Ilmastovaikutusten arviointi yleiskaavaluonnoksessa

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimpia ympäristökysymyksiä. Ilmaston lämpenemisellä on globaaleja vaikutuksia ja ne näkyvät paitsi vuoden keskilämpötilan kohoamisena, myös sään ääriilmiöiden lisääntymisenä. Vaikutusten pienentämiseksi päästöjä tulee leikata nopeasti. Samalla on myös varauduttava tuleviin muutoksiin.

Vantaan kaupunki on sitoutunut vähentämään päästöjään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa päästöjen leikkaamista noin 80 % vuoden 1990 tasosta ja loppujen kompensoimista. Tavoitteesta päätti Vantaan kaupunginvaltuusto marraskuussa 2017. Tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu resurssiviisauden tiekartta.

Tiekartan ja hiilineutraalisuustavoitteen lisäksi Vantaa on sitoutunut useisiin päästöjen vähentämiseen tähtääviin kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja julistuksiin.

Vantaan yleiskaavan 2020 ilmastovaikutuksia on tarkasteltu sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen näkökulmasta. Yleiskaavan vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään on arvioitu syöttämällä yleiskaavan ratkaisujen vaikutukset ilmastopäästölaskuriin sekä vertaamalla yleiskaavan ratkaisuja hiilineutraaliustavoitteen taustatöissä tunnistettuihin toimenpiteisiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista on arvioitu ekosysteemipalveluiden näkökulmasta, mallintamalla kaupunkirakenteen lämpösaarekeilmiötä ilmastoskenaarioiden valossa sekä arvioimalla hulevesitulviin varautumisen toimenpiteitä.

Johtopäätökset

Nykyisten ennusteiden mukaan ilmasto tulee muuttumaan, mutta tulevista päästömääristä riippuu, kuinka suuri muutos on. Vantaan kaupunki on sitoutunut leikkaamaan päästöjä voimakkaasti ja tavoitteena on hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Tämä edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä eri sektoreilla, joista suurimmat ovat energiantuotanto ja liikenne. Samalla väestö ja työpaikkamäärä kaupungissa kasvavat voimakkaasti.

Yleiskaava ohjaa kohti kestäviä liikkumismuotoja kehittämällä joukkoliikenneverkostoa, luomalla korkeatasoisen polkupyöräilyn baanaverkoston sekä keskittämällä kasvua erityisesti juna-asemien läheisyyteen ja pikaraitiotien varrelle. Useimmin tarvittavat palvelut ohjataan keskustoihin sekä asumisen alueille, jolloin liikkumistarve pienenee ja palvelut ovat helpommin saavutettavissa kestävillä kulkumuodoilla. Palveluiden sijoittumiseen ja asukkaiden kulkutavan valintaan vaikuttavat kuitenkin myös monet muut seikat kuin kaavoitus.

Arvioinnissa tunnistettiin merkittäväksi haasteeksi yleiskaavan aikajänteelle ennustettu kasvu. Asukas- ja työpaikkamäärän kasvu edellyttää uusien asuin- ja työpaikkarakennusten rakentamista, ja kasvava rakennuskanta kuluttaa entistä enemmän lämmitysenergiaa ja sähköä. Yleiskaava ei ohjaa rakennusten lämmitysmuotoja tai käytettäviä polttoaineita, vaikka ohjaakin kasvun enimmäkseen kaukolämpöverkon piiriin. Yleiskaavassa ei myöskään ole huomioitu uusiutuvan energian tuotantoa, sillä esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen ei edellytä lupia ja maalämpökaivon poraaminen on mahdollista toimenpideluvalla, eikä niiden toteuttamista ohjata yleiskaavalla. Yleiskaava ei myöskään ota kantaa rakennusten kestävyyteen.

Koska uusiutuvan energian hyödyntäminen on ollut vähäistä sen mahdollistavien tai siihen suosittavien asemakaavojen toteutuksessa, ja koska hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on vaativa tavoite, tulisi myös yleiskaavassa huomioida keinot hillitä rakentamisen ja rakennuksen energiankulutuksen päästöjä. Yleiskaavassa voitaisiin ohjata yleismääräyksellä kestävien energiamuotojen suosimista ja tarkemmassa suunnittelussa voidaan alueille asettaa täsmällisempiä tavoitteita.

Yleiskaava mahdollistaa kaupungin sopeutumisen ilmastonmuutokseen. Määräykset tukevat sellaisen kaupunkirakenteen muodostumista, jossa hellekausina kasvillisuus viilentää ilmaa ja sateella vesi viipyy kasvullisilla alueilla. Kaupunkirakenne ja viheralueverkosto pysyvät edelleen sellaisina, että viheralueita on kattavasti joka puolella kaupunkia lähellä ihmisiä. Laajat metsäalueet Sipoonkorvessa ja Petikossa säilyvät.

Sateisuuden lisääntymiseen on varauduttu rajaamalla vesistötulva-alueet pois rakentamisen piiristä ja varaamalla tilaa hulevesitulva-altaille. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida viherrakenteen säilyminen myös tiivistyvän kaupunkirakenteen sisällä sekä asettaa tavoitteet vihertehokkuudelle ja mitoittaa hulevesitulva-altaat.

Kestävää kehitystä yleiskaavan yhtenä tärkeänä lähtökohtana voisi tuoda voimakkaammin esille. Yleiskaava on keskeinen kaupunkirakenteen kehittämisen työkalu, ja sen tulee tukea kestävyystavoitteita. Päästölaskennan perusteella suunta on oikea, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii yleiskaavan toteutumista kestävällä tavalla. Kestävyys on yksi elinympäristön laadun näkökulma, ja jatkossa sen painoarvo tulee todennäköisesti kasvamaan.

Työryhmä

Arviointi on toteutettu kaupungin omana työnä ja sen ovat tehneet Anna-Mari Kangas, Antonina Myllymäki, Paula Kankkunen ja Laura Muukka (kaupunkisuunnittelu, yleiskaavoitus) sekä Iina Heikkilä (ympäristökeskus). Työtä ovat kommentoineet HSY:n asiantuntijat Juha Viholainen, Pia Tynys ja Maaria Parry. Ilmastonmuutokseen sekä lämpösaarekeilmiöön liittyvät mallinnukset on tehnyt Ilmatieteen laitos (Kirsti Helle, Carl Fortelius) osana iScape-tutkimushanketta.

Ilmastovaikutusten arviointi -raportti, 8.8.2019

Resurssiviisas Vantaa

Julkaistu: 24.9.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter