Kiinteistö Oy Wiima, Wihuri Oy, Vantaan kaupunki sekä joukko yksityisiä kiinteistöyhtiöitä.

Kaavan nro 002132 asiakirjat

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.09.2011

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.03.2011

Lisätietoja

aluearkkitehti Elli Maalismaa, p. 09 8392 6053
asemaakaavasuunnittelija Jan Wolski, p. 09 8392 2300
etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi

Julkaistu: 26.9.2011 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter