Sähköautoja ja kävelykeskustoja

pyörä

Liikenne ja liikkuminen 2027

LV: Kehärata oli aikanaan suurin liikenteellinen muutos Vantaalla. Nyt se on ollut toiminnassa jo kymmenisen vuotta. Muutos näkyy asemien ympäristössä, missä rakennukset nousevat, erityisesti Kivistössä ja Aviapoliksessa. Kaupunkia tehdään liikkumiselle tilassa, ei vain paikasta toiseen siirtymiselle. Liikkumiseen tarvitaan välietappeja, mielenkiintoisia paikkoja nähdä ja kokea.

MH: Kaupungin tiivistäminen tuottaa parempaa jalankulkuympäristöä. Pysäköintipolitiikan avulla on vähennetty autoilua keskustoissa. Kilometrin säteellä juna-asemista autopaikkanormia on pienennetty yhteen paikkaan per 120 asuinneliötä, joten keskustoihin voidaan rakentaa tiiviimpi yhdyskuntarakenne. Kaupungin toimintojen, kuten asumisen ja palveluiden, sekoittaminen vähentää myös autoilun ja sitä kautta autopaikkojen tarvetta. Yhä useammat kaupunkilaiset asuvat vyöhykkeellä, jolla päivittäiset tarpeet voi hoitaa kävelymatkan etäisyydellä.

LV: Vantaalla on yhä enemmän pyöräteitä. Se näkyy naapurikuntia korkeampana pyöräilyn osuutena. Vuonna 2012 osuus oli Vantaalla 9 % matkoista ja Helsingissä vain 6 %. Vuosittain osa pyöräteistä on rakennettu laadukkaammaksi. Yksi merkittävä yhteys vuodessa ei vielä ehdi muuttaa koko kaupunkia kymmenessä vuodessa tavoitteiden mukaiseksi, mutta turvallinen pyöräilyverkosto on hyvällä mallilla.

MH: Liikenteen sujuvuutta on parantanut älykkäiden tietokoneiden tulo ohjaamaan liikennettä. Liikenteen hetkellinen tilannekuva on paremmin tiedossa. Tietokone huomioi ruuhkat ja voi ohjata käyttämään väljempiä reittejä. Myös hälytysajoneuvojen esteetön kulku on helppo taata.

LV: Ilmanlaatu kaupunkikeskustoissa paranee, kun sähköautot yleistyvät. Niiden lataamiseen on kehitetty ratkaisuja – esimerkiksi taloyhtiöiden sähköjärjestelmiä uusitaan ja julkisia latauspaikkoja rakennetaan lisää. Taloyhtiöiden kokouksissa yritetään päästä sopuun yhteiskäyttöisen sähköauton hankinnasta. Sähköautojen käyttömahdollisuudet ovat edelleen jakautuneet epätasaisesti – eri puolilla kaupunkia latausmahdollisuuksissa on eroja.

LV: Huikein muutos Vantaalla tapahtuu elinkeinoelämän toimintaedellytyksissä ja kuntalaisten mahdollisuuksissa valita työpaikkoja. Meillä on naapurikuntia parempi tilanne, sillä isot työt on tehty ja voimme tarjota yrityselämälle Suomen parasta toimintaympäristöä jo nyt. Meillä pääsee liikkumaan junalla, bussilla, pyörällä, jalan ja autolla. Vantaa on tätä kaikkea eli meillä myös logistiikka toimii. Meillä on vähintäänkin viiden vuoden etumatka sen hyödyntämisessä.

Markus Holm, liikennesuunnittelupäällikkö
Leena Viilo, liikennesuunnittelupäällikkö el.
Anna-Leena Sjövall, ympäristöasiantuntija

Liikenne ja liikkuminen –teeman artikkeliin on yhdistetty osuuksia Leena Viilon ja Anna-Leena Sjövallin kirjoittamista teksteistä. Markus Holmin osuus on kirjoitettu keskustelun pohjalta.

Liikenne ja liikkuminen 2067

Kokeiluja tiivistyvässä kaupungissa

MH: Liikennesuunnittelu on yhä poikkitieteellisempää ja liikkumisratkaisuja on jo pitkään kehitetty yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. Pysäköinnille on varattu aiemmin runsaasti tilaa juna-asemien lähiympäristöistä. Kun ilman kuljettajaa liikkuvat ajoneuvot ovat vähitellen yleistyneet, autojen ei tarvitse enää odottaa aivan aseman vieressä. Toimitettuaan matkustajan asemalle, auto voi nykyään siirtyä odottamaan kauemmas keskustasta.

Vaihtoehtoisesti auto voi toimia taksina muille kyytiä tarvitseville. Oma auto on edelleen monen toiveena, mutta samalla yhteiskäyttö helpottuu. Itse ajavat autot tuovat myös ratkaisun yksilöllisempään joukkoliikenteeseen. Osa lasten harrastusmatkoistakin taittuu omatoimisesti.

LV: Yhteiskäyttöautoihin on siirrytty myös resurssien vähenemisen myötä. Sen lähtökohtana on, että jokin kallis ja vähälle käytölle jäävä esine voidaan omistaa yhteisesti. Uusia autoja ei voida valmistaa yhtä huolettomasti kuin 100 vuotta aiemmin, vaan hinnat ovat nousseet raaka-aineiden kallistumisen myötä. Aivan kuten aikanaan siirryttiin yhteiskäyttöpesukoneesta omaan pesukoneeseen, nyt siirrytään vastavirtaan omasta autosta yhteiskäyttöautoon. Yhteiskäyttöisyys yleistyy aluksi opiskelija-asuntojen ja palvelutalojen yhteydessä. Kaupunkialueilla oman auton hankintaa joutuu pohtimaan myös siksi, että omaa autopaikkaa joutuu jonottamaan joskus vuosia.

AS: Polttoaineiden käyttöä on jouduttu pohtimaan eettisyyden näkökulmasta. Biopolttoaineiden tuotanto sademetsiä hävittämällä on liian suuri uhka monimuotoisuudelle ja kaikki liikenevä peltomaa on jo pitkään käytetty ruuantuotantoon. Vuonna 2067 tekniikan kehitys on mahdollistanut hiilidioksidin keinotekoisen poiston ilmasta sekä täysin synteettisen fotosynteesin. Tässä ns. neljännen sukupolven biopolttoainetekniikassa alkoholipohjaisia biopolttoaineita valmistetaan suoraan auringon energiasta, hiilidioksidista ja vedestä. Polttoaineiden eloperäisistä lähtöaineista, kuten puusta tai palmuöljystä on luovuttu kokonaan. Tämä on ratkaissut vuosikymmenet jatkuneen keskustelun biopohjaisten polttoaineiden kestävyydestä.  

Markus Holm, liikennesuunnittelupäällikkö
Leena Viilo, liikennesuunnittelupäällikkö el.
Anna-Leena Sjövall, ympäristöasiantuntija

Liikenne ja liikkuminen –teeman artikkeliin on yhdistetty osuuksia Leena Viilon ja Anna-Leena Sjövallin kirjoittamista teksteistä. Markus Holmin osuus on kirjoitettu keskustelun pohjalta.

Liikenne ja liikkuminen 2117

Saavutettavuus säilyttää arvonsa

LV: Vain arvovalinnat kantavat sadan vuoden päähän. Kaikki fiktiossa kuvatut tekniset ratkaisut ovat olleet oman aikansa vankeja tai tukeutuneet kuolevaan trendiin. Liikkumisenkin kannalta merkityksellistä on sillä, millaisiksi ajattelemme asumisen, työnteon, koulutuksen, hoivan ja ruuan tuotannon tulevaisuuden muodostuvan ja millaisten arvojen pohjalta valintoja tehdään. Tekniset ratkaisut, kuten ilman kuljettajaa liikkuvat ajoneuvot, lentävät robotit tai leijulaudat ovat ainoastaan esimerkkiratkaisuja. Tulevaisuus ei ole suunniteltavissa, vaan se on vaihtoehtoisten tulevaisuuksien viuhka.

MH: Liikkumisen tarve kertoo talouskasvusta ja hyvinvoinnista. Hyvä saavutettavuus on edelleen vuonna 2117 aktiivisen yhteiskunnan edellytys. Esimerkiksi osaavaa työvoimaa ja asiantuntijoita ei yleensä ole saatavilla kävelykaupungin etäisyydeltä – mitä erikoistuneemmista tehtävistä on kysymys, sitä laajemmalta alueelta työpaikkojen tulee olla saavutettavissa. Autot ovat siihen yksi toimiva ratkaisu ja parantavat elämänlaatua. Lentokentän läheisyys ja sen tarjoamat kulkuyhteydet maailmalle houkuttelevat edelleen vuonna 2117 huippuyrityksiä asettumaan Vantaalle.

LV: Kaupungistumiskehityksestä huolimatta iso osa Vantaasta ja etenkin muusta Suomesta on edelleen harvaan asuttua maaseutua, jolle tyypillistä ovat pitkät etäisyydet. Liikkumiseen näille alueille tarvitaan edelleen henkilökohtaisia kulkuneuvoja.

MH: Raskas raideliikenne, kuten Vantaan kehärata, toimii yhä julkisen liikenteen perusrunkona. Aiempina vuosikymmeninä asemille siirryttiin omalla autolla. Liityntäpysäköinnin alueiden sijaan asemien lähelle ovat kuitenkin vähitellen kasvaneet tiivistyvät keskustat. Nykyään asemille tullaan ilman kuljettajaa liikkuvilla kutsutakseilla, joiden reitit optimoidaan algoritmin avulla. Robottiautoihin alkuvaiheessa liittynyt huoli hakkeroinnista on hälvennyt ja niiden käyttö on arkipäiväistynyt.

MH: Liikkumisen ilmastovaikutuksissa suuret valinnat liittyvät kaupunkirakenteen tietoisen tiivistämisen lisäksi liikkumiseen käytettävän energian tuotannossa. Ekologisuutta parantavat ratkaisut, kuten aurinkovoimalla tai vedyllä liikkuvat ajoneuvot, ovat yleisesti käytössä. Liikkumisen sujuvuuden lisäksi pyritään edelleen käyttäjien liikkumismukavuuden ja valinnanvapauden säilyttämiseen.

Tina Kristiansson, ympäristösuunnittelija
Anna-Leena Sjövall, ympäristöasiantuntija
Leena Maidell-Münster, ympäristöpäällikkö

Tekstit on julkaistu myös Vantaan tulevaisuuskuvat -raportissa talvella 2018. 

Julkaistu: 25.6.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter