Liikenteelliset vaikutukset

Ratikka Kielotiellä

Yleiskaavaehdotus valmistuu loppuvuodesta 2019. Tässä raportissa on tarkasteltu millaisia vaikutuksia yleiskaavaan sisältyvillä liikennehankkeilla on liikkumiseen ja liikenteeseen vuosina 2030 ja 2050, kun kaupungin ja koko seudun asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat huomattavasti nykytilanteesta. Tarkastelut on tehty seudullisella liikennemallilla. Yleiskaavan vaikutuksia on verrattu sekä yleiskaavalle asetettuihin tavoitteisiin että nykytilanteeseen.

Yhteenveto raportista

Kaupungin voimakas kasvu lisää liikennettä, mutta yleiskaava ohjaa kestävämpiin kulkutapoihin

Vantaan asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat nykytilanteesta vuoteen 2050 mennessä huomattavasti, mikä kasvattaa luonnollisesti myös Vantaalla tehtävien matkojen määriä. Päivittäin tehtävien matkojen määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä yli puolitoistakertaiseksi nykytilanteeseen nähden.

Uusi maankäyttö sijoittuu kuitenkin pääosin alueille, joilla edellytykset autottomaan liikkumiseen ovat hyvät. Tämä ohjaa liikenteen matkamäärien kasvua kestäviin kulkutapoihin ja henkilöautojen matkamäärä pysyy nykytasolla.

Matkamäärien siirtyminen kestävimpiin kulkutapoihin on kuitenkin riippuvaista liikenteen hinnoittelun (alueelliset pysäköintimaksut, ruuhkamaksut) käyttöönotosta. Jos hinnoittelua ei oteta käyttöön lyhyellä aikavälillä, niin henkilöautomatkojen määrä kasvaa samalla vauhdilla asukas- ja työpaikkamäärien kanssa.

Vuoteen 2030 aiheutuvat muutokset liikenteessä vastaavat yleiskaavalle määriteltyjä tavoitteita

Muutokset liikenteessä nykytilanteesta ennustevuoteen 2030 vastaavat yleiskaavalle määriteltyjä tavoitteita. Kestävien kulkutapojen kulkutapaosuuden kasvu johtaa liikenteen suoritteiden ja päästöjen vähenemiseen. Samalla päätieverkon liikenteen sujuvuus paranee nykytilanteesta, mikä on tärkeää erityisesti tavaraliikenteen näkökulmasta.

Maankäytön tiivistyminen ja liikenteen parempi sujuvuus parantavat saavutettavuutta. Saavutettavuus paranee merkittävästi alueen työpaikkojen

ja lentoaseman näkökulmasta, mikä luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle. Erityisesti Itä-Vantaan alueella Vantaan ratikka parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta.

Liikenteessä tapahtuvissa muutoksissa suurin vaikuttava tekijä on liikenteen hinnoittelu, joka kuuluu osana MAL2019-suunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Jos hinnoittelu ei toteudu, niin autoliikenteen määrät kasvavat ja liikenteen ruuhkautuminen ja sen synnyttämät päästöt ovat huomattavasti tässä esitettyä suuremmat.

Maankäytön voimakas kasvu edelleen vuoteen 2050 aiheuttaa haasteita kestävän liikkumisen kehittämiselle

Vuoden 2030 jälkeen kulkutapaosuuksien kehitys pysähtyy. Tämän taustalla on useita syitä, joista esiin voi nostaa sen, että suurimmat liikenteeseen vaikuttavat järjestelyt on tehty vuoteen 2030 mennessä, niistä tärkeimpänä liikenteen hinnoittelu. Tieverkon ruuhkautumisen ja päästökehityksen osalta tilanne vastaa kuitenkin monella mittarilla nykytilannetta asukas- ja työpakkamäärien suuresta kasvusta huolimatta.

Vuoteen 2050 mennessä asukasmäärän kasvu ja tiivistyminen parantavat edelleen työvoiman saavutettavuutta. Kaupunkikeskustojen välisen saavutettavuuden kannalta huolta aiheuttaa erityisesti junaliikenteen suunnitellut ajantasaukset, jotka hidastaisivat liikkumista kaupungin eri osien välillä suhteellisen merkittävästi.

Vantaan yleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, raporttiluonnos

Vantaan yleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, liitteet

Lisätietoja:

Työtä ohjasi työryhmä, johon Vantaan kaupungilta kuuluivat: Tiina Hulkko (pj.), Markus Holm, Joonas Stenroth, Susanna Koponen, Jarmo Pajunen Riikka Tuomi.

Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy, jossa työhön osallistuivat Atte Supponen, Annika Rantala ja Timo Kärkinen.

Raporttiluonnos valmistui 20.05.2019

Julkaistu: 23.9.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter