Sosiaalisten vaikutusten arviointi yleiskaavaluonnoksessa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan ja arvioidaan kaavan ja sen toteutumisen vaikutuksia alueen elinoloihin ja toiminnallisuuteen, siellä asuvien ja toimivien ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen sekä paikan luonteeseen.

Sosiaalisten vaikutusten arviointista valmistui raportissa, jossa tarkastellaan vaikutuksia kahden kokonaisuuden osalta: vaikutuksista asukkaiden arjen toimintaympäristöön sekä asukkaiden kokemaan elinympäristöön. Arjen toimintaympäristöä tarkastellaan liikkumisen ja kulkutapojen, työssäkäynnin, palveluiden, asumisen sekä vapaa-ajan ja virkistyksen osalta. Asukkaiden kokemaa elinympäristöä tarkastellaan imagon, identiteetin, yhteisöllisyyden, viihtyisyyden sekä terveellisyyden näkökulmista.

Yhteenveto

Vantaan yleiskaavaluonnos on luonteeltaan mahdollistava, tavoitteenaan hyvä elinympäristö vantaalaisille. Yleiskaavan skenaarioiden mukainen väestönkasvu keskittyy keskustoihin ja muualle olevan rakenteen lomaan. Kaupunkirakenne tiivistyy ja uudistuu ja samalla vantaalainen viherrakenne säilyy. Väestö kasvaa ja samalla sen ikärakenne vanhenee. Tämä vaikuttaa palvelutarpeeseen ja edellyttää kaupungilta hyvää toiminnallisuutta. Keskustat ja muut asumisen alueet monipuolistuvat ja tarjoavat erilaisia asumisen vaihtoehtoja vaihteleviin elämätilanteisiin.

Elinkaariasuminen ja asumisen uudenlaiset konseptit voivat toteutua ja sitoutuminen paikkaan sekä yhteisöön voi vahvistua. Täydennysrakentaminen ja uudistaminen muuttavat asumisen alueita ja keskustoja entistä urbaanimmaksi ympäristöksi.

Täydennysrakentaminen ja tiivistäminen voivat lisätä alueiden toiminnallista monipuolisuutta ja elinvoimaa, mutta samalla lisääntyvät myös tiiviin kaupunkiympäristön haitat. Kasvava väestö lisää käyttöpainetta ja kulutusta virkistysalueverkostoon. Lisääntyvät luonnonsuojelualueet toimivat jatkossakin myös virkistyskäytössä, mutta niiden virkistyskäytön ohjaamiseen tulee ohjata resursseja, jotta vältytään luontoarvojen heikkenemiseltä liiallisen kulumisen vuoksi.

Palveluiden saavutettavuus turvataan ohjaamalla päivittäiset palvelut lähelle käyttäjiään, mutta samalla palveluiden keskittyminen suurempiin yksiköihin pääkeskustoihin ja keskustojen palveluiden saavutettavuus erityisesti vanhus- ja vammaisväestön näkökulmasta voi osoittautua haasteelliseksi. Itäisissä kaupunginosissa keskustojen välinen saavutettavuus paranee Vantaan ratikan myötä.

Matkamäärien ennakoidaan kasvavan ja yleiskaavan ratkaisujen myötä kävelyn ja pyöräilyn osuus kasvaa. Tämä lisää asukkaiden hyvinvointia vähentämällä liikenteen päästöjä ja lisäämällä liikkumisen positiivisia terveysvaikutuksia. Kasvavat ja monipuolistuvat pääkeskustat houkuttelevat työvoimavaltaisia ja luovan alan työpaikkoja. Samalla Vantaalle perinteiset alat, kuten logistiikka ja varastointi tarjoavat runsaasti työpaikkoja. Lentokentän rooli seudun elinkeinoelämän solmuna vahvistuu Lentoradan toteutumisen myötä.

Kasvu muuttaa myös sitä, miltä Vantaa näyttää muiden silmin. Keskustat kasvavat ja muuttuvat entistä urbaaneimmiksi hyötyineen ja haittoineen. Kasvu tuottaa yleiskaavan määräysten toteutuessa laadukasta kaupunkiympäristöä ja lisää kaupunkiympäristön monipuolisuutta palveluineen ja työpaikkoineen, mutta kasvu tuottaa myös haittoja nykyisille asukkaille jo rakennusvaiheessa melun, tärinän ja pölyn lisääntyessä.

Liikenteen kasvu lisää melua ja heikentää ilmanlaatua varsinkin huonosti tuulettuvissa keskustakortteleissa. Vastapainona säilyvät viihtyisiksi koetut pientaloalueet, jotka paikoin voivat tiivistyä. Perinteiset kulttuurimaisemat -ja miljööt ja säilyvät muistuttamassa vantaalaisesta historiasta ja säilyttävät historiallisen elementin osana vantaalaista kaupunki-identiteettiä.

Yleiskaavan sosiaaliset vaikutukset ovat kokonaisuus, joita on haastava arvioida ennakkoon. Ne ovat luonteeltaan monitahoisia ja niiden lieventäminen edellyttää usein monialaista yhteistyötä niin kaupunkiorganisaation sisällä, kuin sen ulkopuolisten tahojen kanssa.

Moni asukkaiden elinympäristöön vaikuttava seikka ratkaistaan lopulta jatkosuunnittelussa muun muassa kaavarunkojen yhteydessä. Jatkossa tarvitaan mm. kaupan konseptien ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista, täydennysrakentamisen ja uudistavan purkamisen aiheuttamien haittojen ja muiden kaupunkiympäristössä esiintyvien ympäristöhäiriöiden kokonaishallintaa, palveluverkon riittävyyden ja saavutettavuuden varmistamista. Asukkaiden osallistaminen suunnitteluprosesseihin voi helpottaa kaupungissa tapahtuvien muutosten hyväksyttävyyttä.

Yleiskaavan sosiaalisten vaikutusten arviointi on laadittu omana työnä. Työssä on ollut mukana myös sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä maankäytön (kiinteistöt ja asuminen) asiantuntijoita. Sosiaalisilla vaikutuksilla on useita yhtymäkohtia muihin yleiskaavaluonnoksen vaikutuksiin, ja niitä on arvioitu myös useassa muussa yleiskaavaluonnoksesta laaditussa vaikutusten arvioinnissa.

Tutustu ja lue koko raportti.

Lisätietoja:

yleiskaava@vantaa.fi

Julkaistu: 1.11.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter