Viime vuoden arviointia valtuustossa

Vantaan kaupunginvaltuustolle annettiin useita viime vuotta koskevia raportteja ja selvityksiä; tilinpäätös, arviointi- ja henkilöstökertomus, hyvinvointikatsaus sekä koosteet valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteista. Lisäksi merkittiin tiedoksi viime vuonna valmistuneet merkittävät toimitila- ja kunnallistekniikan hankkeet. Kokouksessa käytiin myös lähetekeskustelu vuoden 2021 talouden kehyksestä.

Tilinpäätöksessä vuodelta 2019 korostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä valtion verojen tuloutusten muutokset. Vuoden 2019 tilinpäätös on 62,7 miljoonaa euroa tappiolla. Kaupungin toimintatulot laskivat 12 miljoonaa euroa ja kulut kasvoivat 92 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Suurimpia kasvaneita kulueriä olivat palkankorotukset, varhaiskasvatuksen palvelun laajennus, sosiaali- ja terveyskulut sekä palvelujen ostot.

Verotuloa kertyi viime vuonsa 1014,6 miljoonaa euroa. Maanmyyntivoitot laskivat 22 miljoonaa euroa ja maankäytön sopimustulot kasvoivat 10 miljoonaa. Viime vuoden palkkaratkaisun hintalappu Vantaalle oli 11 miljoonaa euroa ja Kiky-ratkaisun lomarahavelka aiheutti 5,7 miljoonan kuluerän. Kaikkiaan kaupungin henkilöstömenot olivat 508,5 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen laajennus aiheutti viime vuonna 5,5 miljoonan euron kulut. Palvelujen ostojen menot lisääntyivät 59 miljoonalla eurolla, mistä 37 miljoonaa oli sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoja. Ulkoiset vuokramenot kasvoivat kolmella miljoonalla.

Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain tavoitteet kaupungin toiminnalle. Viime vuonna tavoitteita oli yhteensä 33, joista kolme ei toteutunut toivotulla tavalla. Nämä olivat maanmyyntivoitot, lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääntyminen sekä terveysasemille pääsyn nopeutuminen.

Tarkastuslautakunnan kertomuksessa kiinnitetään huomiota 17 kohtaan taloudellisesta tilanteesta ja tavoitteiden toteutumisesta aina yksittäisiin palveluihin. Valtuutetut kokevat, että asetettujen tavoitteiden yhteys kunnan strategiaan oli noussut merkittävästi ja valtuutetut kokevat voivansa vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen entistä enemmän. Kehityskohteeksi tarkastuslautakunta nostaa tavoitteiden raportoinnin selkeyden ja täsmällisyyden.

Henkilöstökertomus kuvaahenkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen tilaa, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja kehittämistoimia. Vantaan palveluksessa oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 11 089 henkilöä, joista vakituisia 8 828 ja määräaikaisia 2 261.

Sairauspoissaolot laskivat peräti 0,4 prosenttiyksikköä, mikä toi kaupungille 2,1 miljoonan euron säästöt. Erityistä huomiota kiinnitettiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin ja työturvallisuuden parantamiseen. Työvoiman saatavuus heikkeni myös Vantaalla: kaupungin työpaikkoihin oli 11,2 prosenttia vähemmän hakijoita kuin edellisenä vuotena. Lähtövaihtuvuus kuitenkin pieneni.

Hyvinvointikatsaus on tietopaketti vantaalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Katsauksessa nostetaan neljä asukkaiden elintapoihin ja hyvinvointiin liittyvää huomiota, jotka koskevat terveellisiä elintapoja, alueellisia ja asukkaiden välisiä hyvinvointieroja, tapaturmien ehkäisyä sekä ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä ja koulutusta.

Valtuustoaloitteita tehtiin viime vuonna yhteensä 33, joista lähes puolet koski maankäyttöä, ympäristö ja rakentamista. Myös kuntalaisten tekemistä 49 aloitteesta 32 koski maankäyttöä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat asemakaavat:

Backaksen kartanon arvokas ympäristö suojellaan

Valtuusto hyväksyi asemakaavan, jolla suojellaan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas Backaksen kartanoympäristö, sallitaan hieman uudisrakentamista suojelualueelle sekä mahdollistetaan liikerakennuksen rakentaminen entisen tallin ja puimalan yhteyteen.

Kartanoalueen kaikki rakennukset ja historiallinen puisto muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden ja alueen käytön tulee sopeutua historialliseen kartanomiljööseen. Rakennukset suojellaan lukuun ottamatta sahaa, joka on palanut, ja pihattosikalaa, jonka kunto on todettu erittäin huonoksi. Lisäksi suojellaan kellari ja vanhempi vesisäiliö sekä kartanopuiston maisemallisia ominaispiirteitä, kuten puuyksilöitä, puurivejä, näkemäakseleita ja historiallisia tielinjauksia.

Myyrmäen Kuohukujalla purettavan ostoskeskuksen paikalle saadaan uusi 8-kerroksinen asuinrakennus ja yksikerroksinen liikerakennus. Autopaikat sijoittuvat osin pysäköintihalliin, jonka katolle tulee oleskelupiha, ja osin pysäköintitontille. Sauna sijoittuu asuinrakennuksen katolle.

Kaavan huoneistojakaumaa on tarkistettu siten, että viidennes asuinrakennuksesta on perheasuntoja. Kuohukujan vanhassa ostoskeskuksessa ei ole käyttökelpoisia rakennusosia, mutta uudisrakennuksessa voidaan käyttää vanhan, persoonallisen ostoskeskusrakennuksen aiheita kuten tummaa tiiltä, puupalkkeja ja oransseja levyjä.

Veromiehessä Pytinojan ympärille tulee asuinrakentamista noin 460:lle asukkaalle. Pytinojaa ja sen pientä koskea ympäröi viheralue ulkoilureitteineen ja oleskelupaikkoineen. Asuinrakentaminen sovitetaan mittakaavaltaan hienoon luontoon ja nykyiseen rakennuskantaan sopivaksi.

Nikinmäen Harrikujalla Pohjois-Nikinmäen alue täydentyy kaksikerroksisilla pientaloilla ja palveluasumisella voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Kaavamuutos sallii useita pientalotyyppejä. Uusi asuinkortteli muodostuu Pohjoisen Nikinmäentien varteen. Ikäihmisten palvelutalon sijaitsee Täkytien ja Harrikujan risteyksessä osittain yksityisellä maalla.

Viinikkalan Turvalaaksonkujalla kauan rakentamattomana ollut toimistorakennusten korttelialue sekä autopaikkojen korttelialueet muutetaan teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Katriinantien reunaan tulee toimistorakennuksia.

Julkaistu: 18.5.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter