Uhanalaiseksi luokitellun lahokaviosammaleen esiintymisselvitys tehtiin

Kuva: Selkeimmin itujyväsryhmät erottuvat vaalean puuaineksen päälle kasvaessaan ja kuivina.

Vantaalle on laadittu erittäin uhanalaiseksi luokitellun lahokaviosammaleen esiintymisselvitys ja suojelusuunnitelma. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin suunnitelmaa tiistain 17.3. kokouksessa.

Selvitystyö on tehty parhaillaan valmisteltavan uuden yleiskaavan rinnalla ja siinä selvitetään, miten yleiskaava vaikuttaisi lahokaviosammaleeseen ja mahdollistaisi lajin säilymisen samalla kun kaupunki kasvaa ja tiivistyy. Faunatica Oy:n toteuttamassa selvityksessä todetaan, että laajan selvitystyön ansiosta Vantaan lahokaviosammaltilanne tunnetaan nyt ehdottomasti parhaiten Suomen kaupungeista ja kunnista. Työ oli paitsi laajuudeltaan myös inventointimenetelmiltään historiallinen, koska siinä paikannettiin ensimmäistä kertaa laajassa mitassa myös itujyväsryhmiä, joiden perusteella kasvupaikat voidaan tunnistaa ilman itiöpesäkehavaintoja.

Lajille potentiaalisia alueita tulkittiin Vantaalla olevan 2483 hehtaaria, joista noin 40 prosenttia kartoitettiin. Kartoituksissa painotettiin luonnonsuojelualueita ja suojeltaviksi suunniteltuja alueita, joilta oli aiemmin vain vähän tietoja. Kartoitusten perusteella Vantaalta tunnetaan nyt lahokaviosammalen itiöpesäkkeitä 242 kasvupaikalta ja itujyväsryhmiä 2238 kasvupaikalta. Uuden ja aiemman esiintymätiedon perusteella Vantaalta rajattiin 107 erillistä lahokaviosammalen ydinaluetta, yhteensä noin 1071 hehtaaria. Selvityksen mukaan lahokaviosammalen ydinalueista noin 75 % (pinta-alasta 86%) sijaitsee nykytilanteessa hyvin tai kohtalaisesti turvatuilla alueilla. Kohteista 30 sijaitsee uhatuilla alueilla (noin 14 % yhteispinta-alasta).

Länsi-Vantaan suuret suojelualueet Askistosta Vestraan ja Petikkoon ovat todennäköisesti Vantaan kaikkein runsaimpia ja laajimpia lahokaviosammalalueita. Kivistön Koivupäänoja ja Kiilan Solbacka ovat Vantaan runsaimpia esiintymiä itiöpesäkkeiden kasvupaikkojen määrällä mitattuna. Myyrmäen metsät ovat alueellisesti erittäin merkittävä esiintymäkeskittymä, samoin kuin Kivistön alue ja Simonkylä-Rekolametsäkäytävä.

Selvityksessä nostettiin haastaviksi ratkaistaviksi Kivistön aseman läheisyyden sammalesiintymät, Elmon alue Rekolassa, Rekolanmetsä Asolassa, Rukinpyöränpuiston alue Hakunilassa ja Pohjois-Nikinmäki Siimapuiston ja Karppipuiston alueiden osalta, sillä näille alueille on suunnitteilla myös rakentamista.

Vantaan kaupunkirakenteen kestävän kehittämisen näkökulmasta on tarpeen ja järkevää muuttaa joidenkin lahokaviosammalen esiintymäalueiden maankäyttöä siten, että esiintymät tuhoutuvat ainakin osittain. Esiintymien, jotka eivät ole lajin säilymisen kannalta tärkeitä tai sen suotuisan suojelutason säilyttämisen kannalta merkittäviä, tämä ei ole lainsäädännön perusteella kiellettyä. Lahokaviosammal on myös luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, joten lajin yksilöt tulee säästää, jos se on ilman merkittäviä lisäkustannuksia mahdollista.

Ekologinen kompensaatio on yksi tähän vaihtoehto. Vantaan voimassa olevaan yleiskaavaan verrattuna uudessa yleiskaavaluonnoksessa on lahokaviosammalesiintymien maankäyttömuotoja parannettu lajin toimeentulon kannalta erittäin merkittävästi. Tulevassa yleiskaavassa on toteutumassa sekä täysimääräistä että osittaista kompensaatiota, kun yksi lahokaviosammalen aiemmin akuutisti uhattu ydinalue (Solbackanmetsä) on suojeltu ja monia ydinalueita on siirretty lajin kannalta suotuisamman maankäytön piiriin.

Lahokaviosammal Vantaalla: esiintymisselvitys ja suojelusuunnitelma, henkilötiedot peitetty

Lisätietoja:

yleiskaava@vantaa.fi

Julkaistu: 18.3.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter