Vantaan hallitusohjelmatavoitteissa lentoasema on Suomen kasvun merkittävä veturi

Vantaan on arvioitu kasvavan nykytilanteeseen verrattuna yli 65 000 asukkaalla ja jopa 50 000 työpaikalla vuoteen 2040 mennessä. Tähän kasvuun tulee varautua myös Suomen tulevan hallituksen ohjelmassa. Vantaan kaupunki on linjannut omat tavoitteensa hallitusohjelmaan.

Hallituksella tulee olla metropolialuetta koskevat tavoitteet, jotka vahvistavat Suomen globaalia saavutettavuutta sekä kestävää kehitystä ja kasvua erityisesti raideliikenteen avulla. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen on koko maan kasvun kannalta tärkeätä. Pääradan kapasiteetin ja nopeustason vaikutus koko Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn on merkittävä. Etelä-Suomen rataverkon ruuhkautuminen on kestämätöntä viimeistään vuonna 2035 ellei kehittämistoimia toteuteta. Metropolialueen tavoitteet ovat tärkeät, sillä alueen kehitys on poikkeuksellinen.

Lentorata ja Suomi-rata siirtävät valtakunnallisen kaukoliikenteen kulkemaan lentoaseman kautta ja vahvistavat siten Vantaan ja Aviapolis-alueen merkitystä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä liikenteen solmukohtana. Tämä vaikutus vielä vahvistuu, mikäli lentorata jatkuu suorana yhteytenä Tallinnaan ja edelleen Keski-Eurooppaan. Vantaan Ratikka yhdistää Itä-Helsingin lentoasemaan ja tulee toimimaan merkittävänä poikittaisena yhteytenä. Sen myötä julkisen liikenteen käyttäjäksi tulee 85 000 asukasta vuorokaudessa, mikä edistää merkittävästi kestävää kehitystä.

Lentokentän alueen ja lentoliikenteen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 4 prosenttia. Vantaa edellyttää yhteistyötä valtion ja muiden toimijoiden kanssa lentoaseman alueen kansainvälisessä markkinoinnissa sekä yritysten ja osaajien houkuttelussa. Lisäksi lentoalan ja siihen liittyvää koulutusta ja osaamista on luontevaa kehittää Vantaalla perustaen Aviation Akatemia -koulutuskeskus.

Kaupunkien joukkoliikennetuki on moninkertaistettava. Pääkaupunkiseutu maksaa joukkoliikenteestä 300 miljoonaa euroa, mutta saa tukea vain 5 miljoonaa euroa. Kunnat vastaavat yleisistä väyläkustannuksista nykyisin 45 prosenttia. Kuitenkin joukkoliikenteen hyvä sujuvuus on perusedellytys kasvulle. Vain joukkoliikennettä kehittämällä Suomi kykenee puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Kaupunkien toimintaedellytykset turvattava

Tulevan hallituksen keskeinen tehtävä on Vantaan kaupungin mielestä suurten kaupunkien toimintaedellytysten turvaaminen. Kaupungeilla on säilyttävä mahdollisuudet investoida ja kyky synnyttää uusia innovaatioita ja työpaikkoja. Valtionosuusjärjestelmän on huomioitava suurten kaupunkien erityispiirteet kuten Vantaalla vieraskielisten määrä ja palvelutarve.

Osaavan työvoiman saatavuuteen, ammatillisen koulutuksen laatuun ja rahoitukseen sekä ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiin on kiinnitettävä huomiota valtion toimissa. Tarvitsemme kansainvälisiä osaajia sekä heidän integroitumista tukevia palveluja. Työvoiman saatavuutta parannetaan vastaamaan kysyntää kohdentamalla ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja luopumalla turhasta lupasääntelystä. Ammatillisen koulutuksen, lukioiden ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta Vantaa esittää nostettavaksi vähintään 10 prosentilla.

Työllisyyden hoito jakaantuu nykyisin valtion ja kunnan kesken. Tämä kaksijakoisuus vaikeuttaa sekä hidastaa työllisyyden hoitoa. Työllisyyden hoidon päävastuu tulee siirtää kaupungeille. Myönteisen erityiskohtelun toimenpiteet ja tuki on otettava käyttöön laajalti eri politiikkalohkoilla.

Vantaa vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan sekä kaupunkipoliittista ohjelmaa että metropolialueen erillistä tunnistamista.

Vantaan hallitusohjelmatavoitteet

Julkaistu: 14.12.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter