Uusi vihreä tiivistyvässä kaupungissa

Pikkujärvi

Luonto ja ympäristö 2027

Ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä vuosikymmeniä, vaikka kasvihuonekaasupäästöjä onkin onnistuttu vähentämään Vantaalla, Suomessa ja monin paikoin ympäri maailman. Kymmenen vuoden päästä vantaalaiset saavat niskaansa entistä useammin rankkasateita ja kamppailevat myrskysäissä. Vantaalla on sateesta ja lumen sulamisesta syntyvän taajamien valumaveden (hulevesi) hallinta jo pitkällä. Monet pääsevät näilläkin keleillä kulkemaan kuivin jaloin. Vettä viivytetään huleveden hallintaan suunnitelluissa rakenteissa, jolloin puroihin ja jokiin päätyy kirkkaampaa vettä. Samalla hulevesirakenteet viherryttävät ja elävöittävät kaupunkia.

Luonnon monimuotoisuutta on lisätty rakennetuilla alueilla. Hulevesirakenteiden lisäksi viherseinät ja viherkatot tuovat luonnon myös tiiviisti rakennetuille alueille. Koska kesät ovat jo yleisesti pidempiä, kattopuutarhat ja kaupunkiviljely ovat lisänneet suosiotaan. Tiiviisti rakennetuille alueille kurottautuva vihreä nähdään osana kaupungin ekologista verkostoa. Verkoston toiminta ymmärretään entistä paremmin. Myös verkoston murrokset ja katkeamat ovat tiedossa, mutta niitä ei ole vielä päästy riittävästi korjaamaan. Luonnonsuojelualueiden verkosto on kattava. Luontotutkijat ovat myös suurelta osin löytäneet ja tunnistaneet kaupunkimme luonnon helmet, ja niiden suojelu on edennyt suotuisasti.

Kaupunkimetsien arvostus on noussut kymmenessä vuodessa. Vantaalaiset voivat olla ylpeitä oman kaupunkinsa metsistä. Uudet luonnonsuojelualueet ja Vantaalla jo pitkään toteutettu kaupungin metsienhoito, jossa yhtenä lähtökohtana on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ovat edesauttaneet rikkaan metsäluonnon kehittymistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kuitenkin näkyvät ekosysteemeissä. Uusia lajeja ilmestyy, ja haitallisten vieraslajien vaikutus voimistuu.

Vantaalaiset tiedostavat entistä paremmin luonnon merkityksen ihmisen hyvinvoinnille ja virkistäytyminen luonnossa on yleistä. Kaupunkilaiset myös tuntevat viheralueet hyvin ja entistä useampi ymmärtää ammentaa hyvinvointia luonnosta. Hiljaisia alueita kaivataan ja suojelussa pyritään hiljaisten alueiden verkoston luomiseen.

2020-luvulla energia-ala on saavuttanut Suomessa suuren murroksen. Siirrytään pois vanhasta mallista, jossa energiaa tuotettiin keskitetysti isoissa voimaloissa ja syötettiin sähkö- ja kaukolämpöverkkoja pitkin käyttäjille. 2020-luvulla energiankäyttäjistä tulee energiantuottajia, kun yhä useammat vantaalaiset kotitaloudet ja yritykset alkavat itse tuottaa energiaa katoilla ja pihoilla omiin ja muidenkin tarpeisiin. Kehitystä vauhdittaa lainsäädännön muuttuminen niin, että yksityisestä tuottajasta tulee tasavertainen kilpailija sähkömarkkinoilla.

Luonto ja ympäristö 2067

Eteläistä lajistoa ja uutta energiaa

Kaupungin kattava viherverkosto on toimiva ja jatkuu luontevasti rajojemme ulkopuolelle. Ekologisten yhteyksien murtumia on paikattu: milloin valtatien yli on rakennettu vihersilta, milloin taas on kadonneen yhteyden tilalle istutettu metsää. Vantaan vesistöissä virtaa puhdasta vettä ja joet ja purot tuottavat runsaasti kalaa kaupunkilaisille. Luontotietoisuus ovat edelleen lisääntynyt ja luonnonsuojelualueita on lisätty uuden tutkimustiedon valossa. Luonnonsuojelualueet ovat osa ekologista verkosta ja myös virkistysalueverkostoa.

Vantaalaiset löytävät reittinsä ja polkunsa maastoon, missä päin Vantaata asuvatkin. Sipoonkorpi on tunnettu myös laajemmin, aina Aasiassa asti, sillä lentojen välillä alueelle järjestetään elämysmatkoja. Myös Petikon luontovirkistysalue on kasvattanut suosiotaan uusien reittien ja harrastusmahdollisuuksien vuoksi.

Jos hyvin käy, niin vuonna 2067 on hiljaisempaa kuin nyt, koska esimerkiksi polttomoottoreista on luovuttu ja lentokoneiden äänetkin on huipputekniikalla saatu vaikenemaan. Vielä muutama vuosikymmen aikaisemmin yritettiin varjella viimeisiä hiljaisten alueiden rippeitä, mutta nyt luontoääniin voi sukeltaa jo aivan nurkan takana.

Lumiset talvet alkavat olla harvassa, joten Petikossa pääsee hiihtämään enää harvemmin. 2000-luvun alkupuolella tehtiin valintoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mitä enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä on pystytty vähentämään, sitä enemmän entistä vuoden 2067 ilmasto muistuttaa. Ilmastonmuutos näkyy kaikesta huolimatta ihmisten, eläinten ja kasvien elinympäristössä.

Ilmaston muuttuessa myös luonto muuttuu ja eteläiset lajit syrjäyttävät pohjoisen lajeja. Jos lämpötila nousee neljä astetta, ei ole harvinaista, että savupiippua koristaa kattohaikaran pesä tai että pesukarhut ja ehkä myös sakaalit vaeltavat metsissämme. Lupiinien sijaan tienreunojamme koristavat unikot. Lämpötilamme on kuin Unkarissa. Luonnonsuojelun haasteet ovat muuttuneet, uudet entistä haitallisemmat vieraslajit ovat saaneet jalansijaa luonnossamme.

Vantaalla energia tuotetaan hiilineutraalisti. Aurinkoenergia ja tuulivoima kasvavat sähköntuotannon selkärangaksi, kun älykkäät järjestelmät ja energian varastoinnin kehitys mahdollistavat sähkö- ja lämpöenergian varastoinnin ja kulutuksen tasapainottamisen. Vantaallakaan horisontissa eivät enää siinnä voimalaitosten korkeat piiput. Koteihin virtaava kaukolämpö on maalämpöä.

Tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi energiasektoria on mullistanut synteettisen biologian kehittyminen. Kolmannen sukupolven biopolttoaineita valmistetaan leväbiomassan avulla auringon valoenergiasta, vedestä ja ilman hiilidioksidista. Tällä tuotantotavalla jopa 10 prosenttia auringon säteilyenergiasta saadaan valjastettua polttoaineen sisältämäksi kemialliseksi energiaksi, kun ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hyötysuhde oli ollut vain 0,1 %.

Luonto ja ympäristö 2117

Ennakoimaton ilmastonmuutos

Edellisten vuosikymmenten aikana toteutuneet ilmastonmuutokset ennakoivat vielä paljon suurempia muutoksia vuonna 2117 ja tulevina vuosisatoina. Ilmastonmuutos on elinympäristöjen häviämisen jälkeen suurin uhka luonnon monimuotoisuuden säilymiselle maailmanlaajuisesti. Ympäristönsuojelu on edistynyt ja esimerkiksi energiantuotanto on hiilineutraalia, mutta ilmastonmuutos uhkaa jättää menneet saavutukset varjoonsa.

Vuonna 2117 ilmaston lämpeneminen tulee olemaan erityisen rajua Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla. Odotettavissa on jopa 3 - 7 asteen lämpötilan nousua Suomen alueelle vuoteen 2100 mennessä. Talvet ovat lämmenneet kesiä enemmän. Etelä-Suomen talvista tulee suurelta osin lumettomia ja nykyistä sateisempia.

Lämpötilan nousu ja ilman kasvanut hiilidioksidipitoisuus kiihdyttää kasvien yhteyttämistä ja kasvua. Kasvukauden pidentyminen vaikuttaa koko ekosysteemin tuottavuuteen. Kasvien perustuotannon havaittiin lisääntyneen jo 2000-luvun alussa ja Pohjois-Euroopan ekosysteemien perustuotanto onkin kasvanut jopa 50 % vuoden 2117 lähestyessä (verrattuna vuosiin 1961–1990). Pohjoisten ekosysteemien tuotantokyvyn kasvulla voi olla sekä myönteisiä että haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kasvinsyöjät, kuten hirvieläimet, voivat runsastua. Suomessa on havaittu metsänkasvun kiihtyneen, mikä voi toisaalta heikentää puiden pakkasenkestävyyttä.

Maapallolla aiemmin tapahtuneet ilmastonmuutokset ovat edenneet nykyistä hitaammin ja muut ympäristönmuutostekijät, kuten elinympäristöjen häviäminen tai saasteet, eivät ole rasittaneet eliöstöä. Tämän vuoksi ihmisen aiheuttamalla ilmastonmuutoksella saattaa olla paljon dramaattisemmat vaikutukset elämään maapallolla, kuin aiemmin historiassa tapahtuneilla. Ilmastonmuutoksen rajuus ja seurannaisvaikutusten laajuus ovat yllättäneet myös Vantaalla – ilmasto vaikuttaa kaikkialla, ruuantuotannosta muuttoliikkeeseen ja ammatinvalinnasta vapaa-ajan toimintaan.

Tina Kristiansson, ympäristösuunnittelija
Anna-Leena Sjövall, ympäristöasiantuntija
Leena Maidell-Münster, ympäristöpäällikkö

Tekstit on julkaistu myös Vantaan tulevaisuuskuvat -raportissa talvella 2018. 

Julkaistu: 26.6.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter