Viheralueilla toimintaa ja ilmastotyötä

puro ja lapset

Vapaa-aika 2027

Viheralueet ja niiden hoito ovat tärkeä osa kuntien asukkaille tuottamia palveluita. Vuonna 2027 elämme uuden viheralueohjelman 2021 - 2030 aikaa. Viheralueet ovat kestävästi toteutettuja, hoidettuja ja käytettyjä, alueelleen luonteenomaisia sekä monimuotoisia.

Viheralueet tarjoavat monipuolisia palveluita, jotka ovat kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa. Asukkaiden osallisuusmahdollisuudet sekä viheralueiden suunnittelussa että kunnossapidossa ovat lisääntyneet muun muassa sähköisten vuorovaikutusmenetelmien käyttöönoton myötä.

Ulkoilureittiverkosto on täydentynyt jokien rannoilla ja Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee Kuusijärveltä Vanhan Porvoontien ylittävää siltaa pitkin. Kaupungin kasvaessa viheralueiden toimintapuistoja ja koira-aitauksia on rakennettu lisää. Lapsille ja senioreille on toteutettu yhteisiä alueita. Puistot toimivat kaupungissa kohtaamisen paikkoina.

Purot ja joet ovat tärkeässä osassa tiivistyvässä kaupungissa. Erityisesti Tikkurilan jokirantaa, Korson Ankkapuistoa, Petikkoa ja Kuusijärveä on kehitetty. Tikkurilankoski virtaa vapaana ja sen ympäristö on virkistyskäytössä. Vaaralan lammista suunnitellaan Helsingin kanssa yhteistä uinti- ja virkistyspaikkaa.

Ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntyminen pakottaa varautumaan rajuihinkin myrsky- ja tuulituhoihin. Metsien oikealla hoidolla pystytään toisaalta sitomaan enemmän hiiltä ja osallistumaan biotalouden kehitykseen. Luonnon monimuotoisuutta lisäävät myös maisemapellot ja niityt sekä laiduneläinten käyttö niittyjen hoidossa.

Vapaa-aika 2067

Monimuotoisuutta ja uusia palveluita

Yhteiskunta huolehtii edelleen siitä, että Vantaan viheralueita hoidetaan suunnitelmallisesti. Viheralueiden käyttö on lisääntynyt kaupungin tiivistyessä, pihojen pienentyessä ja asukasmäärän kasvaessa. Viheralueilta toivotaan entistä enemmän toiminnallisuutta, mutta myös monimuotoisuutta. Kalliot, purot ja muut säilyneet luontoalueet ovat myös tärkeä osa viheralueita. Puistojen ja katujen roskaaminen on loppunut kierrätyksen tehostumisen myötä.

Monimuotoisuus on lisääntynyt esimerkiksi palauttamalla umpeenkasvaneita peltoja ja niittyjä avoimiksi alueiksi. Vantaan pelloilla tuotetaan yleisesti myös lähiruokaa. Lähimetsien hoidossa lehtipuustoa on suosittu ilmaston lämpenemisen takia. Pyökkikin menestyy jo Vantaalla. Metsäsuunnitelmien toteuttaminen on lisännyt hiilen sitoutumista metsien kasvuun.

Uusia liikuntamuotoja kehitetään ja ulkoilualueet palvelevat myös näissä uusissa tarkoituksissa. Monipuoliset liikkumisen mahdollisuudet ovat viheralueiden suunnittelun lähtökohtana. Ulkona liikkuminen on lisääntynyt, koska vuoden lämmin kausi on aikaisempaa pidempi. Talvilajien harrastusmahdollisuudet puolestaan kapenevat, ja talvikaudella tarvitaan edelleen sisäliikuntatiloja. Viheralueiden valaistuksessa säästetään energiaa uudenlaisten ohjausratkaisujen avulla. Pimeiden talvien lisääntyminen lumen puutteen takia edellyttää kuitenkin myös valaistuksen lisäämistä.

Mobiilipalveluiden avulla asukkaiden on helppo saada lisää tietoa viheralueiden käyttömahdollisuuksista sekä osallistua niiden kehittämiseen. Virtuaalipelit ovat myös lisänneet puistojen käyttöä.

Vapaa-aika 2117

Kattavat viheralueet tallella

Viheralueet puhdistavat ilmaa ja vettä, torjuvat melua, tasaavat tulvia ja sään paikallisia ääri-ilmiöitä, tarjoavat elinympäristöjä ja mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja kuntoiluun sekä maisemasta nauttimiseen. Lähiruuan tuottaminen viheralueille on yleistä. Nämä tutut periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia.

Vantaan viheralueiden puolesta on tehty järjestelmällistä työtä yli 100 vuoden ajan. Vantaan asukasmäärä on kasvanut ja kaupunki tiivistynyt, mutta tästä huolimatta vihreät alueet on saatu pääosin säilytettyä.

Asukkaita kannustetaan pitämään huolta piha- ja katuvihreästä. Luonnonmukaisten alueiden helppo saavutettavuus ilahduttaa asukkaita ja houkuttelee myös turisteja maailmalta pistäytymään vaikka lentomatkojen välillä Kuusijärvellä saunomassa.

Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö
Aino Leino, puistopäällikkö

Tekstit on julkaistu myös Vantaan tulevaisuuskuvat -raportissa talvella 2018. 

Julkaistu: 26.6.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter