Myyrmäen kaavarunko vahvistaa elävää kaupunkikulttuuria ja korkeatasoista arkkitehtuuria

Kaupunginhallitus hyväksyi Myyrmäen kaavarungon asemakaavan valmisteluaineistoksi. Kaavarungossa kehitetään kasvavaa ja tiivistyvää kaupunginosaa ja keskustaa laaja-alaisesti. Tavoitteena on viihtyisä ja vehreä asuinympäristö ja elinvoimaisena kehittyvä keskusta, jossa kohtaavat ihmiset, palvelut, työ ja sujuva liikkuminen. Kaiken tämän sitoo yhteen paikallinen elävä kaupunkikulttuuri sekä selkeä kaupunkikuva ja korkeatasoinen arkkitehtuuri.

Kaavarungossa on keskeistä keskustojen elinvoimaisuus, vahva paikallisidentiteetti ja paikanhenki sekä mieleenpainuva kaupunkikuva. Tiiviin kaupunkirakenteen ja viherrakenteen tasapainoista suhdetta säilytetään ja kehitetään. Tavoitteena on säilyttää turvalliset, viihtyisät ja sujuvat kevyen liikenteen reitit, jotka johtavat kaupunginosaa ympäröiville laajoille viheralueille. Julkista ulkotilaa kehitetään palvelemaan yhä lisääntyvää käyttäjäjoukkoa.

Alueen tiivistämisen periaatteena on tehokkaampi ja korkeampi rakenne erityisesti Myyrmäen ja Louhelan asemien läheisyydessä. Olemassa olevia korttelialueita ja laajoja parkkialueita täydennetään myös muualla Myyrmäessä, mutta maltillisemmin kuin ydinkeskustassa. Sen sijaan vehreät katutilat, puistot ja suuret ympäröivät viheralueet halutaan säilyttää vastapainona tiiviille rakentamiselle. Näillä periaatteilla vastataan asukkailta tulleeseen palautteeseen, jossa alueen vehreyttä on pidetty erittäin tärkeänä.

Kaupunginhallitus edellytti, että jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota korkeiden rakennusten sijoittamiseen ja Myyrmäen asemalle varattavaan joukkoliikenteen tilaan. Lisäksi edellytettiin, että kaupunginhallitukselle tuodaan tiedoksi suunnitelma siitä, miten alueella lisätään työpaikkojen määrää.

Tehokas toimistokortteli Kielotielle

Kaupunginhallitus päätti asettaa nähtäville asemakaavan muutoksen Tikkurilan osoitteessa Kielotie 13. Muutos mahdollistaa Kielotie 13:ssa sijaitsevan virastorakennuksen purkamisen ja uuden, kaupungin toimitilan sisältävän rakennuksen rakentamisen uuteen keskustakortteliin. Toimistotilojen lisäksi kortteliin tulee liike- ja palvelutilaa sekä mahdollisesti asumista.

Rakennusoikeutta 21 000 kerrosneliömetriä, josta toimitilan osuus on noin 11 000 kerrosneliömetriä. Asumista kaavamuutosalueelle on mahdollista sijoittaa noin 6 000 k-m2. Tuleva tonttitehokkuus on 3,29. Nykyinen tonttitehokkuus on1,50.

Katutasossa sijaitsee liike- ja palvelutiloja. Toimitilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa niiden päällä. Asuminen on sijoitettu 3–4 tasoon kiertämään toimitilan kattoa sen länsi- ja pohjoisreunoille. Rakennuksesta tulee 7 – 8-kerroksinen.

Valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi seuraavat asemakaavamuutokset:

  • Viertolan Peltolantie 9, jossa lähelle Tikkurilan keskustaa kaavoitetaan uusi asuinkerrostalo nykyisen pysäköintialueen paikalle. Peltolantie 9:än sijoittuva kerrostalo on 5−6 kerroksen korkuinen. Osa sisäpihasta katetaan ja autopaikat sijoitetaan pihakannen alle.
  • Hämevaaran Viikatepuisto, jonka pohjoisosaan kaavoitetaan pientaloasumista ja päiväkotitontin laajennus.
  • Vantaanlaakson Vantaanlaaksontie, jossa Koukkuniityn puiston kaakkoisosa muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi päivittäistavarakaupan myymälää varten.

MAL 2019 -tavoitteeksi laadukkaat asunnot

Kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman vuosille 2020 – 2023. Sen tavoitteena on muun muassa vähentää päästöjä sekä rakentaa riittävästi laadukkaita uusia asuntoja. Liikenteen kasvihuonekaasujen päästöjä leikataan vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus 2020–2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken.

Uuden organisaation johtajia valittiin

Kaupunginhallitus nimesi Vantaan vuoden 2020 alusta voimaan tulevan uuden organisaation palvelualuejohtajia. Valtaosa tehtävistä täytetään ns. virantoimitusvelvollisuuden muutoksena, jolloin nykyisiä johtajia siirretään uuteen tehtävään seuraavasti:

  • Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen palvelualuejohtajaksi
  • Anders Vikström ruotsinkielisten palveluiden palvelualuejohtajaksi
  • Ilkka Kalo perusopetuksen palvelualuejohtajaksi
  • Riikka Åstrand nuorison palvelualuejohtajaksi
  • Veli-Matti Kallislahti liikunnan palvelualuejohtajaksi
  • Annukka Larkio kulttuurin palvelualuejohtajaksi
  • Hanna Ormio kuntademokratian palvelualuejohtajaksi
  • Henry Westlin katujen ja puistojen palvelualuejohtajaksi.

Palvelualueilla, joissa tehtävät poikkeavat oleellisesti nykyisestä organisaatiorakenteesta, järjestettiin sisäinen haku niiden johtajien kesken, joita muutos koskee. Tällä menettelyllä nimettiin:

  • kirjasto- ja asukaspalveluiden palvelualuejohtajaksi Iiris Lehtonen
  • henkilöstön ja konsernipalveluiden palvelualuejohtajaksi Kirsi-Marja Lievonen
  • kasvupalveluiden palvelualuejohtajaksi Jaakko Niinistö
  • kaupunkirakenteen ja ympäristön palvelualuejohtajaksi Tarja Laine
  • kiinteistöjen ja tilojen palvelualuejohtajaksi Antti Kari.

Ulkoisessa haussa on ollut talouden ja strategian sekä toisen asteen koulutuksen palvelualueiden johtajien virat. Kasvatuksen ja oppimisen sekä kaupunkikulttuurin toimialan apulaiskaupunginjohtajien virat esitetään julistettavaksi julkistettavaksi ulkoiseen hakuun virkojen perustamisen jälkeen toukokuussa.

Julkaistu: 29.4.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Instagram @vantaankaupunki

Twitter