Tekninen lautakunta hyväksyi Vantaan ratikan yleissuunnitelman

Tekninen lautakunta hyväksyi ratikan yleissuunnitelman kokouksessaan 19.11. Asiasta äänestettiin ja lautakunta päätyi yleissuunnitelman taakse äänin 7-4. Seuraavaksi Vantaan ratikka etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi esitetään ratikan yksityiskohtaisen suunnittelun jatkamista nyt hyväksytyn yleissuunnitelman pohjalta. Ratikan rakentamispäätös tehdään vielä erikseen myöhemmin, arviolta vuonna 2023. Vantaalaisia ja muita pääkaupunkiseutulaisia ratikka palvelisi liikenteessä aikaisintaan vuonna 2028.

Vantaan ratikka on noin 19 kilometriä pitkä raitiotielinja, jonka on suunniteltu kulkevan lentoasemalta Jumbon ja Tikkurilan kautta Hakunilaan ja siitä Länsimäen kautta Mellunmäen metroasemalle. Ratikan reitti ja sen 26 pysäkkiparia muodostavat Vantaan kehityskäytävän, joka houkuttelee uutta asuntorakentamista ja palveluja korkeatasoisen joukkoliikenneyhteyden ympärille.

Edellisessä kokouksessa 5.11. asia jäi pöydälle, sillä lautakunta halusi lisää aikaa perehtyä ratikkareitin vaihtoehtoisiin linjauksiin Tikkurilan keskustassa ja odotti selvitystä ratikan hyödyistä suhteessa bussivaihtoehtoon. 19.11. kokouksessa tekniselle lautakunnalle esiteltiin vastavalmistunut selvitys, jossa sähköllä kulkevan yksinivelisen bussin lisäksi ratikkaa on verrattu kaksiniveliseen sähköbussiin, eli niin kutsuttuun superbussiin. Superbussi vastaa käsitteenä useissa kaupungeissa toteutettuja Bus Rapid Transit (BRT) tai Buses with High Level of Service (BHLS) -järjestelmiä. Superbussi sijoittuu palvelutasoltaan, kapasiteetiltaan ja investointikustannuksiltaan ratikan ja tavallisen bussin välille. Superbussi on kuitenkin toteutuksena lähempänä raitiotietä kuin tavallisia bussilinjoja, sillä se kulkee pääosin omalla kaistallaan. Superbussin investointikustannus on näin ollen suhteellisen suuri, koska sille toteutetaan suuri osa vastaavista liikennejärjestelyistä kuin raitiotielle.

HSL ryhtyy liikennöimään ratikkareittiä ensi vaiheessa yksinivelisenä sähköbussina, runkolinjana 570, vuonna 2021. Bussien kapasiteetti ei kuitenkaan tule riittämään enää vuonna 2030 kaupungin kasvaessa. Tähän kasvuun vastaamiseksi, ja Itä-Vantaan kehittämiseksi on esitetty ratkaisuksi ratikkaa.

Superbussi – ratikkaa pienempi investointi, ja pienemmät hyödyt

Ratikan etuna on seudullinen yhteensopivuus. Helsingin seudulla muut kunnat eivät suunnittele superbussijärjestelmiä, vaan vahvat joukkoliikenneyhteydet rakentuvat junien, metron ja raitioteiden varaan. Superbussi olisi uusi kulkumuoto pääkaupunkiseudulle ja vaatisi erityisosaamista niin liikennöinnin kuin huollonkin osalta. Helsingin yleiskaavan mukaiset raitiotieyhteydet jatkuvat Vantaalle, ja seudullisen verkon täydentyessä myös Vantaalle tulee raitiotiereittejä. Jos Vantaan ratikka lentoasemalta Mellunmäkeen toteutettaisiin superbussilla, tulisi Helsingin raitioteiden jatkeita varten toteuttaa tulevaisuudessa joka tapauksessa raitiotien infraa Hakunilaan ja Aviapolikseen. Pysäkit eivät korkeuserojen johdosta voisi olla superbussin kanssa samoja, joten kaduille tulisi rakentaa peräkkäisiä pysäkkejä eri kulkumuodoille, mikä veisi huomattavan paljon tilaa katuympäristöstä ja toisi lisää kustannuksia.

Selvityksen mukaan superbussiratkaisun vaikutukset kiinteistöjen hintoihin ja kaupunkikehitykseen ovat todennäköisesti ratikkaa pienemmät. Ratikka toisi arviolta 37 000 asukasta ja 30 000 työpaikkaa lisää reittinsä ympäristöön vuoteen 2050 mennessä. Superbussilla kasvu jäisi 10 900 asukasta ja 4 700 työpaikkaa pienemmäksi. Superbussi ei myöskään houkuttele matkustajia yhtä paljon kuin ratikka. Siinä missä yksiniveliselle sähköbussille on ennustettu 42 000 matkustajaa vuorokaudessa ja superbussille 69 000 matkustajaa, yltää ratikka jopa 104 000 matkustajaan vuorokaudessa.

Vantaan ratikan investointikustannukset ovat 393 miljoonaa euroa ja superbussin vaatimat investoinnit noin 155 miljoonaa euroa. Kustannusten ero johtuu suurelta osin rata- ja sähkötekniikan rakentamiskustannuksista sekä Tikkurilan tunnelin toteuttamisesta, jotka molemmat jäisivät bussivaihtoehdossa pois. Yksinivelisen bussin investointikustannukset ovat noin 3 miljoonaa. Ratikan ja bussiratkaisujen välistä kustannuseroa tasaa se, että ratikalle odotetaan valtion osallistumista 30 %:iin kustannuksista ja myös EU:lta on mahdollista saada tukea raidehankkeelle.

Ratikan reittiä Tikkurilan kohdalla suunnitellaan ensisijaisesti Ratakujan kautta kulkevaa tunnelia pitkin. Toisena vaihtoehtona tarkastellaan Lummetien kohdalla pääradan alittavaa tunnelia. Lummetien tunnelivaihtoehdossa vaihtoyhteys junaan kulkee aseman pohjoisen alikulun kautta. Tunneli on lyhyempi, ja se ei alita pääradan raiteiden lisäksi muita haastavia rakenteita.

Ratikan yleissuunnitelma-asiaan lisättiin pöytäkirjalausuma, jossa edellytettiin myös ajolangattomien eli akkukäyttöisten ratikoiden mahdollisuuden selvittämistä.

Lue lisää ratikan suunnitelmasta ennakkotiedotteesta.

Suurhanke Tikkurilan hyvinvointikeskus etenee kaupunginhallitukseen

Tekninen lautakunta hyväksyi Tikkurilan hyvinvointikeskuksen tarveselvityksen, joka toimii lähtökohtana tarkemmalle hankesuunnittelulle. Tarveselvitys etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Uuteen hyvinvointikeskukseen siirtyvät Tikkurilan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluyksiköt nykyiseltä Tikkurilan sosiaali- ja terveysasemalta sekä muita palveluyksiköitä lähinnä Tikkurilan alueen yli 20 muusta toimipaikasta. Hyvinvointikeskukseen sijoittuvat myös Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen Tikkurilan alueen palveluyksiköt, Vantaan työterveys, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Tikkurilan ensihoitoyksikkö, HUS-Kuvantaminen, Hyks Silmäklinikka ja HUSLAB.

Hyvinvointikeskuksen kerrosala on noin 32 200 kem2 ja siellä työskentelisi lähes 1000 henkilöä. Hankkeen rakennuskustannusten ennustetaan olevan noin 136 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaisi kilpailutettu kiinteistösijoittaja, jolta tilat vuokrattaisiin hyvinvointikeskuksen käyttöön.

Tekninen lautakunta linjasi, että Tikkurilan hyvinvointikeskus tulee toteuttaa yhtenä kokonaisuutena ja että hankkeen suunnittelussa tulee kuulla sekä työntekijöitä että asukkaita.

Lisäksi lautakunta päätti myös hyväksyä katujen, puistojen ja liikenteen suunnitteluun liittyviä suunnittelupalveluiden hankinta-asioita.

Kaikki asiat päätettiin esitysten mukaisesti tai edellä mainituin lisäyksin.

Esityslista kokonaisuudessaan osoitteessa: http://paatokset.vantaa.fi

Julkaistu: 19.11.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter