Vantaan kaupunginhallitus lausui koulutuspoliittisesta selonteosta

Kaupunginhallitus antoi lausunnon hallituksen koulutuspoliittisesta selonteosta, jossa on otettu kantaa koulutuksellisen tasa-arvon puolesta. Monimuotoistuva yhteiskunta tarvitsee myös eriytyviä ratkaisuja. Vantaa pitää hyvänä, että koulutus on maksutonta ja takaa näin mahdollisuuden kaikille oppijoille. Resurssien kohdentaminen haastavassa tilanteessa oleville nuorille on perusteltua ja kustannustehokasta. Tuen tulisi olla riittävän pitkäkestoista ja kynnyksetöntä.

Joustoa opintojen yhdistelyyn

Kaupunginhallitus kiinnitti erityistä huomiota mahdollisuuksiin lisätä lukio- opintojen ja ammatillisten opintojen joustavaa yhdistelyä. Näin varmistetaan, ettei synny suljettuja ovia, vaan jokaiselta asteelta on aito mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin. Tämä edellyttää monipuolisia mahdollisuuksia suorittaa yleissivistäviä ja perustaitoja vahvistavia osaamiskokonaisuuksia. Vantaa katsoo, että jatkossakin ammatillisella koulutuksella ja lukiokoulutuksella on oltava selkeästi omat tehtävänsä.

Jo perusopetuksessa tulisi mahdollistaa entistä yksilöllisemmät opintopolut ja tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa esimerkiksi erilaisten työelämäpainotteisten oppimisen mallien sekä koko koulu ohjaa -ajattelun vahvistamisen kautta. Nämä tukisivat mm. valmiuksia tehdä jatko-opintopäätöksiä sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista ja kielitaidon kehittymistä.

Selonteossa pitäisi enemmän korostaa etenkin toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitystä aikuisten kouluttajana. 30-54 –vuotiaiden opiskelijoiden osuus ammatillisessa koulutuksessa on valtakunnallisesti yhtä suuri kuin alle 20-vuotiaiden osuus.

Vantaa pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen suorittaneilla on aito mahdollisuus jatko-opintoihin korkeakouluissa. Tämä edellyttää erityisesti mahdollisuutta vahvistaa kielellisiä sekä matemaattisia valmiuksia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tai sen jälkeen.

Vantaa kannattaa korkeakoulujen duaalimallin säilyttämistä, koska yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat, lakiin perustuvat, vakiintuneet ja toisistaan poikkeavat, mutta toisiaan täydentävät tehtävät.

Työelämässä olevien, jo tutkinnon suorittaneiden, osaamistarpeet eivät aina asetu koulutusjärjestelmän koulutustasoille, vaan niihin voitaisiin parhaiten vastata yhdistelemällä toisen asteen ja korkea-asteen sisältöjä. Työikäisten käyttämät osaamispalvelut ovat edelleen liiaksi sidottuja kansalliseen tutkintorakenteeseen. Tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla voidaan hankkia henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin soveltuvaa osaamista ja yhdistellä opintoja.

Hyvinvoinnin tukea – kiusaamisen ehkäisyä

Toimenpiteissä ei mainita riittävästi opetustoimen ja vapaa-ajan palveluiden entistä parempaa yhteistyötä yhtenä ratkaisuna tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdollinen toimenpide olisi yhtenäisen kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Vantaalla on käytössä toimiva kulttuurikasvatussuunnitelma peruskouluissa. Näin pitäisi olla jokaisessa Suomen kunnassa.

Nuorisotyö voi tukea koulun kasvatustehtävää ja olla mukana haastavien ja monisyisten ongelmien ratkaisijana. Tällaisia ovat muun muassa kiusatuksi tuleminen ja yksinäisyys. Oleellista on myös, että fyysiseen, psyykkiseen sekä somessa tapahtuvaan väkivaltaan puututaan niin että se vähenee. On varmistettava, että koulutuksen ja kasvatuksen kaikissa vaiheissa on riittävästi osaamista, resursseja ja työkaluja välittömään puuttumiseen.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tulee olla niin laadukasta, että perusopetuksen päättövaiheessa opiskelijalla on toisella asteella tarvittava kielitaito. Lukutaitoa edistävissä toimenpiteissä tulee huomioida, että perusopetuksen kaikille luokkatasoille tai aikuisten perusopetukseen saattaa osallistua juuri maahan tulleita oppilaita ja opiskelijoita, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Lisäresursseja on ohjattava myös näille oppijoille.

Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tulee tukea ja ohjata niin, että heillä on tasavertainen mahdollisuus jatkaa opintojaan lukiokoulutuksessa. Opintojen etenemistä lukiossa tuetaan, ja myös lukiokoulutukseen soveltuu positiivisen erityiskohtelun malli. Jotta opiskelu toisella asteella luonnistuisi, on kielenoppimiseen ja muiden aineiden opiskeluun liittyvä tuki suunnattava vahvana jo perusopetukseen.

Vantaa pitää tärkeänä, että rahoitusjärjestelmän uudistamisessa huomioidaan nykyistä tehokkaammin kuntien eriytyvät olosuhteet. Vantaa kannattaa sitä, että myönteisen erityiskohtelun rahoitus vakiinnutetaan. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien erityiset haasteet maahanmuuttajataustaisten koulutuksen järjestämisessä.

Pysäköintimaksuihin korotuksia

Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti kaupungin tulopohjaa vahvistetaan laajentamalla pysäköinnin maksullisuusalueita (1 €/h) Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Kivistössä. Myös Tikkurilan keskustan kalliimpaa (2 €/h) maksuvyöhykettä laajennetaan. Katualueilla maksullisen pysäköinnin ensimmäinen tunti säilyy ilmaisena kaikilla maksullisuusalueilla.

Liityntäpysäköinnistä peritään joukkoliikennelipun lisäksi kertaluonteinen yhden euron maksu pysäköintikertaa kohden joukkoliikenteen B-lippuvyöhykkeen asemilla (Vantaankoski, Martinlaakso, Louhela ja Myyrmäki) sekä C-vyöhykkeellä Tikkurilassa. Samalla liityntäpysäköinnin sallittua kestoa pidennetään 16 tuntiin, ja lisämaksua vastaan pysäköinnin kestoa voi pidentää enintään 48 tuntiin.

Kaupungin kriittisen tulotavoitteen lisäksi korotuksilla halutaan varmistaa pysäköintipaikkojen riittävyys asiointi- ja virkistyspysäköinnin tarpeisiin. Pysäköinnin maksullisuus helpottaa myös pysäköintipaikkojen kysyntähuippujen hallintaa ja tasaamista. Lisäksi halutaan kannustaa käyttämään kestäviä kulkumuotoja.

Sisäministeriölle esitetään pysäköintivirhemaksun korottamista keskusta-alueilla. Kaupunginhallitus seuraa pysäköinnin maksullisuuden vaikutuksia.

Tikkurilan uuden toimitilan kaava valtuustoon

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi Tikkurilan Kielotie 13 kaavan. Tähän uuteen keskustakortteliin tulee kaupungin käyttöön toimitila. Toimistotilojen lisäksi kortteliin sijoittuu liike- ja palvelutilaa sekä asumista. Rakennusoikeus on 21 000 kerrosneliömetriä, josta toimitilan osuus on 11 000 kerrosneliömetriä ja liike- ja palvelutilojen osuus 4 000 k-m2. Asumista kaavamuutosalueelle on mahdollista sijoittaa 6 000 k-m2.

Rakennuksen katutasokerroksessa sijaitsee liike- ja palvelutilaa. Sen kerroskorkeus on 6 metriä, mikä mahdollistaa edustavan kivijalkakerroksen muodostumisen sekä parvitilojen rakentamisen liiketiloihin. Toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa. Ne kiertyvät toimistokerrokset läpäisevän valokatteisen tilan ympärille. Kaiken tämän yläpuolella sijaitsevat asunnot kolmessa eri asuinrakennuksessa. Asuinrakennusten pihat sijaitsevat toimitilan katolla, joka on pääosin viherkattoa.

Uuden rakennuskokonaisuuden ja 1950-luvun kaupungintalon väliin muodostuu laadukas sisäpihojen sarja, jossa kulkee kävelyn ja pyöräilyn yhteys Lauri Lairalan aukiolta kohti Tikkurilan Kirjastopuistoa. Rakennuskokonaisuuden kaikkia osia palvelee kellarikerroksen pysäköintilaitos.

Täydennyksiä yleiskaavaehdotukseen

Kaupunginhallitus päätti 16.11.2020 saattaa Vantaan uuden yleiskaavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Käsittelyä jatkettiin 30.11.2020 rajaamalla hyväksyttävästä yleiskaavasta pois Kehä III ja Porvoonväylän itä- ja eteläpuolelle jäävä Länsisalmen alue. Rajauksen muutos liittyi Östersundomin yhteiseen yleiskaavaan ja sen Natura-vaikutuksiin. Aluerajauksen muutoksen myötä kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle vastaavia korjauksia kaavamääräyksiin.

Lisäksi yleiskaava-asiaa esitetään täydennettäväksi Uudenmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen yleiskaavan Natura-arvioinnista antamilla lausunnoilla sekä yhteistyössä ELY-keskuksen ja Tuusulan kunnan kanssa laaditulla maantie 152:n aluevaraussuunnitelmalla.

Julkaistu: 11.1.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter