Uudistuva ja osaava Suomi ohjelmaehdotus ei huomioi riittävästi metropolialueen erityispiirteitä

Vantaan kaupunginhallitus antoi lausunnon työ- elinkeinoministeriölle EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotuksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta.

Kaupungit ovat tärkeä kasvun moottori, joten väkirikkaille kaupungeille tulisi ohjata resursseja. Rahoituksessa on hyvä huomioida alueelliset erityispiirteet, esimerkiksi pääkaupunkiseudun kansainvälisyys ja maahanmuutto. Merkittävä osa TKI-toiminnasta sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Metropolialueen kehittämisen erityistarpeet on tunnistettu kansallisesti, mutta tämä ei juurikaan näy ohjelmaluonnoksessa.

Aluekehittämisen rahoituksen tulisi kohdentua pandemiasta kärsineille alueille ja aloille. Pandemia on vaikuttanut Vantaalla erittäin haitallisesti elinkeinoelämään ja erityisen negatiivinen vaikutus sillä on ollut kansainväliselle lentokenttäalueelle. Lentoliikenteen romahduksen vaikutukset ulottuvat suoraan tai välillisesti noin 14 0000 henkilöön. Lentoliikenteen palautuminen kestää vuosia ja sillä on suuri merkitys koko Suomen kilpailukykyyn.

Työttömiä työnhakijoita oli kuluvan vuoden helmikuun lopussa Vantaalla 14,7 % työvoimasta, kun vuotta aiemmin heitä oli 8,6 %. Nyt jo yli vuoden kestäneen erikoistilanteen aikana Vantaalla on siis yli 7 500 työllistä vähemmän kuin ennen pandemiaa. Erityisesti nuorten ja ulkomaalaisten työllistymisen edistämiseen tulee kiinnittää huomiota ohjelmassa.

Vantaalaisista yli viidesosa on vieraskielisiä. Ohjelman tulee vahvistaa maahanmuuttajien ja työllistävien yritysten tarpeiden yhteensovittamista. Maahanmuuttajataustaisten naisten alhainen työllisyys aiheuttaa laajempia ylisukupolvisia vaikutuksia koko perheen kotoutumiselle.

Ohjelmaluonnos keskittyy liian vähän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vantaa ja pääkaupunkiseutu ovat keskeisessä roolissa kilpailtaessa kansainvälisestä osaamisesta sekä investoinneista. Ohjelman keinovalikoima on liian suppea eikä se ota riittävästi huomioon osaamisen kehittämistä ja työmarkkinoita. Keskeisiä kaupunkikehittämisen ongelmia ovat esimerkiksi segregaatio, maahanmuuttajien kotoutuminen, liikenne, nuorten syrjäytyminen ja työvoimapula.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia tulisi tukea alueilla, joilla on tarvetta korkeakoulutettuun työvoimaan. Ohjelmaehdotuksessa on reagoitu hyvin työelämän murrokseen ja muuttuviin osaamistarpeisiin. Vantaan näkökulmasta nuoret aikuiset ja työmarkkinoille tulevat ovat haastavimpia ryhmiä. Näitä ryhmiä ei ole painotettu ohjelmaluonnoksessa. Nuorisotyöttömyyden hoitoon, NEET-nuorten palveluihin ja yleisemmin mielenterveyden edistämiseen tulee panostaa ohjelmassa.

Ohjelmaehdotuksessa on huomioitu hiilineutraalius. Vantaalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030. Monet kiertotalouteen sekä energiantuotantoon ja käyttöön liittyvät uudet ratkaisut tulevat jatkossa sijoittumaan korostetusti kaupunkeihin. Tämä kaupunkien kasvava ja muuttuva rooli tulisi ottaa ohjelmassa paremmin mukaan. Rakentamisen kasvihuonepäästöjen vähentämistä ja materiaalien käyttöä voidaan edistää muillakin kuin ohjelmassa mainituin tavoin. Keinoihin tulisikin lisätä esimerkiksi purettavien rakennusten käyttö materiaalipankkeina.

Saavutettavampi Suomi -toimenpide tulisi laajentaa koskemaan koko Suomea. Pääkaupunkiseudun rooli tulee entisestään korostumaan erityisesti logistiikan kautta. Tähän vaikuttavat esimerkiksi Rail Baltica ja lentokuljetusten määrän kasvu. Alueella tehtävät infrastruktuurihankkeet parantavat alueen asukkaiden liikkumisen lisäksi koko Suomen kilpailukykyä.

Kestävään kehitykseen kuuluu myös kulttuurinen kestävyys. Ohjelman tulisi mahdollistaa joustava rahoitus kolmannen sektorin toimijoille. Tämä on edellytyksenä vaikuttavalle yhteistoiminnalle ja sille, että toimenpiteet tavoittavat paremmin erityisesti kaupungin kansainväliset asukkaat.

Vantaan kaupungin esityslistat ja pöytäkirjat.

Julkaistu: 12.4.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter