Palvelut taskussa ja kulutus kaikkialla

nuorisoa

Palvelut 2027

Jos kaupungin infrastruktuurin kehittyminen vie vuosikymmeniä, voivat palvelut uudistua hyvinkin nopeasti. Vuonna 2027 elämme digitaalisten palvelujen merkittävintä nousukautta. Suurin osa kuluttajista tekee ostoksensa verkossa ja hyödyntää lukuisia palveluja langattomasti. Aikaisemmin vain yksityisellä sektorilla käytössä olleet digipalvelut on otettu laajasti käyttöön myös julkisella sektorilla. Lääkärin konsultaatio onnistuu etäyhteydellä ja nettikameralla kotisohvalta. Konttorissa odottaminen ja allekirjoitusten raapustaminen ovat historiaa, kun tarvittavat sopimukset on mahdollista solmia verkon välityksellä ja allekirjoitukset hoitaa sähköisellä tunnistautumisella.

Digitalisaatio ei poista kaupunkilaisten palvelutarvetta, joten palvelut on luonnollisesti edelleen tuotettava. Sähköinen asioiminen mahdollistaa kuitenkin palvelujen hyvin kustannustehokkaan tuottamisen useimmilla toimialoilla. Digipalvelut aiheuttavat päänvaivaa osalle senioriväestöstä, jotka eivät ole innostuneet uusista sähköisistä palveluista. Sen sijaan nuoremmat sukupolvet sukkuloivat hyvin luontevasti verkkoympäristössä.

2020-luvun alussa uudistetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muuttaneet palvelujen tuottamistapoja merkittävästi. Erikoishoidon palvelut on koottu entistä suurempiin hyvinvointikeskuksiin, joita pääkaupunkiseudulla on vain muutama, yksi myös Vantaalla. Tavanomaisemmat hoitotoimenpiteet ovat siirtyneet merkittävältä osalta yksityisille palvelutuottajille johtuen kaupunkilaisten hoitopaikan valinnanvapauden toteutumisesta. Asiakkaalle ei ole merkitystä kuka palvelut tuottaa, kunhan ne ovat tarkoituksenmukaisia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa raja julkisen ja yksityisen palvelun välillä hämärtyy. Kilpailussa pärjäävät ne, jotka osaavat ratkaista asiakkaan ongelmat parhaiten.

Yritykset eivät näe palvelujen tuottamista enää yksisuuntaisena prosessina, jossa tuottaja mahdollistaa palvelun ja asiakas kuluttaa sen. 2020-luvun Vantaalla palvelut rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Apuna tässä toimii yritysten keräämä asiakastieto – ns. big data – jonka avulla kuluttajien valintoja ja niiden vaikutuksia seurataan entistä tarkemmin.

Palvelut 2067

Roope rautakäsirobotti

Robotiikka ja tekoäly ovat kehittyneet merkittävästi 2000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla. Maailman väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat tuoneet robotit erityisesti koteihin ja terveydenhoitoon. Jokaisella kaupunkilaisella on useita robotteja, jotka auttavat niin arkiaskareiden parissa kuin haasteellisemmissakin tehtävissä. Hurjaa vauhtia lisääntyneet robotit takaavat hyvinvoinnin kasvun kaikissa kansanryhmissä. Robottien joustava sijoittuminen kaupunkiin mahdollistaa palvelujen hyvän saavutettavuuden, eikä harvinaisempiakaan palveluja tarvitse hakea kaukaa.

Robotiikka ja tekoälyn kehittäminen ovat mahdollistaneet muutamalle toimijalle merkittävät voitot ja markkinaosuudet. Nämä digitaalisia palvelualustoja hallitsevat suuryritykset ovat muuttaneet elämäntapojamme. Asiakkailta kerättävä tieto ja älykkäästi tuotettu markkinointi-informaatio lisääntyy entisestään. Sallimalla yritysten kerätä rajattomasti tietoa on heillä merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaiden kulutustottumuksiin ja käyttäytymiseen.

2060-luvulla kaupunkilaiset mittaavat jatkuvasti sekä ympäristöään että kehoaan. Terveyspalvelujen tuottaminen on entistä helpompaa, kun ihmisillä on jatkuvasti kehoa seuraavat terveysteknologialaitteet mukanaan. Terveydenhuolto perustuu entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn kuin jo todettujen sairauksien hoitoon.

Kaupunkilaiset käsittävät elämänsä entistä enemmän palvelujen kautta. Palvelut ovat haastaneet perinteisten tavarojen kulutuksen eikä väestö halua useinkaan omistaa enää kaikkia laitteita vaan he tyydyttävät kulutustarpeensa erilaisilla palvelusopimuksilla. Matkustaminen on vähentynyt merkittävästi, koska melkein saman kokemuksen voi saavuttaa virtuaalisesti. Nopeasti kehittyneen keinotodellisuuden avulla kotisohvalta voi kokea valtameren aallot tai vuoriston tuulen.

Palvelut 2117

Määrästä laatuun, suoritteesta elämykseen

Robottipalvelut ovat tuoneet lukuisat palvelut kaikkien ulottuville ja helpottaneet merkittävästi kaupunkilaisten elämää, mutta samalla ne ovat eristäneet ihmisiä sosiaalisesti. Lisäksi kaupunkilaisten kontakti lähiympäristöön saati laajempiin luontoalueisiin on heikentynyt merkittävästi. Huomattava osa kaupunkilaisista olisi suurissa vaikeuksissa ilman robottien apua. Tämän tiedostaminen on aiheuttanut laajan reaktion robotiikan hallitsevuutta vastaan.

Tikkurilan Kielotiellä pohditaan kuinka monta kotirobottia on liikaa? Lisääntyneet robotit ja jatkuva mittaaminen sekä elämän automatisointi turhauttavat useissa väestöryhmissä. Osa ihmisistä kokee, että muutama ylikansallinen palveluntuottaja hallitsee heidän elämäänsä liiallisesti. Kaupunkilaiset ovat kyllästyneet keinotekoiseen elämään sekä virtuaalimaailmaan ja kaipaavat konkreettisempaa ympäristöä ja sosiaalisia ihmissuhteita. Yksinkertaiset asiat, kuten kävely lähipuistossa tai yhteiset mökkimatkat palaavat suureen suosioon.

Teknisestä kehityksestä huolimatta yhteiskunnan sosioekonomisia eroja ei ole kyetty täysin poistamaan. Robotiikan myötä liki kaikille voidaan tuottaa perustason palvelut, mutta huipputeknologian mahdollistamia erikoispalveluja käyttävät vain kaikkein varakkaimmat. Näiden avulla useimpien on mahdollista elää reilusti yli 100 vuotta.

Kaupunkilaiset käyttävät jatkuvasti enemmän luonnonvaroja ja suurta osaa väestöstä huolettaa niiden ehtyminen. Moni haluaa tehdä itse ennen roboteille kuuluneet tehtävät, koska niiden tekeminen tuo elämään merkitystä ja samalla ihmiset voivat toteuttaa itseään. Ihmisten tuottamia palveluita – humaanit palvelut – arvostetaan myös huomattavasti enemmän kuin robotiikkapalveluja.

Joni Heikkola, entinen yleiskaavasuunnittelija

Tekstit on julkaistu myös Vantaan tulevaisuuskuvat -raportissa talvella 2018. 

Julkaistu: 26.6.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter