Kehityskuva vie kartalle alueidenkäytön tavoitteet

kehityskuvakartta

Kehityskuvakartassa on 13 erilaista merkintää ja niille on laadittu selitteet, joissa kuvataan haluttua tavoitetilaa.

Yleiskaavan tavoitteita havainnollistamaan on laadittu kehityskuvakartta. Kartassa erilaiset kehittämisperiaatteet ja -tavoitteet on kuvattu alueina, viivoina ja erikokoisina palloina. Palloja haluttiin käyttää siksi, että ne eivät osoita tiettyä tarkkarajaista merkintää, josta voisi tulkita merkinnän osoittavan maantieteellisesti paikoilleen naulittua ratkaisua. Tässä yleiskaavaprosessin vaiheessa maankäytön ratkaisut ovat vasta suuntaa antavia ja sitä palloilla on haluttu ilmentää. Kehityskuva kokonaisuutena tarkasteltuna muistuttaa Vantaan nykyistä kaupunkirakennetta. Tämä johtuu siitä, että mitoitustavoitteista huolimatta tarvetta uusien alueiden avaamiselle ei ole. Uudessa yleiskaavassa keskitytään kehittämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta edelleen siten, että se pystyy vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Kehityskuvakartta on tehty yhteistyössä asemakaavasuunnittelijoiden kanssa.

Monipuoliset kaupunkikeskustat ja urbaanit käytävät ovat kaupunkirakenteen solmuja, toiminnallisia tiivistymiä ja kaupunkitilan laatuympäristöjä. Alueiden maankäyttöä tiivistetään ja samalla huolehditaan niiden toiminnallisesta monipuolisuudesta.

Tiivistyvän maankäytön alueilla hyvät joukkoliikenteen yhteydet luovat edellytyksiä sille, että maankäyttöä voidaan tehostaa. Keskeisimmillä alueilla liikkumisympäristöä kehitetään keskustamaisena. Alueilla on monipuolisesti asumisen ja työnteon vaihtoehtoja. Tiivistyvät alueet kytkeytyvät joukkoliikenteen runkoalueeseen, jolla joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään osana seudullista runkoverkkoa. Tämän lisäksi on asuinvaltaisina tai työpaikkavaltaisina kehitettäviä alueita.

Pyöräilyn laatuyhteydet ovat yhteysvälejä, joilla kehitetään korkeatasoisia nopean pyöräilyn yhteyksiä.

Kehityskuvassa esitetään seudullinen viherrakenne, joka käsittää seudullisesti tärkeät, laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä niitä toisiinsa kytkevät viheryhteydet. Seudullisen viherrakenteen lisäksi kehityskuvassa on pienipiirteisempi kaupungin sisäinen viherrakenne, joka täydentää edellistä ja tarjoaa asukkaille tärkeitä lähivirkistyksen paikkoja.

Kehityskuvakartassa esitetään myös vantaalaiset identiteettimaisemat, jotka ovat pääosin jokilaaksoissa tai maaseutualueilla olevia tärkeitä kulttuurimaisema-alueita, joiden arvoja vaalitaan suunnittelussa. Lisäksi kartassa on kaupunkia halkovat Vantaanjoen ja Keravanjoen uomat sekä niiden varsilla olevat jokivarsivyöhykkeet. Nämä ovat kaupunkirakenteen kannalta kiinnostavia jokivarren vyöhykkeitä, joilla selvitetään paikalliset jokirannan mahdollisuudet kehittää vyöhykkeen virkistyskäyttöä osana ympäröivää kaupunkirakennetta. Näiden alueiden kehittämisessä maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot otetaan huomioon.

Näiden lisäksi kehityskuvassa on Vantaalle erityisen leimansa antava lentokenttäkaupungin merkintä. Lentokenttäkaupunki yhdistää Suomen suurimmat kaupunkiseudut toisiinsa ja maailmalle. Lentokentän lähialueesta rakennetaan toiminnoiltaan monipuolinen globaalien ja seudullisten virtojen kohtauspaikka. Lisäksi kehitetään lentokenttäalueen yhteyksiä kansalliseen kaupunkirakenteeseen.

Katso kartta ja lue selitykset.

Lisätietoja:

Jonna Kurittu
yleiskaava@vantaa.fi

Julkaistu: 15.1.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter