Asemanseutuja ja uusia työmuotoja

Työntekijä tietokoneella

Työ 2027

Vantaan työpaikkojen keskittyminen asemanseuduille on vahvistunut ja suurimmat työpaikkakeskittymät ovat syntyneet Aviapolikseen, Hakkilaan, Vantaankoskelle ja Vehkalaan. Erityisesti Vehkala on löytänyt asemansa pääkaupunkiseudun uutena tuotannollisena ytimenä ja se toimii monen pääkaupunkiseudun yrityksen uutena kotipesänä. Petikon ja Variston alueille on suurten sisustusliikkeiden sijasta kasvanut uusi käsityöläisammattien ja artesaanien kotipaikka. Myös muilla alueilla, kuten Hakkilan teollisuusalueella, toimitilat saavat uusia käyttötarkoituksia. Muodostuu uusia toimitiloja esimerkiksi päivittäistavarakaupalle ja liikuntapalveluille.

Merkittävimmät kansainväliset toimijat keskittyvät edelleen Aviapolikseen ja Vantaankoskelle, joiden asema pääkaupunkiseudun sisäisinä työpaikkareserveinä on vahvistunut entisestään. Vehkalasta on tullut samalla koko Suomen kiinnostavin työntekoa ja opiskelua yhdistävä alue, jossa vankkojen yritysten rinnalla toimii niihin opintoja tarjoava ammatillinen oppilaitos ja ammattikorkeakoulun kehityskampus.

Uudet liikkumisen muodot alkavat tukea autotonta elämäntapaa, ja liikenteeseen suhtaudutaan yhä enemmän palveluna omistamisen sijaan. Ensimmäisinä tätä kehitystä hyödyntävät alueen suuret työpaikkakeskittymät, asemanseudut ja oppilaitoskampukset.

Vaeltavien ammattilaisten edellyttämiä työnteon ympäristöjä sijaitsee jo siellä täällä pitkin Vantaata, mutta suurista, monoliittisista työpaikkakeskittymistä on jäljellä enää joitakin keskeisiä hoito- ja tuotantoyksiköitä. Työnteon muodot seuraavat lisääntyvän automatisoinnin etenemistä siten, että yhä useampia tehtäviä voidaan hoitaa ilman ihmistyötä. Pääkaupunkiseudun kallistuneiden asumiskustannusten vuoksi ihmisten päivittäiset matkat ovat pidempiä ja etätyötä tehdään yhä useammin.

Asiantuntijatyön osuus Vantaan elinkeinorakenteessa kasvaa, mutta kauppa johdannaiselinkeinoineen muodostaa edelleen suurimman osuuden kaupungin elinkeinoympyrässä. Suuri osa päivittäistavarakaupasta on siirtynyt marketeista verkkoon ja yksi kasvavimmista ammattikunnista on ruoan kotiinkuljetukseen liittyvät osa- ja kokopäivätehtävät sekä ruokaa netin kautta tarjoavat lukuisat kansalliset ja kansainväliset verkkokaupat. Ostokset maksetaan pankki- tai luottokorttien sijasta mobiilisti.

Työ 2067

Aviapolis yhteydessä maailmaan

Vuonna 2067 kuntarajoiltaan yhdistynyt Helsinki koostuu nykyisen pääkaupunkiseudun ohella nykyisistä Helsingin seutukunnan 14 kunnasta. Entisestä Vantaasta on tullut uuden Helsingin metropolialueen liikenteellinen ja liiketoiminnan keskus. Tikkurila ja lentoasema-alue ovat kasvaneet kiinni toisiinsa ja aiempaa Vantaata kutsutaan yleisnimellä Aviapolis. Raideyhteydet yhdistävät Aviapoliksen sekä pääraideverkkoon, Tallinnaan, Pietariin ja Moskovaan sekä supernopealla hyperloop-junalla Ruotsiin ja edelleen Saksaan. Lentoasemia Suomessa on jäljellä tuolloin enää kolme; Aviapolis, Oulu ja koko Lappia palveleva Rovaniemi. Ne kaikki omistaa ja niiden toimintaa pyörittää kiinalainen operointiyhtö. Aviapoliksen lentoasemalta aloitetaan ensimmäiset avaruuslennot 2060-luvun lopussa, lähes 10 vuotta ennen norjalaisomisteista Arlandaa.

Työnteko on yhä vähemmässä määrin riippuvaista paikasta. Tämän vuoksi myös asiantuntija-ammattien tarve pysyville, yhteisille työskentelytiloille pienenee. Työn ja kodin väliset matkat ovat lyhentyneet huikeasti. Uudet työpaikat syntyvät sinne missä ihmiset haluavat asua eli suuriin kaupunkikeskuksiin. Vuonna 2067 kaupungissa asuvan väestön osuus on noussut jo 90 %:in koko Suomen väestöstä ja suurin osa Lappia ja Itä-Suomea on tyhjentynyt. Tilastollisesti kasvavin ammattikunta on kaupunkiviljelijä, ja jossakin paikoin maata aiempia kauppakeskuksia on muutettu sisäviljelyyn sopiviksi sisäkasvitarhoiksi.

Kansallisvaltion merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä on vähentynyt. Kasvavissa kaupungeissa ihmiset jakautuvat kaupunkien sisällä pieniin alueyhteisöihin. Ihmiset samaistuvat entistä vähemmän kuntiin, kaupunkeihin tai kansallisvaltioihin. Tärkeämmiksi nousevat alueelliset yhteisöt, kuten päiväkotien, koulujen, urheilu- ja kulttuuripiirien tai vanhusten viriketalojen tai asuinalueen pienviljelytoiminnan ympärille muodostuneet ryhmittymät. Ilmiö heijastelee yksinäisyyttä ja kaipuuta yhteisöllisyyteen – eräänlaista vimmaista halua olla osa suurempaa merkitystä ja kokonaisuutta kuin yksittäinen elämä. Kodin ja "oman heimon" merkitys korostuu.

Yhteiskunta on vaiheittain luopunut erillisestä asumistuesta, toimeentulotuesta, eläkkeistä ja lääkevähennyksistä. Kaikista erillisistä yhteiskunnallisista tuista luovuttiin samalla kun Kela lakkautettiin 2030-luvun alussa. Rippeet Kelan tehtävistä siirrettiin maakuntahallinnon hoidettaviksi, samoin kuin portaittain käyttöönotetun perustulon maksaminen kansalaisille.

Työ 2117

Luovia projekteja ja vastuuta yhteisöstä

Voidaksemme tarkemmin ymmärtää sadan vuoden päässä odottavaa työelämää, on meidän ymmärrettävä millaisen muutospolun ihmiskunta on kulkenut sitä kohti. Ihmiskunta on kokenut suuren määrän mullistuksia, joista suurimmat liittyvät ilmastoon, ihmisten liikkumis- ja asumistottumuksiin sekä arvoissa ja arvostuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. Muutokset ovat ravistelleet Helsingin seudun osakeskusta Aviapolista siinä missä muutakin maailmaa.

Ilmastonmuutos on edennyt voimakkaasti ja Suomenkin keskilämpötila on noussut lähes 10 astetta sadan vuoden takaisesta. Lunta saadaan enää toisinaan vain pohjoisimpaan Lappiin ja sielläkin vain tammi-helmikuussa. Suuria alueita Pohjois-Afrikkaa, Lähi-itää ja osia Välimeren rannikkoalueista on muuttunut lopullisesti asumiskelvottomiksi liiallisen kuumuuden vuoksi. Aviapoliksesta onkin vuonna 2117 tullut yksi Euroopan suurimmista ilmastopakolaisten keskuksista. Saman ilmiön vuoksi Itä- ja Pohjois-Suomen pitkään jatkunut väestökato on muuttunut alati lisääntyväksi väestökasvuksi.

Työn ja vapaa-ajan välinen suhde on muuttunut dramaattisesti, koska elanto saadaan suurelta osin automatisoitujen ratkaisujen ja muun muassa robottien tekemänä. Tehokas työaika on kutistunut puoleen nykyisestä. Työ on projektiluonteista, merkityksellistä ja aivoja ravitsevaa. Myös yritykset ja kumppanuudet toimivat vailla rajoja. Työnteko muuttuu enenevässä määrin yrittäjyydeksi ja suuret talouden rakenteet murenevat ihmisen kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Maahan syntyy uusi toimettomien ja vapaiden ihmisten luokka, joka antiikin Kreikkaa ihanteena pitäen omistautuu työn asemesta tieteen, taiteen, kulttuurin ja liikunnan jaloihin taitoihin.

Sadan vuoden päästä työ joustaa ihmisen elämäntilanteen mukaan ja lähes jokaisen työura koostuu mosaiikkimaisista, päällekkäisistä työtehtävistä, nykyistä lyhyemmistä periodeista sekä useammista erilaisista ammattiurista. Työ tuo edelleen ihmiselle onnellisuutta ja merkityksellisyyttä ja työn merkitys mielihyvän tuottajana on lisääntynyt suuremman valinnanvapauden ja -mahdollisuuden myötä. Toisaalta ihmisestä on myös tullut vaativa asiakas, joka palvelujen ja tuotteiden yhteydessä ei hyväksy tusinatavaraa. Edellytämme yhä enemmän omaan palvelutarpeeseen ja elämäntilanteeseen räätälöityjä ratkaisuja.

Ihminen on epäitsekäs klaanin jäsen, joka toteuttaa omaa tehtäväänsä yhteisön hyväksi. Tarve olla yhtä luonnon kanssa on vahvistunut uudelleen. Älykäs tietoverkko mahdollistaa yhteydet ja yhteistyön paikasta riippumatta. Tämä mahdollistaa vähittäisen paluumuuton harvaan asutuille alueille ilman, että mistään tarvitsee luopua.

Ulkona on jälleen mahdollista nauttia kirkkaasta tähtitaivaasta ja raittiista ilmasta. Teollistumisen melskeessä on kuitenkin tehty kohtalokkaita virheitä, joten esimerkiksi hengitysilmaa joudutaan käsittelemään keinotekoisesti. Leikkivien lasten iloisesti helisevät äänet täyttävät jälleen vähin erin talojen pihat. Ihminen on antanut periksi ikuisen elämän tavoittelemiselle, mutta ei luopumisen tuskalle. Biologinen elämä päättyy kunkin kohdalla aikanaan, mutta kaipausta voidaan lievittää kuolleen henkilön tai vaikka kotieläimen hologrammin tai tuntuvasti kalliimman holorobon avulla. Tällöin henkilö tai perheen koira on jälleen elävien keskuudessa osana perheen arkea.

José Valanta, Vantaan elinkeinojohtaja

Tekstit on julkaistu myös Vantaan tulevaisuuskuvat -raportissa talvella 2018. 

Julkaistu: 25.6.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter