Paikallinen elinympäristö ja näkyvä kaupunki mahdollistaa hyvän elämän

puro

Kaupungin kansainvälinen houkuttelevuus ja seudullinen toimivuus konkretisoituvat siinä, miten ihmiset ottavat kaupungin käyttöönsä. Kaupungin käyttäjinä ihmiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: asukkaat, työntekijät ja vierailijat. Kaupungin elinvoimaisuus on sitä korkeampi, mitä monipuolisemmin ympäristössä on huomioitu eri käyttäjäryhmiä.

Vantaa on yli 200 000 asukkaan kotikaupunki ja monen erilaisen arkisen toimen tapahtumapaikka. Vantaan kaupunkirakenne tiivistyy kaupungin käyttäjämäärän jatkuvasti kasvaessa. Tulevaisuudessa Vantaa haluaa tulla löydetyksi entistä houkuttelevampana ja parempana sijaintina erilaisille käyttäjilleen.

Huolehdimme aluekeskusten tasapainoisesta kehittämisestä

Vantaa on monikeskuksinen kaupunki ja kasvaa tulevaisuudessakin erilaisten keskuksiensa varassa. Jokaisessa Vantaan keskuksessa on tilaa kasvulle ja mahdollisuuksia muutokselle.

Keskustoihin tulee rakentaa tyypeiltään monenlaisia asuntoja, jotta keskustojen asukasrakenne pidetään vahvana ja erilaisille palveluille niissä löytyy kysyntää.

Paikkojen tunnistettavuus vahvistaa kaupunginosien vetovoimaa. Kaupungin helppo hahmotettavuus on osa lähiympäristön toimivuutta ja turvallisuutta. Vantaan eri keskuksista halutaan tulevaisuudessa entistä paremmin tunnistettavia ja helpommin orientoitavia kaikille käyttäjille.

Kaupunkiympäristö kannustaa liikkumaan lihasvoimalla

Yleiskaava 2020 tavoitteena on laajentaa keskustojen käveltävää kaupunkirakennetta ja tehdä miljööstä ihmisen mittaista ja mielelle vetovoimaista. Tavoitteena on korkea laatuinen kaupunkiympäristö, mikä houkuttelee ihmisiä liikkumaan jalan, julkisilla ja pyörällä.

Joukkoliikenteen käyttämisestä halutaan tehdä entistä helpompaa ja turvallisempaa. Jokainen joukkoliikenteellä kulkeva on osan matkastaan jalankulkija, siksi asemanseutujen, vaihtopaikkojen ja keskuksien käveltävyyden parantaminen on myös osa joukkoliikennekaupungin vahvistamista.

Keskustasta toiseen tulevaisuudessa vie myös pyöräilyn laatukäytävät. Keskustojen väliset matkat halutaan mahdollistaa kuljettaviksi nopeasti polkupyörällä selkeitä ja turvallisia reittejä pitkin.

Vantaa on houkutteleva kotikaupunki, joka torjuu eriytymistä

Asumisen hinta-laatusuhde on kohdallaan ja aikaetäisyydet hillittyjä

Tulevaisuuden Vantaalla kaupunginosien sisäinen väljyys ja tiheys pidetään tasapainossa, jotta kaupunginosista löytyy monipuolisesti erilaisia tiloja ja etäisyydet erilaisten paikkojen välillä pysyvät ajallisesti kohtuullisina. Yleiskaavalla halutaan varmistaa, että Vantaan minkä tahansa kaupunginosan asukas voi löytää itselleen arvomaailmaansa ja elämäntyyliään vastaavan elinympäristön eristäytymättä muunlaisesta maailmasta. Erilaisten kaupunginosien kytkeytyneisyyttä toisiinsa tehostetaan mm. kaupungin halki ohjattavan poikittaisen pikaraitiotien avulla.

Paikat ovat helposti tunnistettavia

Imagotekijöiden lisäksi paikan tunnistettavuudella on toiminnallinen ulottuvuus: se helpottaa suunnistamista kaupungissa liikkuessa. Kaupunkirakentamiseen tarvitaan lisää paikan merkkejä ja reittien selkeyttä erityisesti joukkoliikenteen vaihtoalueilla.

Kaupunkilaisten ikääntyessä paikkojen erottuminen toinen toisistaan korostuu entisestään. Maailmanlaajuisesti on ennustettu, että yli 60-vuotiaiden ihmisten määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Ikääntyneitä ei voi enää luokitella yhteen kategoriaan, vaan puhutaan niin sanotusta kolmannesta (60+) ja neljännestä (80+) iästä. Erityisesti neljännen iän väestöryhmän tarpeissa kaupunkiympäristön tunnistettavuus korostuu erilaisten aistitoimintojen heikentyessä. Vantaan kaupunkitilan laatu halutaan nostaa korkealle siten, että paikoista kehittyy mieleenpainuvia ja helposti tunnistettavia kaikille.

Kaupunginosat kehittyvät omaleimaisina asuinpaikkoina asukkaidensa yhteisöllisyyttä mahdollistaen ja kaupunkilaisilleen oman itsensä toteuttamisen tilaa tarjoillen

Kaupunkiympäristö voi parhaimmillaan tukea kaupunkilaisen paikkaan ja yhteisöön kuuluvuutta. Kaupunginosien kehittämisessä halutaan mahdollistaa ympäristön luova käyttö ja yksilöllisiä lähiympäristöjä, joihin kaupunkilaisten on helppo kiintyä. Rakentamisella ohjataan tilan käyttöä, rakentamattomuus jättää tilaa kaupunkilaisten itsensä toteuttamiselle.

Vantaalla asutaan kaupungin ja maaseudun rajapinnassa

Yleiskaava ohjaa maaseutualueen maankäytön kehittämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain viimeisin uudistus antaa tähän entistä enemmän mahdollisuuksia. Yleiskaavatyössä on tarkoitus selvittää, miten maaseutuasutuksen nykyinen mitoitus on toteutunut ja miten ohjausta voisi parantaa.

Alueiden välistä negatiivista eriytymistä ehkäistään

Alueiden välinen eriytyminen on lisääntynyt Vantaalla ja sen pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä. Yleiskaavatyössä tarkastellaan uusien rakentamismahdollisuuksien luomista eriytymiskehityksen uhan alla olevilla alueilla, mikä mahdollistaisi asuntokannan monipuolistamisen. Uudistava lisärakentaminen, jossa vanhoja rakennuksia puretaan uuden ja usein tehokkaamman rakentamisen tieltä, voi olla merkittävä keino uusien rakentamismahdollisuuksien luomisessa etenkin keskusta-alueilla.

Jokapäiväiset palvelut ruokakaupasta lähimetsään saavuttaa sujuvasti kävellen ja pyöräillen

Yleiskaavatyössä määritellään tavoitetilaa kaupunkilaisen arjen sujuvuudesta, myös ilman omaa autoa. Arkiset matkaketjut kotoa palveluihin ja töihin tulee ensisijaisesti sujua helposti kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Kaupungin tiivistyminen ei tulevaisuudessa välttämättä takaa suorinta reittiä henkilöautolla esimerkiksi keskuksissa.

Jokapäiväisiin palveluihin kuuluu myös lähiliikkuminen. Vantaalla on tällä hetkellä erinomainen tilanne lähimetsän ja ulkoilureittien osalta. Urheilupuistot ja liikuntapalvelut keskittyvät keskuksien reunamille asukkaille hyviin sijainteihin. Kaupungin tiivistyminen muuttaa tilannetta, mutta muutoksessa halutaan varmistaa, että hyvät yhteydet luontoon ja liikkumaan säilyvät.

Luomme tilaa vehreydelle ja vedelle ja turvaamme vesistöjen elinvoimaisuuden sekä rantojen maiseman monipuolisuuden

Se, että kaupungissa on luontoa, on ihmisten hyvinvoinnille monella tapaa hyödyllistä. Biodiversiteettihypoteesin mukaan immuunijärjestelmämme kehittymiselle on tärkeää altistua riittävästi ennen kaikkea maaperän mikrobeille jo varhaislapsuudessa.

Vantaan pinta-alasta 75 % on kasvullista maata. Luonnollista kasvullista maata elinvoimaisten kasvustojen ja elinympäristöjen perustana voi vain hyvin rajoitetusti korvata keinotekoisilla kasvupohjilla.

Viheralueverkosto on viherrakenteen runko, jota säilytetään ja kehitetään. Viheralueverkostoon liittyvien alueiden ja yhteyksien lisäksi myös pienipiirteisempi viherrakenne, pihoilla ja rakennetussa ympäristössä ovat tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kaupunkiympäristön viihtyisyyden näkökulmasta.

Vantaalla on erinomaiset virkistysmahdollisuudet. Lähes jokainen vantaalainen asuu alle 300 metrin päässä jonkinlaisesta asemakaavoitetusta virkistysalueesta. Vantaalaisista 91 % asuu alle puolen kilometrin päässä yli 10 hehtaarin virkistys- ja luonnonsuojelualuekokonaisuudesta. Eri kaupunginosien välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Maankäytön tiivistyessä pidetään huolta siitä, että erikokoisia viherverkoston osia sekä säilyy että uusia perustetaan.

Vantaalla rantojen maisemakuva on historian saatossa kehittynyt vaihtelevaksi. Yleiskaavalla tulee varmistaa riittävät tilavaraukset vesistöille ja Vantaalla erityisesti virtavesille.

Ilmastonmuutoksen myötä kaupungin koville pinnoille satavien vesien eli hulevesien hallinnasta on tullut entistäkin tärkeämpää. Yleiskaavassa hulevesien hallinnalle laaditaan yleiset määräykset ja periaatteet. Pohjavesialueilla tulee välttää kovia pinnoitteita laajalla alueella ja varmistaa, että hulevedet ovat laadultaan puhtaita.

Kulttuuriympäristöt kehittyvät yhteisenä muistinamme.

Kulttuuriympäristö on yhteisön ja ihmisten muistin ja identiteetin perusta. Hyvin säilyneenä, alueellisesti omaleimaisena ja eri aikakausista rakentuvana se on mittava kansallinen omaisuus, johon sisältyy merkittäviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia arvoja. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaalla on eniten hyvin säilynyttä maaseudun kulttuurimaisemaa. Näitä maisemakokonaisuuksia on nimetty identiteettimaisemiksi.

Yksi kulttuuriympäristön viljelysmaisemaan liittyvistä arvoista on se, että se viljelysmaisema kertoo ruokaturvasta – ja konkreettisesti tuottaa sitä. Asia on muuttunut entistä tärkeämmäksi, kun ilmastonmuutoksen myötä. Valtaosa (87 %) Vantaan viljelyssä olevista pelloista on hyviä, yhtenäisiä peltoalueita.

Vantaalla on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Nopeasti kasvavissa uusissa kaupungeissa alueen tarinan tunnistaminen ympäristöstä voi olla vaikeaa, mikäli siihen ei kiinnitetä erityistä huomiota. Vantaa on kasvanut nopeasti ja sen kaupunkikuva on useissa kehitysvaiheissa muuttunut verrattain nopeasti. Kaupungin halki on rakennettu useita massiivisia liikenneväyliä, jotka ovat pilkkoneet kulttuuriympäristöjä ja tuoneet sekä fyysisen että visuaalisen esteen maisemaan. Nopean kasvun katveiseen jääneille Vantaan merkittäville paikoille etsitään yleiskaavatyössä keinoja tilanteen kohentamiseksi.

Julkaistu: 22.2.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter