Liikenneväylien rahoitus ei saa siirtyä kuntien harteille

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman luonnoksesta sekä sen vaikutusten arvioinnista. Vantaa pitää valtakunnallisen suunnitelman laatimista erittäin tärkeänä, koska se tuo toivottua pitkäjänteisyyttä koko maan liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Vantaa sijaitsee useiden valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin sijaitsevien liikenneväylien solmukohdassa. Tästä syystä myös Vantaan kaupunkirakenne ja elinkeinoelämä ovat rakentuneet pitkälti liikenteen ansiosta ja sen ehdoilla. Kaupunki kokee, että suunnitelma ei kuitenkaan anna kaikilta osin riittävästi eväitä pitkäjänteiseen kaupunkiseutujen suunnitteluun. Suurten kaupunkiseutujen välisen saavutettavuuden kehittämisen tulee olla valtakunnallisen liikennejärjestelmän keskiössä.

Vantaa korostaa lausunnossaan hankkeiden rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Suunnitelmassa esitetään muun muassa hyötyjä maksaa -mallin käyttöä nykyistä laajemmin. Kunta-valtiosuhteessa on pitkään jo siirrytty suuntaan, jossa kunnat ovat rahoittaneet entistä enemmän valtion väyläverkkoa. Tätä ei voi pitää kestävänä kehityssuuntana, joten Vantaa edellyttää rahoitusmallin poistamista suunnitelmista.

Hyvinvointialueiden perustaminen heikentää edelleen voimakkaasti kuntien mahdollisuuksia rahoittaa suuria liikennehankkeita edes nykyisellä tasolla. Rahoitustason nostaminen on käytännössä mahdotonta hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.

Rahoituksen lisäksi Vantaa ehdottaa muutoksia muun muassa liikenteen päästövähennysten toteutukseen, joukkoliikenteen tukeen sekä kävelyn, pyöräilyn ja liityntäpysäköinnin rahoitustasoon.

Tukea saatava kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen

Kaupunginhallitus antoi lausunnon kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Vantaa kannattaa erityisesti suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen nostoa sekä lisätukea suuriin joukkoliikenteen raidehankkeisiin.

Esityksen toimenpiteet ovat pääosin Vantaan kaupungin tavoitteiden mukaisia. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota ajoneuvoliikenteen suoritteen alentamiseen ja niihin liittyviin keinoihin. Uusiutuvan polttoaine tulisi olla hinnaltaan edullisempaa kuin fossiilinen.

Ruuhkamaksuissa ratkaisun tulee olla kuntien omassa päätösvallassa.

Autoilun verotuksessa valtion tulisi tukea sellaisia päästövähennyskeinoja, jotka vaikuttavat kuntiin. Tällaisia ovat esimerkiksi liityntäliikenteen pysäköintipaikkojen rakentaminen ja investoinnit raskaan liikenteen runkoväyliin.

Vantaan talous tasapainottuu kolmessa vuodessa

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi tuottavuus- ja kasvutoimikunnan esittämät toimenpiteet Vantaan talouden tasapainottamisesta vuosina 2022 – 2023. Vuoden 2021 tuottavuus- ja kasvuohjelman toimenpiteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa osana vuoden 2021 talousarviota. Päätökseen jätettiin pöytäkirjalausumia, joissa todetaan, että talouslinjaukset tulee jättää valittavan uuden valtuuston päätettäväksi.

Vuoden 2021 osuus tasapainotuksessa on suurin. Vuosina 2022 ja 2023 painottuvat enemmän rakenteelliset, pitempää suunnittelua edellyttävät keinot. Vuosittaisesta tasapainotuksesta vähintään puolet on saatava pysyviksi.

Lähtökohtana on, että henkilöstöä ei lomauteta eikä irtisanota. Myös palvelut säilyvät edelleen hyvinä ja korkeatasoisina. Investoinnit pidetään korkealla tasolla, jotta niillä on elvyttävää vaikutusta Vantaalle.

Vuosien 2022 - 2023 talouden tasapainotus

Talousarviovalmistelu tapahtuu ns. normaalin talousarvion vuosiprosessin mukaisesti tuloja lisäten ja tuottavuutta kasvattaen. Tuloista merkittävimmät ovat verotulot, maanmyyntitulot, maksut ja taksat. Lisäksi voidaan käyttäen EU-rahoitusta ja omaisuuden harkittua myyntiä. Verotulojen kasvua haetaan väestön kasvun, työllisyyden parantamisen ja lisääntyvän rakentamisen kautta.

Tuottavuuden kasvattamisen keinoja ovat esimerkiksi palvelujen kustannustehokkuuden lisääminen, digitalisaation hyödyntäminen, ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen, kilpailutus, tilatehokkuus ja omistajaohjaus. Tuottavuutta haetaan myös rakenteista: palvelujen järjestämistavoista, kumppanuusmalleista ja palveluverkon tarkastelulla.

Seuraavalle valtuustolle jää tavoitteeksi 130 miljoonan euron vuosikate. Kaupungin omien investointien omarahoitusosuus vuosina 2022 - 2025 on enintään 600 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi investointitasoa voi kasvattaa mahdollinen ratikkapäätös. Pitkäaikainen asukaskohtainen lainamäärä pyritään pitämään enintään 4200 eurona/asukas vuonna 2025. Vantaan ratikan rakentamisen lähtiessä liikkeelle lainamäärä voi olla enintään 4600 euroa/asukas.

Työllisyyskokeilun henkilöstömitoitus riittämätön

Vantaa antoi lausunnon Työ- ja elinkeinoministeriölle työllisyyden kuntakokeiluun liittyvien lakien luonnoksista. Vantaa ja Kerava toteavat yhdessä tehdyssä lausunnossaan, että esitetty arvio tehtävän hoitamiseen tarvittavan henkilöstön määrästä on alimitoitettu. Kaupungit esittävät, että resurssilaskelmat avataan uudelleen kokeilukaupunkien tarkasteltavaksi.

Julkaistu: 8.2.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter