Backaksen kartanon alueelle elämyspuisto (nro 512000)

Backaksen kartanon rakennutti nimismies Ehrenkrona vuonna 1818. Kuva kartanosta

Kuva: Backaksen kartanon rakennutti nimismies Ehrenkrona vuonna 1818.

Kaavalla on tarkoitus suojella historiallinen kartanomiljöö, mahdollistaa alueelle tapahtuma- ja elämyspuiston rakentaminen, uuden päivittäistavaramyymälän rakentaminen sekä Ylästöntien varteen uusien asuinrakennusten rakentaminen. Kartanomäki säilyisi jokseenkin nykyisellään.

Mitä alueelle suunnitellaan?

Hakijan tavoitteena on:

  • Suojella historiallinen kartanomiljöö.
  • Mahdollistaa alueelle tapahtuma- ja elämyspuiston rakentaminen.
  • Mahdollistaa uuden päivittäistavarakaupan myymälän rakentaminen.
  • Mahdollistaa Ylästöntien varteen uuden asuinalueen rakentaminen.

Kartanomäki säilyisi jokseenkin nykyisellään. Rakennusten kunnostus jatkuu. Uudisrakentaminen on tarkoitus sovittaa kansalliseen kulttuurimaisemaan ja kartanoympäristöön sopivaksi.

Elämyspuisto käsittää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta herättävän, koko perheen tapahtumakeskuksen ja lasten sisäpuiston. Vuosittaiseksi vierailijamääräksi odotetaan 0,5 miljoonaa kävijää. Tapahtuma- ja elämyspuiston rakentaminen perustuisi osittain suojeltaviin, historiallisiin rakennuksiin, mutta lisäksi sille olisi tarve osoittaa 10 000 – 15 000 k-m² uutta rakennusoikeutta.

Ylästöntien varteen, Sandbackaa vastapäätä on tarkoitus sijoittaa asuinrakennuksia, joiden rakennusoikeudeksi tavoitellaan n. 15 000 k-m².

Päivittäistavarakauppaa varten tavoitellaan uudeksi rakennusoikeudeksi 1 000 k-m², joka sisältäisi samalla n. 200-300 k-m² huoltotiloja, jotka palvelisivat tapahtuma- ja elämyspuistoa.

Uudisrakentamisen määrä olisi yhteensä noin 26 000 – 31 000 k-m².

Pysäköintipaikkojen tarpeeksi on arvioitu noin 500 autopaikkaa, jotka on ajateltu järjestettävän hedelmäpuiden lomaan ”pysäköintipuutarhaksi”. Entinen kasvihuoneiden alue pysäköintikenttineen maisemoitaisiin. Kartanopuiston lähelle sijoittuisi palveluita kaikille puiston käyttäjille. Pyöräilyn laatukäytävän sijaintia tarkistetaan.

Lähtötiedot

Krakanojan purolaakso ja Vantaajoen laakso yhdistyvät muodostaen laajan, vuosisatoja vanhan peltomaiseman pitkine näkymineen. Helsingin puolella Vantaanjokilaakson kulttuurimaisema on suhteellisen hyvin säilynyt, mutta Vantaan puolella uudisrakentaminen on voimakkaasti kaventanut viljelysmaisemaa. Maisemaa ovat muuttaneet myös aluetta halkovat voimalinjat.

Lustikullan edustan rinne ja Backaksen sikalan edusta muodostavat nykyisellään erillisenä hahmottuvan, avoimen tilan. Laajempi, avoin tila jatkuu Backaksen kartanon länsi- ja eteläpuolella peltojen viljelymaisemana. Avoin maisematila kiertyy myös Backaksen kartanon itäpuolelle, minkä vuoksi kartanonmäki kohoaa avoimesta maisemasta omana saarekkeenaan.

Kartanon komeat talousrakennukset ja jalopuuvaltainen puusto muodostavat vaikuttavan puistomaisen kokonaisuuden. Poikkeuksen muodostaa kartanonmäen etelänpuolinen rinne, missä puretusta taimitarhasta ja kasvihuoneista on jäänteenä sorakenttä, laajat pysäköintialueet ja ylikasvaneet kuusiaidat.

Kartanon lähiympäristössä sijaitsee useita luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittäviä kohteita, kuten Tammiston luonnonsuojelualue, joka on ainoa pääkaupunkiseudulla säilynyt alkuperäinen tammimetsikkö ja Ruutinkoski, jonka joenrinteiden lehtometsät kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan sekä viljelymaisemaa hallitsevat Petaksen ja Grotensin vanhat kantatilat. Helsingin puolella Vantaanjoen viljelysmaisemaan kuuluvat Haltialan tila sekä Niskalan arboretum, vaikkakin joenrantojen, puronvarsien ja kuusiaidanteiden umpeenkasvu ovat heikentäneet näiden alueiden ja Backaksen välistä maisemallista yhteyttä.

Maanomistus

Kartanoalueen omistaa HOK-Elanto, Ringhinpuiston Vantaan kaupunki.

Kaavan asiakirjat

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.5.2020

Kuulemiskirje 26.5.2020

Mielipiteet 18.6. mennessä.

Lisätietoja

Merja Häsänen
asemakaava-arkkitehti
050 302 8958
merja.hasanen@vantaa.fi

Julkaistu: 20.5.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter