Vantaan talousarvio hyväksyttiin valtuustossa – korotus kiinteistöveroon

Vantaan ensi vuoden budjetin käyttötalouden loppusumma on 1 762 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeja tehdään 147 miljoonalla eurolla. Verotuloja kertyy arviolta 1 089 miljoonaa euroa. Yleiseen kiinteistöveroon tehtiin kaupunginhallituksen esityksen mukainen korotus. Lainojen määrä pidetään valtuustokauden tavoitteessa eli alle miljardissa eurossa.

Koronaepidemian negatiivinen vaikutus Vantaan talouteen vuonna 2020 on arvioitu 80 miljoonan euron suuruiseksi. Valtio on kuntia tukemalla lieventänyt tätä vaikutusta. Negatiivinen vaikutus Vantaan talouteen jatkuu vuonna 2021 ja on alustavien arvioiden mukaan vähintään 90 miljoonaa euroa. Valtion päättämä koronatuki kunnille on vuonna 2021 kuluvaa vuotta huomattavasti pienemmällä tasolla.

Vantaa on linjannut alustavan tuottavuustavoitteen vuosille 2021–2023. Vuosikatetta kasvatetaan siten, että se on vuonna 2023 on 120 miljoonaa euroa, jolloin käyttötalous olisi tasapainossa. Tämä edellyttää 30–40 miljoonan euron vuosittaisia toimenpiteitä, joista puolet tulisi olla vaikutuksiltaan pysyväisluonteisia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös merkittävää valtion lisätukea kuntatalouden koronavaurioiden korjaamiseksi tulevina vuosina. Tasapainotuksen merkittävin osuus on kaupungin omissa toimissa. Lähtökohtana on, että henkilöstöä ei lomauteta eikä irtisanota.

Vuonna 2021 toimialojen toimenpiteillä toimintakatetta parannetaan 8 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron korotus tuo Vantaalle noin 18 miljoonaa euroa ja maanmyyntitulojen kasvattaminen 4 miljoonan euron lisätulon. Muun omaisuuden myyntituloja kasvatetaan 10 miljoonaa euroa.

Vantaan väestökasvun arvioidaan jatkavan ripeää kasvua koronaepidemiasta huolimatta. Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttama paine palvelutuotannolle ja investoinneille säilyy siten edelleen voimakkaana. Lasten määrä päiväkodeissa ja kouluissa kasvaa yhteensä 640 lapsella. Arviolta 80 vanhusta tarvitsee uuden tehostetun asumisen paikan.

Vantaalle sijoittuu suhteellisesti paljon suhdanneherkkiä aloja, kuten lentokenttä, logistiikkapalvelut ja lentokentän ympäristöön keskittyvät matkailu- ja ravintola-alan yritykset. Koronan rajoitustoimet ovat kohdistuneet näihin aloihin erityisen voimakkaasti ja se näkyy myös Vantaan työttömyystilastoissa.

Elvyttävät investoinnit

Elvyttävät investoinnit pidetään korkealla tasolla, jotta niillä on elvyttävää vaikutusta Vantaalle. Ensi vuonna on rakenteilla 10 päiväkotia. Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan ensi vuonna 35 miljoonalla. Korjausrakentamiseen on varattu 36 miljoonaa, josta sisäilmakorjauksiin on budjetoitu 5,0 miljoonaa euroa. Vuokra- ja osaketilojen korjaus- ja muutostöihin on budjetoitu noin 3 miljoonaa euroa.

Kunnallistekniikan, katujen ja puistojen menoihin on varattu 40 miljoonaa euroa. Siltojen peruskorjauksia on vuosittainen noin miljoonan euron varaus. Vanhan katuverkon ja puistoalueiden valaistuksen parantamiseen on varattu ensi vuodelle noin miljoona euroa.

Vantaan ratikka toimii sijoituksena pitkälle tulevaisuuteen tuoden mukanaan investointeja, työllisyyttä ja hyvinvointia piristämällä reitin varren alueiden kaupunkikehitystä. Valtio on MAL-sopimuksessa sitoutunut Vantaan ratikan suunnittelukustannuksiin 30 prosentilla.

Yhteishankkeena valtion kanssa käynnistyy Kehä III:n parantamisen 3. vaihe, joka sisältää sekä Askiston kohdan että Vantaankoski-Pakkala osuuden lisäkaistat. Leppäkorventien jalankulku- ja pyörätie rakennetaan.

Koko talousarvioesitys on julkaistu www.vantaa.fi/talous ja lyhyt video sisällöstä vantaakanava.fi/budjettipopup/.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat asemakaavat:

Petikko, Petikontie 23:n vähittäiskaupan suuryksikön korttelialueeseen ja Kaakelikaari 2b:n teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen liitetään tarpeettomia pysäköintialueita.

Vapaala, Varisto, Myyrmäki, Kelokuusenkuja mahdollistetaan 220 asunnon rakentaminen Kelokuusenkujan ja Kelokuusenpolun väliseen kortteliin.

Kivistö, Kivistöntähden alueelle rakennetaan asuinkortteleiden lisäksi päiväkoti, kaksi pysäköintilaitosta sekä lähivirkistys- ja puistoalueita.

Myyrmäki, Kilterinkuja 2 puretaan vajaakäyttöinen toimitilarakennus ja rakennetaan asuinkerrostaloja.

Julkaistu: 16.11.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter