Kauhakuormaaja ja kuski Ankkapuiston uusiomassojen äärellä

Ruoppausmassojen uusi elämä nurmen alla säästää luontoa ja rahaa

Ankkapuisto on Korsossa sijaitseva laaja puisto, jossa on toteutettu kunnostusurakka vuosina 2016–2018. Kunnostuksen yhteydessä puiston lammista syntyi imuruoppausmassoja, jotka oli alun perin tarkoitus toimittaa maanvastaanottoalueille, mutta päätettiinkin hyödyntää alueen jatkorakentamisessa nurmialueen täytteenä. Nyt saatujen laskelmien mukaan Ankkapuiston uusiomassahanke vähensi sekä päästöjä että kustannuksia tuntuvasti.

Ankkapuistoa on kunnostettu mm. ruoppaamalla vesistöt, uusimalla sillat sekä tekemällä maisemanhoitotöitä. Urakan yhteydessä syntyi noin 1 500 m3 imuruoppausmassaa, joka hyödynnettiin puiston käyttönurmialueen maastonmuotoilussa. Ruoppausmassojen lisäksi käytettiin muitakin uusiomateriaaleja kuten läheisiltä työmailta syntyneitä kaivumassoja ja ylijäämämaita. Hankkeessa puiston alkuperäisen suunnitelman toiminnallisuus säilytettiin, ainoastaan uudet, tuotteistetut materiaalit vaihdettiin uusiomateriaaleihin. Tätä helpotti laajassa Ankkapuistossa käytettävissä oleva tila massojen valmistukseen ja välivarastointiin.

Uusiomassahankkeen hyödyt ovat kiistattomat: laskelmien mukaan sillä saavutettiin 23 000 kg CO2 ekv. päästövähennys ja 56 000 € kustannussäästö. Jos puiston muotoilu olisi toteutettu uusilla materiaaleilla, nyt hyödynnetyt imuruoppausmassat olisi kuljetettu maanvastaanottoalueelle ja kaatopaikalle, joille on matkaa 20-40 km. Vähentyneiden kuljetusten myötä myös teiden ja katujen kuormitus pieneni ja liikenneturvallisuus parani. Suurin kustannussäästö saavutettiin vältetyillä maankaatopaikan vastaanottomaksuilla. Myös uusien materiaalien louhinnasta ja maanotosta aiheutuvat ympäristöhaitat jäivät syntymättä.

Pilottihanke onnistui kaiken kaikkiaan yli odotusten. Siihen vaikutti moni asia.
- Ensinnäkin uusiomassojen laatu oli ennakoitua parempaa. Hanke toteutettiin rohkeasti ja imuruoppausmassojen lisäksi uusiomateriaaleina käytettiin yllättäviäkin aineksia. Ratkaisevaa onnistumisessa oli myös se, että hankkeelle varattiin riittävästi suunnittelun ja rakennuttamisen resursseja. On hienoa, että Ankkapuisto on yksi kestävän ympäristörakentamisen pilottikohteista, toteaa kaupungininsinööri Henry Westlin ylpeänä.

Hankkeen keskeinen opetus on, että uusiomateriaalien tarkastelu on tärkeä saada mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Suunnittelu on hankalaa, jos käytettävissä olevat materiaalit eivät ole ajoissa tiedossa. Myös uusiomateriaalien valmistus voi aiheuttaa päästöjä ja nämä työvaiheet kannattaa minimoida.

Vantaan kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi Vantaalle on laadittu pitkän aikavälin ympäristöohjelma – resurssiviisauden tiekartta. Resurssiviisauden kulmakiviä on luonnonvarojen kestävä käyttö, joka edellyttää siirtymistä kiertotalouteen.

Lue lisää Ankkapuistosta.
Ympäristölautakunta hyväksyi 8.5. kokouksessaan kiertotalouden tiekartan, lue lisää.

Julkaistu: 15.5.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Instagram @vantaankaupunki

Twitter