Yleiskaavan tavoitteiden raami on kestävä kehitys

Maailman kaupungit ovat avainasemassa maailmanlaajuisten ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, torjumisessa. Valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa ja valtioiden väliset sopimukset toteutetaan paikallisella tasolla.

Kestävä kehitys keksittiin 30 vuotta sitten. Toimintamalli on edelleen hyvä, koska siinä on maapallon kantokyvyn lisäksi tavoitteena ihmisten hyvä elämä. Yleiskaavan visioon on nostettu ihmisten onnellinen arki, jota haluamme yleiskaavan ratkaisuilla tukea.

Kestävä kehitys on maankäyttö- ja rakennuslain lähtökohta ja Vantaa on sitoutunut siihen monin sopimuksin.

Maapallon kantokyky on kestävyyden kivijalka. Päämääränä on turvata maapallon säilyminen elinkelpoisena vielä tulevillekin sukupolville. Samaan aikaan tuottava talous ja toimiva, oikeudenmukainen yhteiskunta luovat hyvinvointia ihmisille. Kestävä talous tuottaa ihmisille hyvinvointia maapallon ekologisen kantokyvyn rajoissa. Kuva on mukaelma Sitran raportissa "Kestämätön käy kalliiksi" esitetystä kaaviosta.

https://www.sitra.fi/julkaisut/kestamaton-kay-kalliiksi/

Ekologinen kestävyys

Ekologista kestävyyttä on sekä paikallinen luonnon monimuotoisuus että se, miten ihmiset käyttävät maapallon rajallisia resursseja niin, että luonnon kestokyky ei ylity ympäristön saastumisen tai luonnonvarojen liikakäytön takia. Yleiskaavalla vaikutetaan näihin molempiin ulottuvuuksiin.

Kaupunkirakenteesta suunnitellaan sellaista, että ihmisten on mahdollista liikkua ilman autoa. Siten liikenteen aiheuttamat moninaiset ympäristöhaitat vähenevät. Vantaalla sijaitseva luonnon monimuotoisuus on osa maailmanlaajuista biodiversiteettiä. Yleiskaavalla ohjataan luonnonsuojelu- ja viheralueiden ja näiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä ja sijaintia.

Taloudellinen kestävyys

Vantaa on viimeisen vuosikymmenen aikana tehnyt tärkeitä korjausliikkeitä tasapainoisen kasvun saavuttamiseksi ja tällä tiellä jatketaan. Kaupungin kasvu tulee yleiskaavassa mitoittaa ja hallita siten, että kaupungin talous kestää tarvittavat investoinnit ja käyttökustannukset. Jotta siinä onnistutaan, tulee kaupungin kasvaa maapoliittisesti viisaasti ensisijaisesti omalle maalle tiivistäen ja yhdyskuntarakennetta eheyttäen.

Koska kestävän kehityksen toimintamalli on yleiskaavan raami, haetaan yleiskaavan ja kestävän talouden yhtymäkohtia kaupungin taloutta laajemminkin. Yleiskaavalla luodaan mahdollisuuksia rakentamiselle ja yrittämiselle, joita voidaan kokonaisuudessaan ohjata kestävän kehityksen mukaisiksi. Vantaa on kiertotalouden edelläkävijäkunta. Yleiskaavassa varataan alueita materiaalien ja maamassojen kierrätykseen.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisesti kestävä kaupunki edistää asukkaiden hyvinvointia, vähentää alueellista eriarvoisuutta sekä takaa osallistumismahdollisuuksia.

Alueellinen eriarvoistuminen on kasvanut ja jo sen hidastaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä. Yleiskaavalla voidaan mahdollistaa asuntokannan monipuolistamista alueilla, joilla eriarvoistuminen on käynnissä. Liikkumisyhteyksien kehittäminen voi puolestaan toimia kaupunkiuudistuksen käynnistäjänä.

Hyvinvoinnin edistäminen yleiskaavassa liittyy ympäristöhäiriöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen sekä elinympäristön laadun tuottamien hyötyjen lisäämiseen.

Kulttuurisen kestävyyden osalta yleiskaavalla turvataan aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä.

Lisätietoja:

Laura Muukka
yleiskaava@vantaa.fi

Julkaistu: 14.12.2017 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter