Maakuntakaava tukee kaupunkirakennetta ja joukkoliikenteen kehittämistä

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi lausunnon Uuden maakuntakaavasta. Voimassa olevat kaavat muodostavat varsin vaikeasti tulkittavan ja monimutkaisen yhdistelmän. Kaava tukee pääkaupunkiseudun verkostomaisen kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen kehittymistä, koska se ohjaa kasvua uusien poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Kaavaan tulisi täydentää suunnitellut uudetkin yhteydet, kuten Vantaan ratikka, vaikka ratikoita ei maakuntakaavassa mittakaavasyistä esitetäkään. Vantaan ratikka muodostaa tulevaisuudessa yhden tärkeimmistä kasvuvyöhykkeistä seudulla, joten se tulee nostaa kokonaisuudessaan mukaan. Maantie 152:n linjausta Kiilan kohdalla on vielä tutkittava. Pohjoisempi linjaus, joka kulkisi Tuusulan puolella, voisi palvella paremmin niin luonnonsuojelua, Fokus-aluetta kuin myös mahdollista Tallinnan radan rahtiterminaaliakin.

Keskuksina on osoitettu nykyiset ja tulevaisuuden suurimmat ja toiminnoiltaan monipuolisimmat keskukset, joiden väestöpohja ja sijainti mahdollistavat riittävät palvelut sekä joukkoliikenteen saavutettavuuden. Keskukset on määrittely Vantaa yleiskaavan kanssa yhteensopiviksi lukuun ottamatta Aviapolista, joka on sijoitettu Kehä III pohjoispuolelle. Kehän eteläpuolinen alue on määritelty vain kaupan alueeksi, vaikka siellä on erittäin monipuolisesti paikallisia palveluita ja asumista. Vantaa esittää, että maakuntakaavassa huomioidaan tulevaisuuden Aviapoliksen kasvavat keskusta-alueet Kehä III molemmilta puolilta.

Kaupan erittäin tarkan ratkaisun linjaukset heikentävät läheisten keskuksien elinvoimaa. Luonnoksessa on päädytty muuttamaan kaupan alueista Tammisto ja Porttipuisto ns. laaturajoittamattomiksi alueiksi. Vantaan esittää näiden kahden alueen muuttamista takaisin laaturajoitetuiksi alueiksi, koska kaupungin tavoitteena on ensisijaisesti kehittää kaupan palveluita Hakunilan ja Aviapoliksen alueilla. Maakuntakaavan ratkaisu läheisten kaupan alueiden osalta haittaisi merkittävästi kehittämismahdollisuuksia.

Uudenmaan alueelle kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä maankäyttöpaineita voimakkaan väestönkasvun johdosta. Siksi on erityisen tärkeää, että maakuntakaavassa edistetään viheralueverkoston säilymistä niin, että voidaan turvata luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäytön edellytyksiä ja myös hiilinieluja. Näihin tavoitteisiin liittyy myös pääkaupunkiseudun viherkehä-ajatus. Viheryhteyksien voimakas karsiminen voimassaolevaan maakuntakaavan nähden ei ole perusteltua, ja ekologisen verkoston kannalta tärkeitä viheryhteysmerkintöjä tuleekin lisätä kaavaan, myös Vantaan alueella esimerkiksi Tikkurilan keskuspuiston yhteys Korson suuntaan, Keravanjoen varren viheryhteys ja Mätäojan viheryhteydet itään, länteen ja etelään.

Julkaistu: 17.12.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter