Tiivistä ja matalaa asuntorakentamista Pähkinärinteeseen (nro 121200)

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 19.11.2012
Kaava tullut voimaan 16.01.2013

Idässä aluetta rajaa Vantaan Energian voimalinja sekä olemassa oleva asuinrakennusten korttelialue, etelässä pääosin Rajatorpantie, lännessä Hämeenkyläntie sekä pohjoisessa Lammaslammen tulopuron kosteikkoalue. Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin metsää.

Koti noin 560 uudelle asukkaalle

Alue on täydennysrakentamisaluetta merkinnällä tiivistä ja matalaa asuinrakentamista. Osalla suunnittelualuetta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnittelualueen itäosassa on puistoaluetta sekä voimansiirtolinjoja ja niiden suoja-alueita varten varattava alueen osa (vs). Alueen itäpuolella on 2-kerroksisten asuntorakennusten korttelialueet A-1 ja A2. Näiden asuinkortteleiden toteutuneet tehokkuuden vaihtelevat e = 0,33 - 0,5.

Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset

  • 22 450 km² asuntorakentamiselle,
  • josta 15 350 km² on pientalorakentamista ja
  • 7 100 km² kerrostalorakentamista.
  • Uusi rakentaminen on keskimäärin 2-kerroksista tiivistä pientaloasutusta.
  • Korkeampi ja tehokkaampi 2 - 6-kerroksinen rakentaminen sijoittuu Rajatorpantien varteen.
  • Yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä

Suunnittelun laadullisissa tavoitteissa on painotettu yhteisöllisyyttä ja erilaista kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävää kehitystä edistetään muun muassa hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä. Pähkinärinne 4 on yksi kaupungin pilottikohteista koskien hulevesien luonnonmukaista hallintaa. Kaavaa varten teetettiin hulevesiselvitys, jonka avulla testattiin suunnittelualueen hulevesien hallinnan nykytilanne, tilanne luonnossuunnitelmien pohjalta sekä tilanne alustavien hallintatoimenpiteiden jälkeen. Alueelle on kaavamerkinnöin esitetty mm. viherkattoja sekä ohjeelliset hulevesireitit ja alueet.

Yhteisöllisyyttä pyritään luomaan suunnittelun keinoin tavoitteena eräänlainen ”moderni kyläyhteisö”. Alueelle suunnitellaan solmukohtia, joissa asukkaiden "polut" risteävät, sekä turvallisia paikkoja, joissa asukkaat tapaavat toisiaan ja viettävät vapaa-aikaa. Näitä solmukohtia ovat esimerkiksi pihakadut ja yhteispihat.

Tavoitteellisessa kyläyhteisössä asuu eri-ikäisiä ihmisiä ja erilaisia perhekuntia, myös yksin eläviä. Asemakaavalla pyritään tarjoamaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakauman ja hallintamuotojen tarjonta. Ajatuksena on, että alueen sisällä voidaan muuttaa ihmisen elinkaaren mukaisesti; yksiöstä kaksioon, kaksiosta perheasuntoon jne.

Maisemaselvitys antoi muodon alueelle

Kaavatyön tueksi on teetetty maisemaselvitys, jonka tavoitteena on antaa maisemalliset lähtökohdat kaavoitukselle. Alue on jaettu maiseman muotojen mukaan pienenpiin osiin, saarekkeisiin, jotka hahmottumat omina kokonaisuuksinaan. Kadut ja kevyt liikenne on sijoitettu maaston laaksokohtiin ja tonttimaa pääosin rinteille. Liikenteellisiä solmukohtia korostetaan esimerkiksi porttiaiheena tai mahdollisena ympäristötaideteoksen paikkana. Maaston korkeimmat kohdat (avokalliot) on säästetty yhteisiksi piha-alueiksi. Kosteikkoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa. Suunnittelualueen itä-, etelä- ja länsiosaa kehystää rivi asuinrakennuksia, jotka koostuvat erilaisista rakennusketjuista, osa väljempiä, osa tiukasti toisissaan kiinni. Eteläreuna rakennetaan tiiviimpänä rivinä melun takia.

Asemakaava koostuu kolmesta korttelista

Rajatorpantien puoleinen kortteli on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusoikeutta kahdella asuintontilla on yhteensä 7 100 km2. Korttelialue koostuu 2 - 6-kerroksisista kerrostaloista, joiden Rajatorpantien suuntaiset katujulkisivut suunnitellaan julkisivujäsentelyltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään yhtenäisesti Hämeenkyläntien suuntaisten pientalojen julkisivujen kanssa. Kerrostaloketjun tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan pientaloalueen yhteyteen sopiva kokonaisuus.

Korttelin autopaikat on osoitettu kahdelle LPA-korttelialueelle. Rajatorpantien puoleisella LPA-alueella autopaikat on sijoitettu maan tasoon, puiston puoleisella LPA-alueella pysäköintilaitokseen.

Koko korttelin tehokkuus on keskimäärin e = 0,58, kun autopaikka-alueetkin on otettu mukaan. Kaksi pohjoisempaa korttelia koostuvat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialueista. Tontit muodostavat keskenään kokonaisuuksia, eräänlaisia saarekkeita, joiden muotoa on pyritty ohjaamaan rakennusaloin. Tehokkuus vaihtelee tonteittain ja on keskimäärin e = 0,26. Osassa korttelialuetta rakennusalat rajaavat keskelleen yhteispihoja. Nämä piha-alueet ovat maaston korkeimpia kohtia. Avokallioita ja siirtolohkareita pyritään kaavamerkinnöin säilyttämään viihtyisänä osana pihaa.

Enintään 2-kerroksisten asuinrakennusten autopaikat on järjestetty tonttikohtaisesti. Jokaisen asunnon yhteydessä on vähintään yksi autopaikka.

Kaava-alueeseen kuuluva katualue Rajatorpantiellä sekä Hämeenkyläntien risteyksessä on mitoitettu siten, että Rajatorpantie voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa leventää 2 + 2-kaistaiseksi. Lisäksi katualueen mitoituksessa on otettu huomioon suunnitellun kiertoliittymän mitoitus.

Joukkoliikenteen pysäkkien sijoittumiseen on tullut pieniä muutoksia verrattuna nykytilanteeseen. Asuinaluetta palvelee kaksi tonttikatua; Kolmikallionkuja ja Kolmikallionrinne. Niiden vieritse kulkee jalkakäytävä ja katujen kääntöpaikoilta jatkuu kevyen liikenteen yhteys puistoon. Katujen kääntöpaikat suunnitellaan aukiomaisiksi laatoitetuiksi ulkotiloiksi.

Asuinaluetta ympäröi lännessä ja pohjoisessa lähivirkistysalue (VL), Kolmikallionpuisto, jonka läpi on kaavassa osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Puistoalueen kohdalle Rajatorpantielle on kaavassa merkitty ohjeellinen eritasoristeys (e) kevyttä liikennettä varten. Rajatorpantielle liikenneympyrän länsipuolelle merkitään ohjeellinen eläinten liikkumista palveleva yhteys (el) sekä kadun tai liikennealueen alittava ohjeellinen ulkoilureitti (au). Asemakaavassa on esitetty yhdistetty jalankulku ja pyörätie sekä puurivi Hämeenkyläntien varteen.

Maanomistus ja hakija

Suunnittelualue on osin yksityisessä, osin kaupungin maanomistuksessa. Yksityinen maanomistaja hakee yhdessä Vantaan yrityspalveluiden kanssa asemakaavan laatimista alueelleen yleiskaavan mukaisesti.

Kaavan valmisteluun osallistuneet

Kaupungin omien asiantuntijoiden lisäksi kaavaehdotuksen valmisteluun ovat YIT-Rakennuttajan konsultteina osallistuneet Vuorelma Arkkitehdit, Sito Oy ja Helimäki Akustikot.

Kaavan nro 121200 asiakirjat

Kaavakartta ja määräykset (PDF)

Selostus osa 1 (PDF)

Selostus osa 2 (PDF)

Meluselvitys (PDF)

Hulevesien hallinta (PDF)

Viheralueiden suunnitelma (PDF)

Lammaslammen maisemaselvitys (PDF)

Rakentamisohje (PDF)

Suunnittelun lähtökohdat (PDF)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.12.2009 (PDF)

Lisätietoja

Timo Kallaluoto
aluearkkitehti
050 312 2132
timo.kallaluoto@vantaa.fi

Julkaistu: 16.1.2013 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter