Älykäs liikkuminen vahvistaa koko Suomen elinvoimaa

Ritva Viljanen Älykkäästi solmussa -vaikuttajaseminaarissa Vantaalla

Vuonna 2030 metropolialueella tulee olemaan 1,7 miljoonaa asukasta ja 30 miljoonaa lentomatkustajaa. Vantaalla järjestetty vaikuttajaseminaari paneutui siihen, miten alueen liikennettä tulee kehittää ja miten ratkaisemme tulevia liikkumisen haasteita. Vähintäänkin tarvitaan kumppanuuksia uusien ratkaisujen saamiseksi ja pitkän ajan strategista suunnittelua, totesi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen avauksessaan.

Vantaa on ylivoiminen liikenteellisiltä yhteyksiltään. Vantaalle pääsee kaikkialta maailmasta ja täältä voi matkustaa lokaalisti ja globaalisti. Vantaa kantaa vastuuta saavutettavuuden parantamisesta sekä vauhdittaa välttämättömiä liikenneinvestointeja ja tätä kautta tukee koko Suomen kilpailukykyä. Vantaan sijainti eri liikkumismuotojen solmukohtana edellyttää sitä.

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda Helsinki-Vantaan lentokenttäalueesta kansainvälisesti kiinnostava yrittämisen ja innovaatioiden keskittymä. Helsinki-Vantaan lentokentän kasvupotentiaali on yksi vahvimmista Euroopassa. Lentokenttäkaupungin kehittäminen ei ole vain Vantaan asia, vaan valtakunnallinen ja siksi Vantaa toivoo työhön laajaa yhteistyötä. Esimerkiksi tällä alueella tulisi olla ilmailuun liittyvä oppilaitos, kuten lentokenttäkaupunkeja tutkiva professori Max Hirshin Hong Kongista arvioi.

Liikennejärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena

Rautatie-, maantie-, vesi- ja lentoliikennettä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa eri järjestelmät on integroitu kokonaisuudeksi. Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuuden parantaminen on koko maan kasvun kannalta tärkeätä. Seudun tulevien raideliikenneratkaisujen tulee tukea lentoaseman liikenteellistä saavutettavuutta.

Nykytilassa kansainväliset logistiikkavirrat Euroopan ja Aasian välillä kulkevat pääosin meri- ja lentorahtina. Uusi silkkitie Kiinaan tuo Suomelle mahdollisuuksia ja rautatieliikenteen rooli tavarakuljetuksissa voi kasvaa merkittävästi. Arktinen ulottuvuus puolestaan luo näkymän raideliikenneyhteydestä läpi Suomen Baltian kautta Manner-Eurooppaan.

Raideliikenteen rooli henkilöliikenteessä kasvaa kotimaan liikenteessä – uusien ja nopeampien yhteyksien avulla voidaan muodostaa nykyisiä kaupunkiseutuja laajemmat toiminnalliset alueet. Taloudelliset edut tällaisesti kehityksestä voivat olla huomattavia. Raiteet ovat vahvoja mahdollistajia.

Tutkimusten mukaan Helsinki-Vantaan raideliikenteen kapasiteetti ei riitä enää vuoden 2035 jälkeen. Tämä merkitsee, että isoilla raideratkaisuilla on jo kiire. Kyse on avainsolmusta koko raideliikenteessä ja lentokentän kehityksessä. Lentorata pääradalta lentoasemalle ja Helsinkiin mahdollistaisi pääradan kapasiteetin tuplaamisen ja lisää lentoaseman globaalia saavutettavuutta etenkin itään.

Vantaa neuvottelee parhaillaan ratikasta eli raideyhteydestä, joka yhdistäisi kaupungin itäiset alueet metroon Mellunkylässä ja toinen pää olisi lentoasemalla. Yhteydet naapurikaupunkeihin myös varmistettaisiin. Näin loisimme edellytykset 65 000 uudelle asukkaalle ja 41 000 uudelle työpaikalle. Vantaan arvion mukaan kymmenen vuoden kuluessa ratikan toiminnan alkamisesta sitä käyttäisi päivittäin 86 000 ihmistä.

Tarvitsemme valtakunnallista kansainvälisen saavutettavuuden rakenne- ja liikennestrategiaa osana uutta kaupunkipolitiikkaa. Maan sisäiset liikennesolmut on myös avattava ja raideinvestointeja vauhditettava.

Maakunta ei ole riittävä tarkastelualue. Ovet ja ikkunat on oltava auki maailmalle. Nykyinen kaavajärjestelmämme perustuu suppeaan maailmankuvaan. Globaalien yhteyksien ja saavutettavuuden mukaan muokattu kartta näyttäisi hyvin erilaiselta kuin mihin olemme tottuneet. Tämä on haaste maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle.

Julkaistu: 1.10.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Instagram @vantaankaupunki

Twitter