Melu- ja ilmanlaatuvaikutusten arviointi yleiskaavaluonnoksessa

Lentokone taivaalla

Ilmanlaatu ja melu ovat keskeisiä kaupunkiympäristön terveyshaittojen aiheuttajia. Suurimmat melunlähteet Vantaalla ovat lentoliikenne, tie- ja katuliikenne sekä raideliikenne. Myös esimerkiksi kivenmurskaamot ja betoniasemat aiheuttavat melua. Ilmanlaatuhaittoja syntyy erityisesti tie- ja katuliikenteestä, mutta myös puun pienpoltto heikentää ilmanlaatua paikallisesti.

Työssä arvioitiin yleiskaavan vaikutuksia ilmanlaatuun ja meluun sekä asumisen sijoittumisen näkökulmasta yleiskaavan vaikutuksia ilman epäpuhtauksille ja meluhaitoille altistumiseen. Ensin arvioitiin sitä, minkä verran melu ja ilmanlaatuhaitat lisääntyvät yleiskaavan mahdollistamalla kasvulla, huomioiden yleiskaavan mukaiset liikennehankkeet. Tämän perusteella arvioitiin sitä, onko yleiskaavassa osoitettu uusia tai tiivistyviä asuinalueita sellaisissa paikoissa, joissa ilmanlaatu- tai meluongelmat ovat todennäköisiä.

Yhteenveto, johtopäätökset

Vantaa on väylien ja ratojen halkoma kaupunki, jonka keskellä sijaitsee maan suurin lentokenttä. Eri liikennemuotojen melu kuuluu valtaosassa kaupunkia ja varsinaisia hiljaisia alueita on hyvin vähän.

Hiljaisiksi koettuja alueita kuitenkin löytyy myös tiiviistä kaupunkirakenteesta. Vilkkaimpien teiden ja katujen läheisyydessä myös ilmanlaatu on ajoittain heikko. Myös pientaloalueilla ilmanlaatu heikkenee lämmityskaudella puun pienpolton vuoksi.

Useimmat yleiskaavassa esitetyistä uusista asumisen alueista sijoittuvat ilmanlaadun kannalta hyville paikoille. Melu sen sijaan on haasteena useimmilla hyvin saavutettavilla alueilla. Voimakkaimman lentomelun alueille ei ole osoitettu uutta asumista, vaan ne on varattu pääosin työpaikka-alueiksi ja etenkin raskaammat toiminnot on sijoitettu pääosin lentomelualueille.

Ilmanlaatuvaikutusten arvioinnissa tunnistettiin joitakin uusia asumisen aluevarauksia sekä voimassa olevan yleiskaavan mukaisia vielä toteutumattomia asuinaluevarauksia, joilla liikenteen aiheuttamat ilmanlaatuhaitat ovat mahdollisia. Tällaisia ovat mm. Kaivokselan entisten työpaikka-alueiden muuttamisen asumiseen Hämeenlinnanväylän varrella. Näillä alueilla täytyy tarkemmassa suunnittelussa huomioida ilmanlaatuvyöhykkeet riittävinä suojaetäisyyksinä vilkkaista teistä ja kaduista.

Keskusta-alueilla, joilla ilmanlaatuvyöhykkeitä ei voi suoraan soveltaa, tulee ilmanlaatua arvioida tapauskohtaisesti ja huomioida keinot, joilla ilmanlaatuhaittoja ehkäistään.

Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä ja ajoneuvotekniikan kehittymisen myötä oletetaan polttoperäisten epäpuhtauksien määrän edelleen vähenevän.

Esimerkiksi katupölyn määriin muutokset eivät kuitenkaan juuri vaikuta, sillä se syntyy mm. hiekoituksesta ja nastarenkaiden jauhaessa asfaltin pintaa, vaan ilmanlaatuhaitat tulee huomioida suunnittelussa jatkossakin.

Yleiskaavan tarkkuustasolla asumisen alueet on piirretty kiinni tiealueisiin ja katuihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asuminen sijoitettaisiin välittömästi tien viereen, vaan tarkemman tason suunnittelussa huomioidaan ilmanlaadun kannalta tarvittavat suojaetäisyydet ja osoitetaan niille soveltuva käyttötarkoitus, kuten suojaviheralue. Meluntorjunta on järkevää toteuttaa suunnittelemalla rakentaminen kokonaisuuksina, jolloin melu voidaan torjua rakennusmassoilla meluesteiden sijaan. Kovimmat melutason kuitenkin rajoittavat rakentamisen ratkaisuja.

Lue raportti kokonaisuudessaan

Julkaistu: 4.10.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter