Vantaa mukaan Suomi-radan hankeyhtiöön

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan lähtemisen osakkaaksi Suomi-Rata -hankeyhtiöön sekä osakkeiden merkinnän enintään neljällä miljoonalla eurolla. Vantaa sitoutuu ainoastaan hankkeen suunnitteluun.

Alueiden saavutettavuus on Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta keskeistä. Suomi-Radan ensimmäinen osuus, ns. Lentorata parantaa pääradan kapasiteettia sekä vähentää häiriöherkkyyttä erottelemalla eri nopeudella kulkevat kauko- ja lähijunat omille raiteilleen.

Suora vaihdoton yhteys nopeuttaa matkaa lentoasemalle. Helsingin ja Tampereen välinen nopea ratayhteys edistää yhtenevän työssäkäyntialueen muodostumista. Nopeat raide- ja lentoyhteydet ovat yritysten kansainvälisen saavutettavuuden kannalta keskeisiä.

Radan toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 5,5 miljardia euroa ja hankeyhtiön ensimmäisen suunnitteluvaiheen pääomitustarpeeksi 30 miljoonaa euroa. Vantaan osuus on enimmillään 4 miljoonaa euroa. Vantaa on neuvotteluissa ilmoittanut, että kaupungilla on valmius sitoutua hankkeen tässä vaiheessa vain Suomi-Radan ensimmäisen vaiheen suunnittelun edellyttämään pääomittamiseen. Myöhemmän suunnittelun sekä toteutuksen osalta pääomistus ja omistusosuudet ratkaistaan erikseen eikä kaupunki ole niihin sitoutunut ilman uutta päätöksentekoa.

Vantaalaiset liikkeelle

Valtuusto merkitsi keskustellen tiedoksi hyvinvointikatsauksen, joka painottuu vantaalaisten liikkumiseen. Kyselytutkimusten mukaan alle puolet koululaisista yltää valtakunnallisiin liikuntasuosituksiin mutta vähiten liikkuvien osuus koululaisista on pienentynyt. Tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat ja työikäiset liikkuvat valtakunnan keskiarvoa vähemmän, etenkin miehet. Sen sijaan seniorit liikkuvat valtakunnan keskiarvoa enemmän.

Kaupungin toiminnan painopisteet ovat liikuntapaikoissa, erityisesti lähiliikuntapaikoissa ja kevyen liikenteen väylissä. Vantaa aktivoi liikuntaan erityisesti lapsia ja nuoria sekä järjestää senioreille matalan kynnyksen harrasteliikuntaa. Seuratoiminnan edellytyksiä turvataan käyttövuoroilla ja avustuksilla.

  • Nuorisovaltuusto näkee positiivisena, että liikuntaan on panostettu ja, että liikuntapaikkojen käyttömaksut on onnistuttu pitämään matalina, totesi nuorisovaltuuston jäsen Santeri Parkkonen. Harrasteliikuntaryhmät auttavat nuoria pääsemään mukaan urheiluun, vähentävät syrjäytymistä sekä lisäävät tietysti nuorten hyvinvointia. Nuorisovaltuusto vaatii, että sukupuolesta, syntyperästä, iästä tai koulutuksesta aiheutuvia eroja liikkumisessa pyritään vähentämään.

Valtuusto hyväksyi seuraavat asemakaavan muutokset

  • Vantaanlaakso, Vantaanlaaksontie 34, jossa Koukkuniityn puiston kaakkoisosa muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi päivittäistavarakaupan myymälää varten.
  • Petikon Klinkkerikaari, jossa pysäköintitontti muutetaan kahdeksi huoltoasema- ja liikerakennustontiksi. Tontille voi sijoittua esimerkiksi autopesula. Tontin länsiosassa toimii kaasuntankkausasema.

Valtuusto sata vuotta

Kaupunginvaltuusto juhlisti satavuotiasta taivaltaan. Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen yleisillä vaaleilla valittu valtuusto kokoontui ensi kertaa lähes päivälleen sata vuotta sitten, 5. maaliskuuta vuonna 1919. Maalaiskuntien ja kaupunkien kunnallislait oli säädetty jo hieman aiemmin, mutta kansalaissota ja maamme levottomuudet olivat kuitenkin viivästyttäneet niiden mukaisten kunnallisvaalien järjestämistä.

  • Keskusteleva ja kunnioittava ilmapiiri sekä taloudellisesta kestävyydestä huolehtiminen ovat yhä erinomaisia lähtökohtia yhteiselle päätöksenteolle, totesi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman juhlapuheessaan. Vantaan taloustilannekin on onneksi viime vuosina kohentunut uusien velkarasitteiden sijaan.

Kokouksen alussa jaettiin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä kaupungin henkilöstölle myöntämät kunniamerkit.

Julkaistu: 4.3.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter